Vaihdanta ja suhteellisen edun periaate

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Good Karma = Hyviä Seurauksia
Advertisements

Asiakkaan ja potilaan kohtaaminen
Mikä tekijänoikeus?.
Kestävä taloudellinen vaihto ja kulutuksen vähentäminen
RETHINKING WORK - Mistä työssä on kysymys?. RETHINKING WORK Näin tulivat valmiiksi taivas ja maa ja kaikki mitä niissä on. Jumala oli saanut työnsä päätökseen,
Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?
Jukka Heinonen, tutkija
• Kuvioita ja taulukoita raportista Finnish Science in International Comparison: A Bibliometric Analysis Annamaija Lehvo ja Anu Nuutinen Suomen.
Asevelvollisuus kansantalouden näkökulmasta
Bensan hinta Hyvää päivää, Olen kuullut ennustettavan, että bensan hinta saattaa syksyyn mennessä nousta litralta jopa € 1,90 :een.
Työ, teho ja yksinkertaiset koneet
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Maailmantalouden muutoksesta ja Euroopan talouden haasteista Erkki Liikanen Pääjohtaja Suomen Pankki.
Luku Antiikin Kreikan maanviljelijät ja kauppiaat, s. 52–58
3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino
RAKKAUS USKO TOIVO - ihmiseltä ihmiselle
Duaali Teemu Myllynen.
1 Senioreiden säästäminen ja maksutavat 2014 SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT
2.2 Schäfer-Gordon malli Gordon (Journal of Political Economy 1954), Schäfer (1957), Scott (JPE 1955) Vaihtoehdot joita vertailemme: Biologinen optimimointi.
Daniel 7v Mooses on kaikkein kovin. Mooses pystyy kävelemään meren pohjalla. Allahilla on vaan lentävä matto.
TASAPAINON RAKENTAMINEN
Kummallisia termejä? Ekologinen selkäreppu Ekologinen jalanjälki
Vapaa kilpailu hyödyttää kuluttajaa
Ohjelmistotekniikka - Tenttiin valmistautumisesta Kevät 2003 Hanna-Kaisa Lammi LTY/Tite.
1 Raha-asioiden suunnitteleminen ja nykyinen rahatilanne Senioritutkimus 2011.
Varhainen tuki vai puuttuminen - navigointia tuen ja kontrollin ristiaallokossa Suomen perheterapiayhdistyksen syyspäivät Hotelli Scandic Rosendahl,
KANS1001 Kansantaloustieteen perusteet K2011
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous Johtokunnan.
Fiksu Opiskelija. Opetusaineisto jätteen synnyn ehkäisystä HSY Jätehuolto. Kulutusväittämiä Elena Saarikallio, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus.
Yrityksen kannattavuus:
Maitotaito PIENEN VAUVAN PÄIVÄ Maitotaito.
TUOTTAVAA YRITYSTEN PALAUTTEENHALLINTAA Suomen Yrittäjät Yrittäjyysalan tutkintotoimikunta Yrittäjäkoulutuksen vaikuttavuus.
Jatkuvan parantamisen Jp-taulu
Idolien ja esikuvien rooli. Keskustelunaiheita. Tehtävät
USKONTO VUORISAARNA 4.LUOKKA.
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmä 11 - Teemu Mutanen Optimointiopin seminaari - Syksy 2005 / 1 Lisätiedon arvo.
TIETOA VAPAAEHTOISEN A2-KIELEN (SAKSA, RANSKA) VALINTAAN LIITTYEN
Kulttuurisemiotiikkaa Harri Veivo Oulun yliopisto Lokakuu
Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla
Hotelling, H. (1931). The Economics of Exhaustible Resources
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmä 15 – Anna Matala Optimointiopin seminaari - Syksy 2008 Kotitehtävän ratkaisu Anna Matala.
Visual Basic -ohjelmointi
Kilpailijan starttikurssi
Chakravorty & Krulce. Heterogenous demand and order of resource extraction Econometrica 62,
Väliaineen vastus.
OEH ja todellinen tuote OEH ja tuotemielikuva ?
Sosiaalinen pääoma sosiaaliset verkostot, luottamus, vuorovaikutus
”Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!” Pikkuyrittäjien hissipuheet.
KANSANTALOUSTIEDE Timo Värre.
Osa 3: Vaihdanta ja suhteellinen etu (Mankiw & Taylor, Ch 3, 2nd ed.; Ch19, 3rd ed.) Tämä osio perustuu prof. Matti Pohjolan luentokalvoihin. Pääkohdat.
Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen.
1 Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka.
Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun –siellä on niin paljon yrityksiä, että.
Luku Kauppa siirtyy Välimereltä Atlantille, s. 116–120
Kertaus.
Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen
Y56 Luku 19 Yrityksen teoria: Voiton maksimointi
19 Yritys tavoittelee voittoa s
Inflaatio.
24 Hintojen vakaus on tärkeää s
Kansainvälinen kauppa
YH 2 Suomi ja kansainvälinen kauppa
21 Kansantalous on koko Suomen talous s
Maailmankauppa ja globalisaation periaatteet
Globalisaatio s. 80-> 1. Mitä globalisaatiolla tarkoitetaan? 2. Pohdi globalisaation kehitysmaille ja niiden ihmisille aiheutuvia etuja ja haittoja (taloudelliset,
Ulkomaankauppa Globalisaatio -> Vapaakauppa -> Varallisuuden ja elintason kasvu tarjonnan lisääntyessä Taloustieteilijä David Ricardo: ”Kunkin valtion.
TALOUDELLINEN YHDENTYMINEN
MAKROTALOUSTIEDE KANSANTALOUDEN TILINPITO
© Timo Lindholm, Juhani Kettunen ja Edita Publishing Oy
SUOMEN VIENTI ja TUONTI
SUOMEN VIENTI ja TUONTI
Esityksen transkriptio:

Vaihdanta ja suhteellisen edun periaate Mankiw & Taylor, luku 3

Edelliskerralta - 10 perusperiaatetta: Niukkuus Vaihtoehtoiskustannus Päätöksenteko Rationaalisuus/”raja”-käsite Kannustimiin reagointi Vaihdanta Kanssakäyminen Markkinat Julkisen vallan interventio Elintaso syntyy tuotannosta Rahan liikatarjonta inflaation syy Lyhyellä aikavälillä valittava inflaation ja työttömyyden välillä Koko talous

Isä ja poika rakentavat leikkimökkiä – kannattaako pojan auttaa?

Pitäisikö David Beckhamin leikata oman pihan nurmikko?

Kiina-ilmiö Jos kerran Kiinassa kaikki tuotetaan halvemmalla, niin siirtyykö kaikki tuotanto sinne? Kiina-ilmiö - Kiina-ilmiöllä tarkoitetaan työpaikkojen siirtymistä halvan työvoiman maihin. http://www.etla.fi/files/1166_SUH_04_3_kiina_ilmio.pdf

Luennon oppimistavoitteet Tällä luennolla opit mitä termit absoluuttinen etu ja suhteellinen etu tarkoittavat miten suhteellisen edun käsitteellä voidaan selittää erikoistumista ja vaihdantaa miten vaihdanta ihmisten tai maiden välillä voi kasvattaa kaikkien kulutusmahdollisuuksia ja hyvinvointia miksi maiden tasolla suhteelliseen etuun perustuva vaihdanta voi haittaa joitakin ryhmiä

Vaihdannan ja erikoistumisen merkitys arkielämässä Vaihdanta = tavaroiden ja palveluiden kauppa Vaihdannan ja erikoistumisen merkitys arkielämässä: Kuinka paljon kuluttamistasi hyödykkeistä on valmistettu Suomessa? Mitä tapahtuisi, jos joutuisit tuottamaan kaikki kuluttamasi hyödykkeet ja palvelut itse?

Periaate 5. Vaihdanta voi hyödyttää kaikkia Vaihdanta ei välttämättä ole nollasummapeliä, jossa yksi voittaa ja toinen häviää, vaan vaihdannasta voivat hyötyä molemmat osapuolet. Molempien hyöty syntyy siitä, että vaihdannan kautta osapuolet voivat erikoistua tuottamaan sitä, mitä parhaiten osaavat. Adam Smith (1776), An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations: ”…never attempt to make at home what it will cost him more to make than to buy.”

