OTT, VT Juha Raitio Eurooppa-oikeuden professori

Esitys aiheesta: "OTT, VT Juha Raitio Eurooppa-oikeuden professori"— Esityksen transkriptio:

1 OTT, VT Juha Raitio Eurooppa-oikeuden professori
Perustuslaillinen sopimus, Lissabonin sopimus ja Euroopan integraation suuri linja OTT, VT Juha Raitio Eurooppa-oikeuden professori Oikeustieteellinen tiedekunta PL 4, Helsingin yliopisto

2 Euroopan integraation suuri linja 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa
Vapaakauppa Esimerkiksi Tulliunioni Saksaan Rauhanaate Valtioliitto sodan estäjänä (esim. Saint-Simon 1815) Sosialismi Ylikansallisuus luonteenomaista (Marx) Prouchon 1860-luvulla/ Spinelli 1940-luvulla (Rousseau: väljä konfederaatio) Federalismi/Nationalismi Romantiikka ja (kon)federalismi: kansojen sopusointu federalismin kautta, mutta nationalismia painotettiin (esim. Hegel, Fichte ja Herder) Bismarck, Mazzini – Saksan ja Italian yhdistäjät Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto

3 Rautaesirippu- Iron Curtain/ uusi alku ja uusi oikeusjärjestys
-Churchill, puhe 1946 Monnet, artikkeli 1962, “Ferment of Change” “European unity is the most important event in the West since the war,…, because of the new institutional method it introduces…”. 26/62 Van Gend en Loos 1963 ECR 1: “new legal order”. Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto

4 Integraation laajeneminen
”Euroopan kuutoset” 1951, 1957 Iso-Britannia, Irlanti ja Tanska 1973 – ETY9 Kreikka 1981 – ETY10 Espanja, Portugali 1986 – ETY12 Suomi, Ruotsi, Itävalta 1995 –EU15 Kymmenen lisää 2004 – EU25 Romania ja Bulgaria 2007 – EU 27 Kroatia 2013 – EU 28 Huomio: Lissabonin sopimus EU27 / vrt. Nizzan sopimus EU15 Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto

5 Integraatiokehityksen top ten?
EHTY 1951 Rooman sopimus 1957 Haagin huippukokous 1969 Fontainebleaun huippukokous 1984 Yhtenäisasiakirja 1986 Saksojen yhdistyminen 1989/1990 Maastrichtin sopimus 1992, EMU, EPU Amsterdamin sopimus 1997 Nizzan sopimus 2001/ perustuslaillinen sopimus 2004/Itä-laajeneminen 2004 Lissabonin sopimus -Euron kriisi 2010-? Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto

6 Rautaesirippu tänään? Juhlittiinko Havelin aukiolla keväällä 2009 Lissabonin sopimuksen voimaan tuloa ? Ei, mutta miten Tsekki tähän liittyy? Vrt. Havel : ”We live in a contaminated moral environment…” Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto

7 EU:n tulevaisuustyö ja perustuslaillinen sopimus
Perustuslaillinen sopimus? Constitutional Treaty? Laekenin julistus joulukuussa 2001, Eurooppa-valmistelukunta Lokakuussa 2002 konventin puheenjohtajisto esitteli luonnoksen EU:n uudeksi perustuslailliseksi sopimukseksi Konventin ehdotus perustuslailliseksi sopimukseksi julkaistiin heinäkuussa 2003 HVK perustamissopimusten uudistamiseksi avattiin Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto

8 EU:n tulevaisuustyö ja perustuslaillinen sopimus
Perustuslaillinen sopimus hyväksyttiin Brysselin huippukokouksessa kesäkuussa 2004 ja se allekirjoitettiin Roomassa kansanäänestyksissä Ranskassa ja Alankomaissa kielteinen tulos ratifioinnille. ”Aikalisä, tuumaustauko” Suomen eduskunta hyväksyi perustuslaillisen sopimuksen ratifioinnin , Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella. Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto

9 Lissabonin sopimus? Ns. uudistussopimus (Reform Treaty) valmisteltiin vuoden 2007 aikana. Taustalla Itävallan puheenjohtajuuskaudella kesäkuussa 2006 aikaansaatu poliittinen sopu unionin suuntaviivoista Kesäkuussa 2007 Saksan puheenjohtajuuskaudella Eurooppa-neuvosto saavutti poliittisen kompromissin uudistussopimuksen sisällöstä ja edellytti, että sopimus allekirjoitetaan vielä vuonna 2007. Lissabonin sopimus ”Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisöjen perustamis-sopimuksen muuttamisesta” allekirjoitettiin Lissabonissa Irlannin kansanäänestys 12 kesäkuuta 2008: 53,4 % ”EI”, äänestysprosentti yli 53./ uusi kansanäänestys , ”kyllä”. /Tsekki ratifioi Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto

10 Korvaako Lissabonin sopimus aikaisemmat perustamissopimukset?
Lissabonin sopimuksessa on kyse osittaisuudistuksesta, eli Rooman sopimusta ja Maastrichtin sopimusta ”päivitetään”. Silti käytännössä suuri osa perustuslaillisen sopimuksen sisällöllisistä muutoksista toteutetaan Lissabonin sopimuksella. Uudistetusta Rooman sopimuksesta käytetään jatkossa nimeä Sopimus Euroopan Unionin toiminnasta ja Maastrichtin sopimuksesta edelleen Sopimus Euroopan unionista. Perustuslaillisessa sopimuksessa oli kyse siitä, että aikaisemmat perustamissopimukset kumottaisiin. Nyt uutta luodaan vanhaa päivittämällä aivan samoin kuin Nizzan sopimuksen yhteydessä. Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto

11 Lissabonin sopimus ja ihmisoikeudet
Perusoikeuskirjaa ei enää liitetä osaksi perustuslakisopimusta, vaan SEU 6 artiklassa todetaan, että perusoikeuskirjalla on sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla. (ks. perus-oikeuskirja EUVL C 303, , s.1). Perusoikeuskirjan määräykset eivät laajenna perustamissopimuksissa määriteltyä EU:n toimivaltaa Ks. myös Julistus 1: toistaa sen, ettei EU:n oikeuden soveltamisala laajene aloihin, joilla EU:lla ei ole toimivaltaa. (vrt. annetun toimivallan periaate liittovaltioissa). Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto

12 Lissabonin sopimus ja ihmisoikeudet
SEU 6 artiklassa todetaan, että EU liittyy Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja että liittyminen ei vaikuta perussopimuksissa määriteltyyn unionin toimivaltaan. Tosin liittyminen vaatii Lissabonin sopimuksen mukaan jäsenvaltioiden yksimielisyyden neuvostossa (SEUT 218 (8) artikla, eli Lissabonin sopimus, 2 artikla, 173 kohdan 188n artikla, alakohta 8). / vrt. EY-tuomioistuimen lausunto 2/94, Kok. 1996, s. I-1759. Ks. EU-tuomioistuimen lausunto 2/13, :(”EI”?) Ks. myös Julistus 2 (Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohdasta – Unionin oikeusjärjestyksen erityispiirteet säilytetään, vaikka EU liittyy Ihmisoikeussopimukseen). Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto

13 Eurooppaoikeuden ensisijaisuus ja kansallinen suvereniteetti?
-Mitä se tarkoittaa? kansallisen lainsäädännön ja eurooppaoikeuden ristiriitatilanteessa eurooppaoikeutta sovelletaan. -Mihin se perustuu? -Costa v. ENEL v. 1964, Julistus 17 Lissabonin sopimuksen liitteenä ( huom. julistus ei ole primaarioikeuden tasolla, mutta kaikkien jäsenvaltioiden yhteisen kannanoton sisältävillä julistuksilla on tulkinnallista arvoa). johtopäätös: eurooppaoikeuden ensisijaisuudessa ei ole mitään uutta. Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto

14 Unionista oikeushenkilö – mitä sitten?
Euroopan yhteisö on ollut oikeushenkilö. Unioni korvaa yhteisön ja on sen seuraaja. Kyse on lähinnä päivityksestä. (ks.SEU 47 artikla, vrt. PLSop IV-438(1)) Julistus 24: EU:n oikeushenkilöllisyys ei anna oikeutta toimia perustamissopimuksissa määritellyn toimivallan ulkopuolella. Maastrichtin sopimukselle ominainen pilarimalli poistuu ja sopimusjärjestelmä siinä mielessä yksinkertaistuu. Tosin esim. EU-tuomioistuimen toimivallan kannalta pilarimallista jää piirteitä jäljelle. Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto

15 Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka
Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja kansallinen puolustus? EU:n yhteisvastuulauseke (ks. SEUT 222 artikla, eli Lissabonin sopimus, 2 artikla, 176 kohdan 188r artikla) ”Unioni ja sen jäsenvaltiot toimivat yhdessä yhteisvastuun hengessä, jos jäsenvaltio joutuu terrori-iskun taikka luonnon tai ihmisen aiheuttaman suuronnettomuuden kohteeksi.” Muut jäsenvaltiot antavat apua, jos onnettomuuden kärsineen maan poliittiset elimet pyytävät sitä. Unionilla käytössään ”kaikki käytettävissään olevat välineet, mukaan lukien jäsenvaltioiden sen käyttöön asettamat sotilaalliset voimavarat”. Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto

16 Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka
EU:n turvatakuut (ks. SEU 42(7) artikla, Lissabonin sopimus, 1 artikla, kohta 49c),7), vrt. PLSop I-41(7)) / NATO? “Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissä olevin keinoin YK:n peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen”. Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto

17 Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, turvatakuut ja näkökulma Suomenlinnasta kuninkaanportilta
Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto

18 Lissabonin sopimuksen toimielimiä koskevia uudistuksia
EU:n huippukokouksille eli Eurooppa-neuvostolle puheenjohtajan virka, 2,5 vuotta (x 2). Eurooppa-neuvostosta uuden EU:n toimielin, vrt. PLSop I-21, I-22 EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja (komission varapuheenjohtaja ja neuvostossa ulkoasiainneuvoston puheenjohtaja), vrt. PLSop I-28. Kukin jäsenvaltio vuorollaan neuvoston puheenjohtajana (ks. tarkemmin Julistus 9) . Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto

19 Lissabonin sopimuksen toimielimiä koskevia uudistuksia
Lähtökohtaisesti EU-maat äänestivät vanhoilla Nizzan sopimuksen säännöillä vuoteen 2014 asti, sitten kaksoisenemmistövaatimus (55 % jäsenvaltioista, 65 % väestöstä)/ks. SEUT 238 artikla. Yhteispäätösmenettely ja siten määräenemmistöpäätöksenteko laajenee edelleen. Yhteispäätösmenettelyä aletaan kutsua ”tavalliseksi lainsäätämisjärjestykseksi”, (ks. SEUT 294 artikla, eli Artikla 2, kohta 239 ja vrt. Artikla III-396 PLSop). Euroopan parlamentti tulee siten pitkäaikaista trendiä vastaavasti tasavertaiseksi lainsäätäjäksi neuvoston kanssa. Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto

20 Lissabonin sopimuksen toimielimiä koskevia uudistuksia
Euroopan parlamentin paikkajako uudistui, maksimi 751 (eli puhemies/ lisäpaikka Italialle, julistus 4). Kansalaisaloite vähintään miljoonalta EU-kansalaiselta (uusi EU-sopimus 11(4) artikla, eli 1 artikla, 8b, ja valtuutussäännös tarkemmasta sääntelystä asetuksin SEUT 24(1) artikla, eli 2 artikla, kohta 37). Kansalaisaloitteesta annettu asetus (EU) N:o L 211/2011. Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto

21 Lissabonin sopimuksen toimielimiä koskevia uudistuksia
Kansallisille parlamenteille lainsäädäntöaloitteet tiedoksi – legitimiteettiä lisää EU:lle?, subsidiariteetti? Pöytäkirja kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa Pöytäkirja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta Pöytäkirjat ovat erottamaton osa perustamissopimusta. Komission koko ei pienentynytkään 2014 jälkeen (vrt. 2/3 ja rotaatio, SEU 17(5) artikla ja SEUT 244 artikla). Eurooppa-neuvosto muutti tätä järjestelyä 2009, eli vuorottelujärjestelmästä luovuttiin ja nykyisin 28 komissaaria, tosin entistä enemmän varapuheenjohtajia. Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto

22 Lissabonin sopimuksen toimielimiä koskevia uudistuksia: Euroopan unionin tuomioistuin
EY-tuomioistuimen nimi muuttui Unionin tuomioistuimeksi ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen nimi Unionin yleiseksi tuomioistuimeksi. Tuomarinimityksiin komitea lausumaan ehdokkaiden soveltuvuudesta ennen jäsenvaltioiden hallitusten suorittamaa nimitystä, (ks. SEU 19 artikla ja komiteasta SEUT 255 artikla, vrt. nimitysmenettelystä PLSop I-29 ja III-357). Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto

23 Lissabonin sopimuksen toimielimiä koskevia uudistuksia
Lissabonin sopimuksessa on EU:n tuomioistuimen toimivaltaa rajoittavat lausekkeet yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla. ks. SEU 24 artikla, eli 1 artikla, kohta 27 Ja SEUT 275 ja 276 artikla (ulkoinen ja sisäinen turvallisuus), eli 2 artikla, kohta 223, artiklat 240a ja 240b.). Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto

24 Perustuslaillisen sopimuksen ja Lissabonin sopimuksen välisiä eroja?
Esim. sekundaarinormien nimekkeet säilyvät ennallaan. (vrt. PLSop I-33) tai EU:n ulkoministerin virka sai uuden nimekkeen (vrt. I-28). Näitä lukuisia yksityiskohtaisia eroavuuksia on koonnut prof Steve Peers, Statewatch Analysis 5, ”Reform Treaty”. Johtopäätös: asiallisesti Lissabonin sopimus on suurelta osin verrattavissa perustuslailliseen sopimukseen, mutta silti kyseessä on aikaisempia perustamissopimuksia muuttava osittaisuudistus. Tuli voimaan ratifointikierroksen jälkeen Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto

25 Lissabonin sopimuksen ratifiointikriisin ja integraation ongelmakohtia
Federalismia vai ei – onko EU liittovaltio, valtioliitto vai jotain muuta? (Gustav Hägglund 2004:magneettivertaus) Saint-Simon 1815 (valtioliitto), Coudenhove-Kalergi 1923 (paneurooppalaisuus ja Briandin muistio 1930 Euroopan liitosta), Spinelli ja Euroopan federalistinen liike 1944 Vrt. Schumanin suunnitelman federalismi 1950-luvulla/ de Gaullen nationalismi 1960-luvulla – EU-politiikan käytäntö ”pienten askelten politiikka”, Spaak ja Monnet Missä on poliittisen päätösvallan sijainti erilaisissa federalistisissa malleissa? Esim. Sveitsi ja kantoni-malli/ vahva keskusvalta Vanha keskustelu Euroopan yhdysvalloista ja konventti 2003 Konkreettisina sovelluksina ongelmat demokratiavajeen ja subsidiariteetti-periaatteen tulkinnassa. Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto

26 Lissabonin sopimuksen ratifiointikriisin ja integraation ongelmakohtia
Pienten askelten politiikan hinta: taloudellinen integraatio edistyy, mutta EU:n poliittisella unionilla on ongelmia, esim. demokratiavaje, byrokratia ja etäisyys. Lisäksi hintana on epäselvyys EU:n luonteesta ja tavoitteista. Federalismi nyt? – Näkökulma integraatioon kansallisvaltiosta vai EU:sta käsin? EU arvoyhteisönä? – Onnistuuko Euroopan yhdentyminen ilman taloudellisia taustasyitä? Ihanteiden asema? EU:n yhtäaikainen eriytyminen ja yhdentyminen? Uskonto: katolisuus, protestantismi ja islam Talousjärjestelmätaustat (uudet/vanhat jäsenvaltiot) Liittovaltio vai yhtenäinen kansallisvaltio? Sota : voittaja, häviäjä, valloitettu- vieläkö merkitystä? Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto

27 Integraation ongelmakohtia: Euroalueen kehitys
Laajeneminen: Sloveniassa euroja 2007, Maltalla ja Kyproksella 2008, Slovakiassa 2009, Virossa 2011, Latviassa 2014, Liettuassa 2015… (nyt 19 euromaata) Rapautuminen: Kreikka – jatkuva kriisi? -Talousvaikeuksia: Irlanti, Italia, Espanja – entä Suomi? *Keskustelua EU:n sosiaalisesta ulottuvuudesta rahaliiton vakaustoimien paineissa (Tuori: EU:n talouskonstituutio vs. Sosiaalinen konstituutio, vrt. The Eurozone Crisis, Cambridge, 2014) *EU:n liittovaltiokehityksen vahvistuminen vai EU:n eriytyminen euromaihin ja muihin? Eurosta eroaminen? Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto