Bolivian aatehistoria

Esitys aiheesta: "Bolivian aatehistoria"— Esityksen transkriptio:

1 Bolivian aatehistoria

2 Bolivian aatehistoria
I Esikolumbiaaninen aika II Inkavaltakunnan valloitus ja siirtomaa-aika III Latinalaisen Amerikan itsenäistyminen; Simon Bolivar IV Gaudillojen aika V Republikaaninen aika VI Radikalismin ja reformaation aika VII Kansallinen vallankumous VIII Vastavallankumous ja sotilasjunttien aika IX Che Guevara X Uusliberalismi Latinalaisessa Amerikassa XI Vasemmistolaiset presidentit: Evo Morales

3

4

5 Bolivian etninen jakauma
ketsuat 30 % ajmarat 25 % mestitsit* 25 – 30 % valkoiset ** 15 – 20 % * mukaan luettu myös ”puhdasrotuisia”, jotka ovat omaksuneet espanjan kielen ja hylänneet vanhat traditiot ** ei edellytä täyttä ”veren puhtautta”

6 Bolivian etninen jakauma
alkuperäiskansat 60 % ketsuat 30 % ajmarat 25 % noin 30 muuta kansaa 5 % mestitsit 26 % valkoiset 14 % afrobolivialaiset 0,2 %

7

8 Varhaiset kulttuurit Alkuperiodi (2000-900 eKr)
Varhainen horisontti ( eKr) Varhainen väliperiodi (200 eKr – 600 jKr) Keskihorisontti ( jKr) Myöhäinen väliperiodi ( )

9 Alkuperiodi (2000-900 eKr) Keramiikan valmistus yleistyi
Kotieläimet: laama, alpakka, marsu, koira Syntyi laajoja uskonnollisia keskuksia varsinaisen asutuksen ulkopuolelle

10 Varhainen horisontti (900-200 eKr) Chavin-kulttuuri
ensimmäinen korkeakulttuuri: kulttuurinen vaikutus ulottui laajalle keskus nykyisen Perun alueella, mutta vaikutus ulottui Bolivian alueelle tyypillistä saviastiat, kultaesineet, villakudonnaiset

11 Varhainen väliperiodi (200 eKr – 600 jKr)
Moche-kulttuuri Pohjois-Perussa Huaca de Sol (auringonpramidi) ja Huaca de la Luna (kuunpyramidi) Suuret varallisuuserot (loisteliaita hautoja) Tuhoutui luultavasti 600-luvulla luonnonkatastrofeihin Nazca-kulttuuri Etelä-Perussa Monivärinen keramiikka ja kankaat Nazcan linjat

12 Keskihorisontti (600-1000 jKr) Tiwanaku, Wari
Tiwanaku (Tiahuanaco) ajmaraa puhuva kansa loi kulttuurin noin 100 eKr. Titicaca-järven etelärannalle teoria 1: hyvin järjestäytynyt ja kehittynyt valtakunta, jota johti pappiskuningas teoria 2: kyse uskonnosta, joka levisi laajalle useisiin valtakuntiin Wari jKr. Etelä-Perussa kaupungit rakennettiin muurien taakse → sotilaallinen valtakunta

13 Myöhäinen väliperiodi (1000-1450)
Pieniä kuningaskuntia, jotka olivat sodassa keskenään Tyypillistä linnoitetut kaupungit kukkuloiden huipuilla Kuningaskunnilla usein siirtokunta joko Tyynen meren rannalla tai itäisillä rinteillä Tehokkuus??

14 kaksoisyhteiskunta Ajmara-yhteiskunta muodosti kaksi rinnakkaista hallintojärjestelmää Jokaisessa kuningaskunnassa oli kaksi kuningasta ja heillä omat virkamiehet Ajmara-kuningaskunnissa usein oli kaksi keskusta, joissa omat hallinnot Inkoilla rinnakkaiset hallintojärjestelmät olivat fyysisesti rinnakkain

15 ayllu ajmara- ja ketsua-intiaanien keskuudessa oleva perinteinen yhteisömalli Yhdistelmä sukuyhteisöä ja alueellista yhteisöä Perustana suku, johon voidaan ottaa ulkopuolisia jäseniä Ayllulla on hallintaoikeus tiettyyn maa-alueeseen ja se huolehtii omista jäsenistään Kollektiivinen toimintakulttuuri: ayllu on kollektiivisesti vastuussa velvoitteistaan

16 Inkat 1200-luvulla Perun eteläosassa Cuzcon kaupungin seudulla ketsuan kieltä puhuvat kansat alkoivat yhdistyä (Manco Capac) Inkavaltakunta syntyi, kun 1438 hallitsijaksi nousi Pachacuti Inca (Sapa Inca). Hänen aikana valtakunta laajeni Titicaca-järvelle asti; joidenkin mukaan paljon laajemmalle

17 Inka-hallitsijat Pachacuti Inca ( ) Tupac Inca ( ) Huayna Capac ( ) Huascar ( ) Atahualpa ( )

18 Inkavaltakunta

19 ravinto viljelymaat jaettu ayllujen, papiston ja hallitsijan kesken
hallitsijan mailta saatu sato yleisiin varastoihin armeijaa varten ja katovuosien varalle laama ja alpakka yläluokan tärkein proteiinin lähde rahvas söi marsuja ylängön tärkeimmät viljelykasvit: peruna, kvinoa, oka laaksoissa: maissi, mantelikurpitsa, tarwi

20 khipu

21 löytöretket Portugali Espanja reviirien jako
Portugali vapautui maureista jo 1200-luvulla → pääsivät ensimmäisenä retkille tavoitteena meritien löytäminen Aasiaan Afrikan ympäri Afrikan rannikko portugalilaisten hallinnassa Espanja vapautui lopullisesti maureista 1492 (Granadan valloitus) tavoitteena meritien löytäminen Aasiaan purjehtimalla länteen reviirien jako espanjalaiset päätyivät Keski-Amerikkaan, Karibian saarille portugalilaiset löysivät sattumalta Brasilian Tordesillasin sopimus 1494: rajana Azoreilta ja Kap Verdeltä 370 ligaa (n km) länteen vedetty pohjois-eteläsuuntainen linja rajalinjan itäisen alueet Portugalille, läntiset Espanjalle

22

23 konkistadorit lupakirjan turvin toimivia valloittajia
käytäntö juontuu Espanjan taistelusta maureja vastaan konkistadori kustansi itse armeijan, sai kruunulta valloitusluvan tiettyyn alueeseen, sai itselleen 80 % sotasaaliista ja muita etuja yleensä alemmista sosiaaliryhmistä, jotka eivät olleet päässeet hyötymään Espanjan vapauttamisesta retkien luonne oli puhtaasti rikastuminen = ryöstöretki kruunun intressi: rikastuminen ja uusien alueiden valloitus moraalinen intressi: vääräuskoisten käännyttäminen

24 Perun valloitus Alunperin espanjalaiset tulivat Karibian meren saarille ja asuttivat ne Seuraava askel Väli-Amerikka 1526 espanjalaiset ensi kertaa näkivät Inkavaltakunnan 1528 Francisco Pizarro saapui Inkavaltakunnan rajalle, mutta palasi Espanjaan hakemaan lupakirjan ja vahvistuksia sisällissota ajaa Inkavaltakunnan sekasortoiseen tilaan 1532 Pizarro 168 sotilaan kanssa paikalle Atahualpa vangitaan ja teloitetaan

25 inkojen kukistumisen syyt
eurooppalaisten taudit myytti Viracochasta inkojen sisäiset erimielisyydet muiden kansojen liittoutuminen Pizarron kanssa sitoutuminen hallitsijaan valtaistuimelle Tupac Hualpa, Manco Capec II inkat kapinaan Manco Capec II:n johdolla