Absoluuttinen etu lihaa perunoita puutarhuri 6 t/kg 1,5 t/kg viljelijä Absoluuttinen etu: vertailu joka perustuu suoriin kustannuksiin. Kuinka paljon panoksia tarvitaan tuotoksen aikaansaamiseksi? Tarkastellaan kirjan esimerkkiä (Mankiw & Taylor 2006, 48), jossa on kaksi tuottajaa, puutarhuri ja viljelijä, jotka tuottavat perunoita ja lihaa Tuotantokustannuksia kuvataan ajalla, joka kuluu yhden kilon tuottamiseen Tuotantokustannukset lihaa perunoita puutarhuri 6 t/kg 1,5 t/kg viljelijä 2 t/kg 1 t/kg

Absoluuttinen etu lihaa perunoita puutarhuri 6 t/kg 1,5t/kg viljelijä Tuotantokustannukset Näemme, että viljelijällä on molemmissa tuotteissa absoluuttinen etu, sillä hänen tuotantokustannuksensa ovat molemmissa pienemmät kuin puutarhurilla lihaa perunoita puutarhuri 6 t/kg 1,5t/kg viljelijä 2 t/kg 1 t/kg

Tuotantomahdollisuuksien käyrä Oletetaan, että molemmat tekevät töitä 8 tuntia päivässä, kuutena päivää viikossa, eli työtuntien määrä on 48h/viikko Alla oleva taulukko esittää ne vaihtoehtoiset määrät molemmista tuotteista, jotka silloin saadaan aikaan tuotantokustannukset tuotanto/48 tunnissa* *kun tuotetaan vain jompaakumpaa tuotetta lihaa perunoita puutarhuri 6 t/kg 1,5t/kg 48/6 = 8 kg 48/1,5 = 32 kg viljelijä 2 t/kg 1 t/kg 48/2 = 24 kg 48/1 = 48 kg

Tuotantomahdollisuuksien käyrä Kun molemmat tuottajat, viljelijä ja puutarhuri, toimivat omavaraisessa taloudessa, niin he pystyvät tuottamaan ja kuluttamaan taulukon mukaiset vaihtoehtoiset määrät tai minkä tahansa niiden lineaarisen yhdistelmän. Seuraavat kuviot (M&T kirjasta) havainnollistavat molempien osapuolien tuotantomahdollisuuksien käyrät

Tuotantopiste = kulutuspiste Oletetaan, että puutarhurin preferenssit ovat sellaiset, että ilman vaihdantaa hän kuluttaa 4 kiloa lihaa ja16 kiloa perunoita Liha(kg) Tuotantopiste = kulutuspiste ilman kaupankäyntiä 8 A 4 16 32 Perunoita(kg) Vrt. M&T (2006, 47, kuvio 3.1 a)

Tuotantopiste = kulutuspiste Oletetaan, että viljelijän preferenssit ovat sellaiset, että ilman vaihdantaa hän kuluttaa 12 kiloa lihaa ja 24 kiloa perunoita Liha(kg) 24 Tuotantopiste = kulutuspiste ilman kaupankäyntiä A 12 24 48 Perunoita(kg) Vrt. M&T (2006, 47, kuvio 3.1 b)

Erikoistuminen ja kaupankäynti Opimme edellä, että viljelijällä on molempien tuotannossa absoluuttinen etu. Miten viljelijän käy, jos tuottajat ryhtyvät vaihdantaan? Pitäisikö viljelijän tuottaa yksin ja puutarhurin olla toimettomana? Jos kerran viljelijä pystyy tuottamaan kaikki halvemmalla, tuottaako hän kaiken ja puutarhuri ei tuota mitään? Maiden välisessä vaihdannassa, tarkoittaako absoluuttinen etu sitä, että maalle, jolla on absoluuttinen etu siirtyy kaikki tuotanto? Esim. Kiina tuottaa kaiken.

Suhteellinen etu ja vaihtoehtoiskustannus Suhteellinen etu: vertailu, joka perustuu vaihtoehtoiskustannuksiin. Kuinka paljon pitää luopua muusta tuotannosta tuotoksen aikaansaamiseksi? Puutarhuri tuottaa perunoita suhteellisesti edullisemmin (0.25 < 0.5) Viljelijä tuottaa lihaa suhteellisesti edullisemmin (2 < 4) vaihtoehtoiskustannus 1 kg lihaa 1 kg perunoita puutarhuri 6/1,5= 4 kg perunoita 1,5/6= 0,25 kg lihaa viljelijä 2/1= 2 kg perunoita 1/2= 0,5 kg lihaa

Suhteellisen edun periaate Suhteellisen edun periaate määrittelee, mihin erikoistutaan. Vaikka joku olisi muita parempi kaikessa, niin silti ei kannata tehdä kaikkea itse, vaan erikoistua siihen, missä hänen etunsa on suhteellisesti suurin. David Ricardo (1816), Principles of Political Economy and Taxation

Suhteellinen etu ja vaihtoehtoiskustannus Perunan tuotannossa pienin vaihtoehtoiskustannus on puutarhurilla, kun hän tuottaa kilon perunoita joutuu luopumaan 1,5/6= 0,25 kg lihaa (verrattuna viljelijään 1/2= 0,5 kg lihaa) => puutarhuri erikoistuu perunan viljelyyn Lihan valmistuksessa pienin vaihtoehtoiskustannus on viljelijällä, kun hän tuottaa kilon lihaa joutuu luopumaan 2/1= 2 kg perunoita (verrattuna puutarhuriin 6/1,5= 4 kg perunoita) => viljelijä erikoistuu lihan valmistukseen

Erikoistuminen ja kokonaistuotanto Yhteistuotanto ja kokonaiskulutus kasvavat erikoistumisen seurauksena, kun resurssien (eli tässä ajan) käyttö tehostuu. Esimerkiksi jos puutarhuri erikoistuu kokonaan perunan viljelyyn ja viljelijä lihan valmistukseen lihan kokonaistuotanto kasvaa 2 kiloa ja perunantuotanto 4 kiloa (katso seuraava taulukko) Kuinka paljon kukin osapuoli kuluttaa riippuu myös osapuolten preferensseistä, Mankiwin tulokset ovat esimerkinomaisia Tärkein pointti: vaihdannan kautta tapahtuvaa erikoistuminen voi kasvattaa kokonaistuotantoa ja sitä kautta potentiaalisesti kaikkien osapuolten kulutusta

Kannattaako puutarhurin ja viljelijän käydä kauppaa? OC(liha) = 4 kg perunoita OC(peruna) = 0.25 kg lihaa Viljelijä OC(liha) = 2 kg perunoita OC(peruna) = 0.5 kg lihaa Missä tilanteessa kannattaa ryhtyä vaihdantaan? Jos hinta vaihdannasta on pienempi kuin oma vaihtoehtoiskustannus

Seuraavassa esimerkki, jossa viljelijä ehdottaa puutarhurille kaupankäyntiä: Viljelijä erikoistuu lihan tuottamiseen ja ostaa 15 kg perunoita hinnalla 5 kg lihaa eli perunan kilohinta 1/3 kg lihaa < OCviljelijä(peruna) = ½ kg lihaa Puutarhuri erikoistuu perunoiden tuottamiseen ja ostaa 5 kg lihaa hintaan 15 kg perunoita eli lihan kilohinta on 3 kg perunoita < OCpuutarhuri(liha) = 4 kg perunoita Kauppa hyödyttää molempia, koska saavat tuotteita halvemmalla, kuin itse tuottamalla. Vrt. ”…never attempt to make at home what it will cost him more to make than to buy.”

Taulukko 3.2 The Gains from Trade: A Summary (M&T 2006, 50)

Tuotanto- ja kulutuspiste Puutarhurin kulutus ja tuotanto - kaupankäynti Liha(kg) Tuotanto- ja kulutuspiste ilman kaupankäyntiä Kulutuspiste kun käydään kauppaa 8 A* 5 A 4 Tuotantopiste kun käydään kauppaa Ostaa 5kg lihaa B 16 17 32 Perunoita(kg) Myy 15kg perunoita Vrt. M&T (2006, 47, kuvio 3.1 a)

