Ajankohtaiskatsaus - Perustuslaillinen sopimus, Lissabonin sopimus ja Euroopan integraation suuri linja OTT, VT Juha Raitio Eurooppa-oikeuden professori Oikeustieteellinen tiedekunta PL 4, Helsingin yliopisto

Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto2 Euroopan integraation suuri linja 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa Vapaakauppa Esimerkiksi Tulliunioni Saksaan Rauhanaate Valtioliitto sodan estäjänä (esim. Saint-Simon 1815) Sosialismi Ylikansallisuus luonteenomaista (Marx) Prouchon 1860-luvulla/ Spinelli 1940-luvulla (Rousseau: väljä konfederaatio) Federalismi/Nationalismi Romantiikka ja (kon)federalismi: kansojen sopusointu federalismin kautta, mutta nationalismia painotettiin (esim. Hegel, Fichte ja Herder) Bismarck, Mazzini – Saksan ja Italian yhdistäjät

Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto3 Integraation laajeneminen Laajeneminen: ”Euroopan kuutoset” 1951, 1957 Iso-Britannia, Irlanti ja Tanska 1973 – ETY9 Kreikka 1981 – ETY10 Espanja, Portugali 1986 – ETY12 Suomi, Ruotsi, Itävalta 1995 –EU15 Kymmenen lisää 2004 – EU25 Romania ja Bulgaria 2007 – EU 27 Huomio: Lissabonin sopimus EU27 / vrt. Nizzan sopimus EU15

Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto4 Integraatiokehityksen top ten? EHTY 1951 Rooman sopimus 1957 Haagin huippukokous 1969 Fontainebleaun huippukokous 1984 Yhtenäisasiakirja 1986 Saksojen yhdistyminen 1989/1990 Maastrichtin sopimus 1992, EMU, EPU Amsterdamin sopimus 1997 Nizzan sopimus 2001 ja uusi perustuslaillinen sopimus 2004 Itä-laajeneminen Lissabonin sopimus 2009?

Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto5 EU:n tulevaisuustyö ja perustuslaillinen sopimus Perustuslaillinen sopimus? Constitutional Treaty? Laekenin julistus joulukuussa 2001, Eurooppa- valmistelukunta Lokakuussa 2002 konventin puheenjohtajisto esitteli luonnoksen EU:n uudeksi perustuslailliseksi sopimukseksi Konventin ehdotus perustuslailliseksi sopimukseksi julkaistiin heinäkuussa 2003 HVK perustamissopimusten uudistamiseksi avattiin

Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto6 EU:n tulevaisuustyö ja perustuslaillinen sopimus Perustuslaillinen sopimus hyväksyttiin Brysselin huippukokouksessa kesäkuussa 2004 ja se allekirjoitettiin Roomassa kansanäänestyksissä Ranskassa ja Alankomaissa kielteinen tulos ratifioinnille. ”Aikalisä, tuumaustauko” Suomen eduskunta hyväksyi perustuslaillisen sopimuksen ratifioinnin , Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella.

Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto7 Lissabonin sopimus? Ns. uudistussopimus (Reform Treaty) valmisteltiin vuoden 2007 aikana. Taustalla Itävallan puheenjohtajuuskaudella kesäkuussa 2006 aikaansaatu poliittinen sopu unionin suuntaviivoista Kesäkuussa 2007 Saksan puheenjohtajuuskaudella Eurooppa-neuvosto saavutti poliittisen kompromissin uudistussopimuksen sisällöstä ja edellytti, että sopimus allekirjoitetaan vielä vuonna Lissabonin sopimus ”Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisöjen perustamis- sopimuksen muuttamisesta” allekirjoitettiin Lissabonissa Irlannin kansanäänestys 12 kesäkuuta 2008: 53,4 % ”EI”, äänestysprosentti yli 53./ uusi kansanäänestys 2.lokakuuta 2009, selkeä ”KYLLÄ”.

Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto8 Korvaako Lissabonin sopimus aikaisemmat perustamissopimukset? Lissabonin sopimuksessa on kyse osittaisuudistuksesta, eli Rooman sopimusta ja Maastrichtin sopimusta ”päivitetään”. Silti käytännössä suuri osa perustuslaillisen sopimuksen sisällöllisistä muutoksista toteutetaan Lissabonin sopimuksella. Uudistetusta Rooman sopimuksesta käytetään jatkossa nimeä Sopimus Euroopan Unionin toiminnasta ja Maastrichtin sopimuksesta edelleen Sopimus Euroopan unionista. Perustuslaillisessa sopimuksessa oli kyse siitä, että aikaisemmat perustamissopimukset kumottaisiin. Nyt uutta luodaan vanhaa päivittämällä aivan samoin kuin Nizzan sopimuksen yhteydessä.

Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto9 Lissabonin sopimus ja ihmisoikeudet Perusoikeuskirjaa ei enää liitetä osaksi perustuslakisopimusta, vaan uuden unionisopimuksen 6 artiklassa todetaan, että perusoikeuskirjalla on sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla. (ks. perus- oikeuskirja EUVL C 303, , s.1). Perusoikeuskirjan määräykset eivät laajenna perustamissopimuksissa määriteltyä EU:n toimivaltaa Ks. myös Julistus 1: toistaa sen, ettei EU:n oikeuden soveltamisala laajene aloihin, joilla EU:lla ei ole toimivaltaa. (vrt. annetun toimivallan periaate liittovaltioissa).

Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto10 Lissabonin sopimus ja ihmisoikeudet Unionisopimuksen 6 artiklassa myös todetaan, että EU liittyy Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Tosin se vaatii Lissabonin sopimuksen mukaan jäsenvaltioiden yksimielisyyden neuvostossa (Sopimus EU:n toiminnasta, 218 (8) artikla, eli Lissabonin sopimus, 2 artikla, 173 kohdan 188n artikla, alakohta 8). / vrt. EY-tuomioistuimen lausunto 2/94, Kok. 1996, s. I Ks. myös Julistus 2 (Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohdasta – Unionin oikeusjärjestyksen erityispiirteet säilytetään, vaikka EU liittyy Ihmisoikeussopimukseen).

Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto11 Eurooppaoikeuden ensisijaisuus ja kansallinen suvereniteetti? -Mitä se tarkoittaa? kansallisen lainsäädännön ja eurooppaoikeuden ristiriitatilanteessa eurooppaoikeutta sovelletaan. -Mihin se perustuu? -Costa v. ENEL v. 1964, Julistus 17 Lissabonin sopimuksen liitteenä ( huom. julistus ei ole primaarioikeuden tasolla, mutta kaikkien jäsenvaltioiden yhteisen kannanoton sisältävillä julistuksilla on tulkinnallista arvoa). johtopäätös: eurooppaoikeuden ensisijaisuudessa ei ole mitään uutta.

Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto12 Unionista oikeushenkilö – mitä sitten? Euroopan yhteisö on jo nyt oikeushenkilö. Unioni korvaa yhteisön ja on sen seuraaja. Kyse on lähinnä päivityksestä. (uusi EU-sopimus 47 artikla, vrt. PLSop IV- 438(1)) Julistus 24: EU:n oikeushenkilöllisyys ei anna oikeutta toimia perustamissopimuksissa määritellyn toimivallan ulkopuolella. Maastrichtin sopimukselle ominainen pilarimalli poistuu ja sopimusjärjestelmä siinä mielessä yksinkertaistuu. Tosin esim. EY-tuomioistuimen toimivallan kannalta pilarimallista jää piirteitä jäljelle.

Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto13 Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja kansallinen puolustus? EU:n yhteisvastuulauseke (ks. Sopimus EU:n toiminnasta 222 artikla, eli Lissabonin sopimus, 2 artikla, 176 kohdan 188r artikla) ”Unioni ja sen jäsenvaltiot toimivat yhdessä yhteisvastuun hengessä, jos jäsenvaltio joutuu terrori-iskun taikka luonnon tai ihmisen aiheuttaman suuronnettomuuden kohteeksi.” Muut jäsenvaltiot antavat apua, jos onnettomuuden kärsineen maan poliittiset elimet pyytävät sitä. Unionilla käytössään ”kaikki käytettävissään olevat välineet, mukaan lukien jäsenvaltioiden sen käyttöön asettamat sotilaalliset voimavarat”.

Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto14 Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka EU:n turvatakuut (ks. uusi EU-sopimus 42(7) artikla, Lissabonin sopimus, 1 artikla, kohta 49c),7), vrt. PLSop I- 41(7)) / NATO? “Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissä olevin keinoin YK:n peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen”.

Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto15 Lissabonin sopimuksen toimielimiä koskevia uudistuksia EU:n huippukokouksille eli Eurooppa-neuvostolle puheenjohtajan virka, 2,5 vuotta (x 2). Eurooppa- neuvostosta uuden EU:n toimielin, vrt. PLSop I-21, I-22 EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja (komission varapuheenjohtaja ja neuvostossa ulkoasiainneuvoston puheenjohtaja), vrt. PLSop I-28. Kukin jäsenvaltio vuorollaan neuvoston puheenjohtajana (ks. tarkemmin Julistus 9).

Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto16 Lissabonin sopimuksen toimielimiä koskevia uudistuksia Lähtökohtaisesti EU-maat äänestävät vanhoilla Nizzan sopimuksen säännöillä vuoteen 2014 asti, sitten kaksoisenemmistövaatimus (55 % jäsenvaltioista, 65 % väestöstä)/ks. Sopimus EU:n toiminnasta 238 artikla. Yhteispäätösmenettely ja siten määräenemmistöpäätöksenteko laajenee edelleen. Yhteispäätösmenettelyä aletaan kutsua ”tavalliseksi lainsäätämisjärjestykseksi”, (ks. Sopimus EU:n toiminnasta 294 artikla, eli Artikla 2, kohta 239 ja vrt. Artikla III-396 PLSop). Euroopan parlamentti tulee siten pitkäaikaista trendiä vastaavasti tasavertaiseksi lainsäätäjäksi neuvoston kanssa.

Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto17 Lissabonin sopimuksen toimielimiä koskevia uudistuksia Euroopan parlamentin paikkajako uudistuu, maksimi 751 (eli puhemies/ lisäpaikka Italialle, julistus 4). Kansalaisaloite vähintään miljoonalta EU-kansalaiselta (uusi EU-sopimus 11(4) artikla, eli 1 artikla, 8b, ja valtuutussäännös tarkemmasta sääntelystä asetuksin Sopimus EU:n toiminnasta 24(1) artikla, eli 2 artikla, kohta 37).

Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto18 Lissabonin sopimuksen toimielimiä koskevia uudistuksia Kansallisille parlamenteille lainsäädäntöaloitteet tiedoksi – legitimiteettiä lisää EU:lle?, subsidiariteetti? Pöytäkirja kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa Pöytäkirja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta -Pöytäkirjat ovat erottamaton osa perustamissopimusta. Komission koon oli alun perin määrä pienetä 2014 jälkeen (2/3 ja rotaatio, uusi EU-sopimus 17(5) artikla ja Sopimus EU:n toiminnasta 244 artikla). Brysselin Eurooppa- neuvostossa jäsenvaltiot päätyivät siihen, ettei komission jäsenten lukumäärää vähennetä 2009, vaan 2009 koottavassa komissiossa on yksi komissaari kustakin jäsenvaltiosta (s. 2, kohta 2).

Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto19 Lissabonin sopimuksen toimielimiä koskevia uudistuksia EY-tuomioistuimen nimi muuttui unionin tuomioistuimeksi ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen nimi unionin yleiseksi tuomioistuimeksi. Tuomarinimityksiin komitea lausumaan ehdokkaiden soveltuvuudesta ennen jäsenvaltioiden hallitusten suorittamaa nimitystä, (ks. uusi EU-sopimus 19 artikla ja komiteasta Sopimus EU:n toiminnasta 255 artikla, vrt. nimitysmenettelystä PLSop I- 29 ja III-357).

Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto20 Lissabonin sopimuksen toimielimiä koskevia uudistuksia Lissabonin sopimuksessa on EU:n tuomioistuimen toimivaltaa rajoittavat lausekkeet yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla. ks. uusi EU sopimus 24 artikla, eli 1 artikla, kohta 27 ja Sopimus EU:n toiminnasta 275 ja 276 artikla (ulkoinen ja sisäinen turvallisuus), eli 2 artikla, kohta 223, artiklat 240a ja 240b.).

Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto21 Perustuslaillisen sopimuksen ja Lissabonin sopimuksen välisiä eroja? Esim. sekundaarinormien nimekkeet säilyvät ennallaan. (vrt. PLSop I-33) tai EU:n ulkoministerin virka sai uuden nimekkeen (vrt. I-28). Näitä lukuisia yksityiskohtaisia eroavuuksia on koonnut prof Steve Peers, Statewatch Analysis 5, ”Reform Treaty”. Johtopäätös: asiallisesti Lissabonin sopimus on suurelta osin verrattavissa perustuslailliseen sopimukseen, mutta silti kyseessä on aikaisempia perustamissopimuksia muuttava osittaisuudistus. Voimaan

Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto22 Lissabonin sopimuksen ratifiointikriisin ja integraation ongelmakohtia Federalismia vai ei – onko EU liittovaltio, valtioliitto vai jotain muuta? (Gustav Hägglund 2004:magneettivertaus) Saint-Simon 1815 (valtioliitto), Coudenhove-Kalergi 1923 (paneurooppalaisuus ja Briandin muistio 1930 Euroopan liitosta), Spinelli ja Euroopan federalistinen liike 1944 Vrt. Schumanin suunnitelman federalismi 1950-luvulla/ de Gaullen nationalismi 1960-luvulla – EU-politiikan käytäntö ”pienten askelten politiikka”, Spaak ja Monnet Missä on poliittisen päätösvallan sijainti erilaisissa federalistisissa malleissa? Esim. Sveitsi ja kantoni-malli/ vahva keskusvalta Vanha keskustelu Euroopan yhdysvalloista ja konventti 2003 Konkreettisina sovelluksina ongelmat demokratiavajeen ja subsidiariteetti-periaatteen tulkinnassa.

Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto23 Lissabonin sopimuksen ratifiointikriisin ja integraation ongelmakohtia Pienten askelten politiikan hinta: taloudellinen integraatio edistyy, mutta EU:n poliittisella unionilla on ongelmia, esim. demokratiavaje, byrokratia ja etäisyys. Lisäksi hintana on epäselvyys EU:n luonteesta ja tavoitteista. Federalismi nyt? – Näkökulma integraatioon kansallisvaltiosta vai EU:sta käsin? Euron/pankkien kriisi? EU arvoyhteisönä? – Onnistuuko Euroopan yhdentyminen ilman taloudellisia taustasyitä? Ihanteiden asema? EU:n yhtäaikainen eriytyminen ja yhdentyminen? Uskonto: katolisuus, protestantismi ja islam Talousjärjestelmätaustat (uudet/vanhat jäsenvaltiot) Liittovaltio vai yhtenäinen kansallisvaltio? Sota : voittaja, häviäjä, valloitettu- vieläkö merkitystä?