Osa 3: Vaihdanta ja suhteellinen etu (Mankiw & Taylor, Ch 3, 2nd ed.; Ch19, 3rd ed.) Tämä osio perustuu prof. Matti Pohjolan luentokalvoihin. Pääkohdat.

Esitys aiheesta: "Osa 3: Vaihdanta ja suhteellinen etu (Mankiw & Taylor, Ch 3, 2nd ed.; Ch19, 3rd ed.) Tämä osio perustuu prof. Matti Pohjolan luentokalvoihin. Pääkohdat."— Esityksen transkriptio:

1 Osa 3: Vaihdanta ja suhteellinen etu (Mankiw & Taylor, Ch 3, 2nd ed.; Ch19, 3rd ed.) Tämä osio perustuu prof. Matti Pohjolan luentokalvoihin. Pääkohdat –vaihdanta kasvattaa kulutusmahdollisuuksia kaikille –absoluuttinen ja suhteellinen etu –vaihdannan hyödyt perustuvat suhteelliseen etuun –periaate pätee myös maiden tasolla Auttaa ymmärtämään –miksi kannattaa erikoistua –Kiina-ilmiötä –protektionismin kustannuksia –Suomen kansantalouden ajankohtaisia ongelmia Teollisuus on vaikeuksissa, missä on uusi suhteellinen etu?

2 Taloustieteen perusperiaatteiden mukaan vaihdanta kannattaa Vaihdanta tekee mahdolliseksi sen, että ihmiset ja kansantaloudet voivat erikoistua tekemään sitä, mitä parhaiten osaavat –Adam Smith (1776), An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations –”…never attempt to make at home what it will cost him more to make than to buy” Absoluuttinen etu (absolute advantage) –vertailu perustuu suoriin kustannuksiin –Kuinka paljon panoksia tarvitaan tuotoksen aikaansaamiseksi? Suhteellinen etu (comparative advantage) –vertailu perustuu vaihtoehtoiskustannuksiin –Kuinka paljon pitää luopua muusta tuotannosta tuotoksen aikaansaamiseksi?

3 Suhteellisen edun periaate määrittelee, mihin erikoistutaan –Vaikka joku olisi muita parempi kaikessa, ei silti kannata tehdä kaikkea itse, vaan erikoistua siihen, missä hänen etunsa on suhteellisesti suurin –=> Jokaisen kannattaa erikoistua siihen, missä omat vahvuudet ovat parhaimmillaan –David Ricardo (1816), Principles of Political Economy and Taxation Vaihdannan ja erikoistumisen merkityksen ymmärtää miettimällä arkipäivän asioita –Missä on tehty ne vaatteet, jotka minulla on päälläni? –Missä on valmistettu tänään nauttimani aamiaisen ja lounaan ainekset? –Missä valmistettuja tuotteita olen ylipäänsä tänään käyttänyt? –Miten minun kävisi, jos joutuisin tekemään ne kaikki itse?

4 1. Vaihdannan perusta: luottamus instituutioihin Luotamme tuotteisiin, joita meille tuntemattomat valmistavat. Miksi? Talous perustuu työnjakoon toisilleen vieraiden ihmisten kesken –Ihminen asettui aloilleen ja ryhtyi viljelemään maata n. 10-12 000 vuotta sitten. Ensimmäiset kaupungit syntyivät noin 6 000 vuotta sitten. –Syntyi tarve työnjaolle.