Tuotanto- ja kulutuspiste Viljelijän kulutus ja tuotanto – kaupankäynti Liha(kg) Tuotantopiste kun käydään kauppaa Tuotanto- ja kulutuspiste ilman kaupankäyntiä 24 B 18 Kulutuspiste kun käydään kauppaa Myy 5kg lihaa A* 13 A 12 12 24 27 48 Perunoita(kg) Ostaa 15kg perunoita Vrt. M&T (2006, 47, kuvio 3.1 a)

Pohdintaa Tuleeko mieleen tapausta, jossa ei ole väliä erikoistutaanko vai ei? Silloin kun kahdella osapuolilla on samat vaihtoehtoiskustannukset (M&T 2006, 52)

3. Opetukset: vaihdannan ja erikoistumisen hyödyt Esimerkki on yksinkertainen, mutta sen opetukset pätevät yleisesti. Kun tuotannossa jokainen erikoistuu siihen, missä hänellä on suhteellinen etu, niin kokonaistuotanto kasvaa. Tästä voivat periaatteessa hyötyä kaikki kulutuksen kasvun kautta. Nämä johtopäätökset pätevät myös kansainväliseen kauppaan: vapaakauppa on periaatteessa hyvä asia, sillä kukin maa voi erikoistua niiden tavaroiden ja palvelujen valmistamiseen, jossa sillä on suhteellinen etu. Maailman kokonaistuotanto kasvaa, mikä lisää kulutusmahdollisuuksia.

3. Opetukset: vapaakauppa voi haitata erikoisryhmiä – he häviävät kaupan vapautumisesta Maat eivät sinänsä valmista mitään. Maiden sisällä on perunantuottajia ja karjankasvattajia Esimerkissämme jos kauppa vapautetaan ja vapaan kaupan tuloksena maa P erikoistuu kokonaan perunanviljelyyn, niin todennäköisesti maan P karjankasvattajat vastustavat vapaata kauppaa. Syy: kaupan hyödyt eivät jakaudu tasaisesti maiden sisällä.

3. Opetukset: vapaakauppa voi haitata erikoisryhmiä: he häviävät kaupan vapautumisesta Maassa P kaupan vapautumisesta seuraa, että ulkomailta V tulee maahan P halpaa lihaa. Karjakasvattajat eivät pystyy kilpailemaan sen kanssa (olettaen, että ulkomainen ja kotimainen liha ovat identtisiä) Täten karjankasvatus loppuu kannattamattomana ja karjankasvattajat jäävät työttömiksi. Toisin sanoen erikoistumisesta aiheutuu joillekin ryhmille sopeutumiskustannuksia . Jotta kaikki hyötyisivät vaihdannasta, vaihdannan hyötyjä tulisi jakaa myös kärsijöille.

3. Opetukset: Instituutiot Kaupan hyödyt eivät myöskään voi toteutua ilman hyviä instituutioita, jotka määrittelevät ne säännöt, joiden vallitessa kauppaa harjoitetaan Kaupan esteitä: puuttuva omistusoikeus, verotus, tullit, säädökset, kauppasopimusten puute… WTO, GATT, NAFTA, EU Ronald Coase: Mikäli vaihdannalle ei ole esteitä, kaupankäynti jatkuu niin kauan, kun siitä on mahdollista saada hyötyä. Adam Smith: Näkymätön käsi ohjaa vaihdantaa - markkinat

Beckham uudestaan Isän kannattaa rakentaa, mutta poika voi auttaa lautojen kantamisessa -> mökki valmistuu nopeammin Vaikka Beckhamilla olisi absoluuttinen etu nurmikon leikkaamisessa, ottaen huomioon hänen ajan vaihtoehtoiskustannuksensa on erittäin todennäköistä, että jollain muulla on suhteellinen etu nurmikon leikkaamisessa Kiina-ilmiöstä: Kiina houkutteleva maa, mutta kaikki tuotanto ei siirry Kiinaan. Tällaisesta erikoistumisesta kaikki hyötyisivät

Ensi maanantaina klo 16.00-> mitä ovat täydellisesti kilpailulliset markkinat miten tuotteen kysyntä ja tarjonta määrittyvät täydellisesti kilpailullisilla markkinoilla miten kysyntä ja tarjonta määrittyvät tuotteen hinnan ja myydyn määrän mukaan hintojen avainroolin resurssien allokaatiossa markkinataloudessa