26 inkojen kukistumisen syyt
eurooppalaisten taudit myytti Viracochasta inkojen sisäiset erimielisyydet muiden kansojen liittoutuminen Pizarron kanssa sitoutuminen hallitsijaan valtaistuimelle Tupac Hualpa, Manco Capec II inkat kapinaan Manco Capec II:n johdolla Antoine B. Daniel: Inkat

27 Siirtomaavallan vakiinnuttaminen
Konkistadorit taistelivat keskenään vallasta 1541 Perun varakuningas (Blasco Nuñez Vela) 1548 mennessä konkistadorien kapina kukistettu korkeat virkamiehet tulivat emämaasta paikallisilla valkoisilla, kreoleilla, ei ollut poliittista valtaa

28 kreolit kreolit = valkoiset asukkaat Latinalaisessa Amerikassa
Amerikkaan menijät 1500-luvulla alemmista sosiaaliluokista ja rikkaiden perheiden nuorimpia poikia rikastuminen ei taannut arvostettua asemaa kotimaassa kannatti jäädä siirtokuntaan 80 % miehiä → rotujen sekoittuminen yleistä; erirotuisten avioliitot olivat kuitenkin harvinaisia sosiaalinen asema määräytyi varallisuuden ja veren puhtauden mukaan Encomiendo = alun perin konkistadoreille jaetut maa-alueet maan lisäksi encomenderoilla valta paikallisiin asukkaisiin periaatteessa patriarkaalinen huolehtimisvelvollisuus, mutta käytännössä puhtaan alistava järjestelmä intiaanit orjuutettiin ja heidän omaisuutensa takavarikoitiin voimassa käytännössä 1700-luvun lopulle asti → haciendat

29 kirkko ja käännyttäminen
löytöretkien virallinen motiivi oli taistelu vääräuskoisia vastaan ja pakanoiden käännyttäminen retkillä oli lähes aina mukana kirkonmies, usein sääntökunnan jäsen seurakuntien perustamisessa sen sijaan maallisen kirkon edustajat Espanjan kruunulla patronaatti-oikeus kirkon suhteen aluksi miekkalähetystä (requerimiento) intiaanien käännyttäminen tapahtui nopeasti; perinteet kuitenkin sekoittuivat Guadalupen neitsyt - Tonantzin

30 inkvisitio 1480 Espanjassa perustettiin inkvisitio vaalimaan katolisen uskon puhtautta harhaoppisuutta vastaan pääkohde Etelä-Espanjan juutalaiset ja muslimit siirtomaihin perustettiin omat inkvisitiot toiminta ei kohdistunut alkuperäisväestöön tehtävänä valvoa harjaoppisuutta: protestantit ja juutalaiset valvoa papistoa: moniavioisuus, jumalanpilkka, aviorikokset, noituus, moraalittomuus 1700- ja 1800-luvuilla tehtävänä myös estää vaarallisten poliittisten aatteiden leviäminen

31 siirtomaahallinto kotimaan hallintomalli siirrettiin uuteen maailmaan
Intioiden neuvosto (consejo de Indias) aatelissukujen edustajia ja entisiä siirtomaaupseereja virkamiesten nimitykset, siirtomaiden lainsäädäntö, valitustuomioistuin, valvonta varakuningas: määräaikainen virka malli Espanjasta Perun ja Uuden Espanjan varakuninkaat audiencia = tuomioistuin, joka samalla toimi neuvoa-antavana elimenä varakuninkaalle; jäsenet oikeusoppineita (Charcas) corregimiento = alueellinen hallintoelin; veronkanto ja intiaanien työvelvollisuuksien valvominen municipio = kunnallinen päättävä elin; jäseninä keskeiset maan- ja kiinteistönomistajat

32 kaivostoiminta intiaaneilla kaivoksia lähinnä altiplanon länsireunalla
1545 löytyi Potosin hopeaesiintymät (Cerro Rico) Kukoistuksen huippu 1600-luvun puolivälissä, jolloin Potosissa asukasta 1650 puhdas hopea alkoi ehtyä → elohopeamenetelmä → vaati enemmän pääomia → toiminta keskittyi työvoimaa mita-järjestelmän avulla; käytännössä orjatyövoimaa vuosittain kaivoksilla kuoli työläistä; nykypäiviin mennessä 8 miljoonaa kuollutta El Tio

33 Latinalaisen Amerikan väestö vuonna 1800
valkoiset intiaanit mustat mestitsit ym _____________________________________________________________ yhteensä

34

35 itsenäisyyssotien syyt
tiukka siirtomaahallinto kreoleilla ei poliittista valtaa taloudelliset rajoitukset, jotka tosin jo 1700-luvun lopulla olivat löystyneet valistusfilosofia Yhdysvaltain ja Ranskan suuren vallankumouksen esimerkit Espanjan poliittinen tilanne 1800-luvun alussa

36 Kapinointia Boliviassa 1700-luvulla
1730 Cochabamba; 1739 Oruro osallistui sekä intiaaneja, mestitsejä että kreoleja vastustettiin verotuksen kiristämistä ja kaupan rajoitteita 1780 Cuzco Tupac Amaru II (Gabriel Condorcanqui) 1781 Potosi Tomás Amaru Tupac Katari, Bartolina Sisa vanhan inkavaltakunnan palauttaminen ja valkoisista vapautuminen mita-järjestelmä kumoaminen paikallishallinnon mielivallan lopettaminen

37 Haitin itsenäistyminen
Saint-Dominigue Ranskan siirtokuntien helmi sokeriruoko- ja tupakkaviljelmät sokeri, rommi ja tupakka muodostivat ½ Ranskan siirtomaakaupasta valkoista; vapaata mulattia, mustaa orjaa orjien olot kurjat, kuolleisuus korkea Ranskan suuressa vallankumouksessa orjuus lainvastaiseksi → mellakoita 1801 kapinalliset julistautuivat itsenäiseksi Ranskan sotajoukkojen väliintulo epäonnistui Saint-Dominigue julistautui Haitin tasavallaksi

38 Espanja 1800-luvun alussa Fontainebleaun sopimus 1807
Portugalin kieltäytyi liittymästä mannermaansulkemukseen Ranskan ja Espanjan välinen salainen sopimus Portugalin valloitus jakaminen ranskalaiset miehittivät Lissabonin Portugalin kruununprinssi Juan pakeni englantilaisen laivaston turvin Brasiliaan Ranskalaiset joukot jäivät Espanjaan Kaarle IV luopui kruunusta ja valtaistuimelle poika Fernando VII Napoleon pakotti Fernandon luopumaan kruunusta ja tilalle Napoleonin veli Joseph Bonaparte Joseph valtaistuimella 1813 asti, jonka jälkeen hallitsijaksi Fernando VII.

39 Brasilian itsenäistyminen
Portugalin siirtomaat alikehittyneitä 1807 kuningasperhe pakeni Brasiliaan mukanaan hoviväkeä ja aatelistoa Brasiliaa alettiin nopeasti rakentaa Rio de Janeiro Sota-akatemia, lääketieteellinen korkeakoulu, kansalliskirjasto, taidemuseo Euroopasta kutsuttiin tiedemiehiä, taiteilijoita, kirjailijoita 1808 kaikki satamat avattiin englantilaisille laivoille 1815 Brasilialle kuningaskunnan asema ja kuninkaaksi João VI 1820 kuningas palasi Portugaliin, mutta kruununprinssi jäi Brasiliaan 1822 Brasilia julistautui itsenäiseksi ja kruununprinssi kruunattiin keisariksi nimellä Pedro I