5 Työnjako ja luottamus Vain ihminen luottaa vieraaseen lajitoveriin −Eläimet tekevät yhteistyötä vain sukulaisten kesken Kuvat: Wikipedia Ihmisten luottamus toisiinsa vaihtelee maittain. Tutkijoiden ”kadottamat” rahaa ja osoitteen sisältävät lompakot palautettiin omistajille vaihtelevasti eri maissa. (Knack & Keefer, Quarterly Journal of Economics, 1997)

6 Erikoistuminen ja vaihdanta eivät voi toimia ilman luottamusta –kukaan ei uskalla erikoistua, jos ei ole varma siitä, että saa siitä myös hyötyä –ihmiset ovat kehittäneet erilaisia instituutioita, joiden tehtävänä on ylläpitää luottamusta –instituutiot ovat käyttäytymissääntöjä –John Stuart Mill (1848): ”There are countries in Europe… where the most serious impediment to conducting business concerns on a large scale, is the rarity of person who are supposed fit to be trusted with the receipt and expenditure of large sums of money.” Kaupan hyödyt eivät voi toteutua ilman hyviä instituutioita, jotka määrittelevät ne säännöt, joiden vallitessa kauppaa harjoitetaan –yksi tällainen on omistusoikeus Opimme myöhemmin kurssin makro-osassa, että vaikka erikoistumisen ja vaihdannan instituutiot kehittyivät jo kauan sitten, kesti pitkän aikaa ennen kuin ihmiskunnan elintaso pääsi kasvuun

7 Kuvio 1. Teknologian kehitys ja maailman väkiluku Lähde: R.W. Fogel, “Catching up with the Economy”, American Economic Review 89 (1999)

8 2. Suhteellisen edun periaate Tarkastellaan kirjan esimerkkiä, jossa on kaksi toimijaa F(armer) ja R(ancher), jotka tuottavat perunoita ja lihaa Tuotantokustannuksia kuvataan ajalla, joka kuluu yhden kilon tuottamiseen Näemme, että toimijalla R on molemmissa tuotteissa absoluuttinen etu, sillä hänen tuotantokustannuksensa ovat molemmissa pienemmät kuin toimijan F LihaPerunat F60 min/kg15 min/kg R20 min/kg10 min/kg Tuotantokustannukset

9 Oletetaan, että molemmat tekevät töitä 8 tuntia päivässä Alla oleva taulukko esittää ne vaihtoehtoiset määrät molempia tuotteita, jotka silloin saadaan aikaan –Koska R:llä on molemmissa absoluuttinen etu, pystyy hän tuottamaan molempia enemmän päivässä kuin F Kun molemmat toimivat omavaraisessa taloudessa, niin he pystyvät tuottamaan ja kuluttamaan taulukon mukaiset, vaihtoehtoiset määrät tai minkä tahansa niiden lineaarisen yhdistelmän jakamalla tuotantoon käytetyn ajan sopivasti –F: joko 8 kg lihaa tai 32 kg perunoita tai näiden lin. yhdistelmä –R: joko 24 kg lihaa tai 48 kg perunoita tai näiden lin. yhdistelmä LihaPerunat F 8 kg 32 kg R24 kg 48 kg Tuotantomahdollisuudet päivässä

10 Kuvio 2. Tuotantomahdollisuuksien käyrät Perunat (kg) 4 16 8 32 0 Liha (kg) (a) F:n tuotantomahdollisuuksien käyrä Oletetaan että F tuottaa 4 tunnin ajan lihaa ja 4 tunnin ajan perunoita. Nyt kulutus = tuotanto: - 4 kg lihaa - 16 kg perunoita. A

11 Perunat (kg) Liha (kg) (b) R:n tuotantomahdollisuuksien käyrä Oletetaan että R tuottaa 4 tunnin ajan lihaa ja 4 tunnin ajan perunoita. Nyt kulutus = tuotanto: - 12 kg lihaa - 24 kg perunoita 24 0 48 B 12 24 Kuvio 2. Tuotantomahdollisuuksien käyrät

12 Erikoistuminen ja kaupankäynti Opimme edellä, että R:llä on molempien tuotannossa absoluuttinen etu Miten F:n käy, jos tuottajat ryhtyvät vaihdantaan? Pitäisikö R:n tuottaa yksin ja F:n olla toimettomana? –Kiina-ilmiöstä meillä käytävässä keskustelussa on tällaisia sävyjä (Kiina-ilmiöllä tarkoitetaan työpaikkojen siirtymistä halvan työvoiman maihin) –Jos kerran Kiinassa kaikki tuotetaan halvemmalla, niin siirtyykö kaikki tuotanto sinne? Ei, vaan molempien kannattaa erikoistua tuottamaan suhteellisen edun periaatteen mukaan Suhteellinen etu määräytyy vaihtoehtoiskustannusten mukaan Vaihtoehtoiskustannus on se määrä yhden hyödykkeen tuotantoa, josta joudutaan luopumaan, kun lisätään toisen hyödykkeen tuotantoa Suhteellinen etu tuotteen valmistuksessa on sillä tuottajalla, jolla vaihtoehtoiskustannus on pienin

13 Yhden lihakilon vaihtoehtoiskustannus Yhden perunakilon vaihtoehtoiskustannus F 4 kg perunoita 1/4 kg lihaa R2 kg perunoita 1/2 kg lihaa LihaPerunat F60 min/kg15 min/kg R20 min/kg10 min/kg Tuotantokustannukset => Vaihtoehtoiskustannukset: Kun R tekee yhden kilon lisää perunoita niin aikaa kuluu 10 minuuttia. Se on pois lihan valmistuksesta, jolloin lihan tuotanto vähenee 1/2 kiloa, koska yhden lihakilon tuottamiseen kuluu 20 minuuttia. Kun F tekee yhden kilon lisää perunoita, niin aikaa kuluu 15 min, mikä vähentää lihan tuotantoa 1/4 kiloa. Lihan vaihtoehtoiskustannukset ovat käänteiset.

14 Perunan tuotannossa pienin vaihtoehtoiskustannus on valmistajalla F –=> F erikoistuu perunan viljelyyn Lihan valmistuksessa pienin vaihtoehtoiskustannus on valmistajalla R –=> R erikoistuu lihan valmistukseen Yhteistuotanto ja kokonaiskulutus kasvavat erikoistumisen seurauksena, kun resurssien (eli tässä ajan) käyttö tehostuu Omavaraistaloudessa F kuluttaa pisteen A ja R kuluttaa pisteen B mukaiset määrät omilla tuotantomahdollisuuksien käyrillään (kuvio 2) –kulutusmahdollisuudet = tuotantomahdollisuudet Käymällä kauppaa voidaan kulutus ja tuotanto irrottaa toisistaan yksittäisen tuottajan osalta (kuvio 3)

15 Esimerkki seuraavan sivun taulukossa : –F erikoistuu täysin perunan tuottamiseen: tuottaa 32 kg, antaa 15 kg R:lle ja saa vastineeksi 5 kg lihaa –R tuottaa 18 kg lihaa ja 12 kg perunoita, antaa F:lle 5 kg lihaa ja saa vastineeksi 15 kg perunoita –molempien tuottajien sekä lihan että perunoiden kulutus kasvaa Esimerkissämme kokonaistuotanto kasvaa: LihaPerunat F 0 kg 32 kg R18 kg 12 kg Yht:18 kg44 kg LihaPerunat F 4 kg 16 kg R12 kg 24 kg Yht:16 kg 40 kg Päivätuotanto omavaraisissa talouksissa: Päivätuotanto erikoistuneissa talouksissa:

16 Tuottaja FTuottaja R LihaPerunatLihaPerunat Omavaraistaloudessa: - tuotanto = kulutus4161224 Kauppaa käytäessä: - tuotanto - vaihdanta - kulutus 0 + 5 = 5 32 - 15 = 17 18 - 5 = 13 12 +15 = 27 Kaupan hyöty: - kulutuksen kasvu1113 Huom: taulukossa + tarkoittaa saamista ja – antamista vaihdannassa

17 Kuvio 3. Kaupankäynti lisää kulutusta Perunat (kg) 4 16 5 17 8 32 A A* 0 Liha (kg) (a) F:n tuotanto ja kulutus A = F:n tuotanto ja kulutus ilman kauppaa F:n tuotanto kun käydään kauppaa A* = F:n kulutus kun käydään kauppaa

18 12 24 13 27 B 0 48 24 12 18 B* Kuvio 3. Kaupankäynti lisää kulutusta (b) R:n tuotanto ja kulutus Liha (kg) Perunat (kg) B = R:n tuotanto ja kulutus ilman kauppaa B* = R:n kulutus kun käydään kauppaa R:n tuotanto kun käydään kauppaa

19 Vaihdannan ehdot Edellä oletettiin, että osapuolet ryhtyvät vaihdantaan siten, että 5 kilo lihaa vastaa 15 kiloa perunoita Perunan hinta lihassa mitaten on siten 5/15 = 1/3 eli 1 kilo perunaa = 1/3 kiloa lihaa Tätä emme pysty tässä tarkemmin perustelemaan, sillä hinta riippuu loppujen lopuksi siitä, miten osapuolet arvostavat perunaa ja lihaa kulutuksessaan, eli hinta riippuu osapuolten preferensseistä –jouduimme siksi turvautumaan oletukseen siitä, että hinta on 1/3 Voimme kuitenkin suhteellisen edun perusteella päätellä, missä rajoissa hinnan on oltava, jotta kauppaan ryhdytään –ketään ei voi nimittäin pakottaa kaupankäyntiin, jolloin hinnan on oltava sellainen, että vaihdanta on edullista molemmille

20 Tuottaja F: –Ennen kauppaa voi tuottaa joko 8 kg lihaa tai 32 kiloa perunoita tai minkä tahansa näiden yhdisteen –Jos haluaa perunoita kilon lisää, pitää luopua 8/32 = 1/4 kilosta lihaa –Perunan suhteellinen hinta lihassa mitaten on siten hänelle sen vaihtoehtoiskustannus eli 1/4 –Erikoistuu perunanviljelyyn ja ryhtyy vaihdantaan vain silloin, kun saa perunakilosta enemmän lihaa kuin 1/4 kiloa Tuottaja R: –Omavaraisessa taloudessa joutuu maksamaan yhdestä lisäkilosta perunaa 12/24 = 1/2 kiloa lihaa eli oman vaihtoehtoiskustannuksensa verran –Erikoistuu lihan tuottamiseen ja ryhtyy vaihdantaan vain silloin, kun saa perunaa tätä halvemmalla eli kun perunan hinta on alempi kuin 1/2 Vaihdannan toteutumisen ehto: –Perunan hinta lihassa mitaten suurempi kuin 1/4 mutta pienempi kuin 1/2 –Toteutuu esimerkissämme, koska 1/4 < 1/3 < 1/2

21 3. Opetukset Esimerkki on yksinkertainen, mutta sen opetukset pätevät yleisesti Kun tuotannossa jokainen erikoistuu siihen, missä on suhteellinen etu niin kokonaistuotanto kasvaa. Tästä hyötyvät kaikki kulutuksen kasvun kautta Tuotanto kasvaa siksi, että erikoistumalla ja käymällä kauppaa saadaan tuotteita halvemmalla kuin itse valmistamalla, sillä niitä voidaan ostaa siltä, jolla tuotannon vaihtoehtoiskustannus on pienin –Suhteellinen etu mitataan tavaroissa. Kaupankäynti on pohjimmiltaan tavaraa tavaroista –Rahassa ajattelu sekoittaa: kaikki tuotanto Suomessa voi olla kalliimpaa kuin Kiinassa ja silti hyödymme kaupasta

22 Johtopäätökset pätevät siis kansainväliseen kauppaan: –vapaa kauppa on periaatteessa hyvä asia, sillä kukin maa voi keskittyä niiden tavaroiden ja palvelujen valmistamiseen, jossa sillä on suhteellinen etu –maailman kokonaistuotanto kasvaa, mikä lisää hyvinvointia –protektionistiset argumentit sotkevat absoluuttisen ja suhteellisen edun Kaupan hyödyt eivät jakaudu tasaisesti –ajatellaan esimerkissämme F ja R maiksi –maat eivät kuitenkaan valmista mitään, vaan perunoita tuottavat maanviljelijät ja lihaa karjankasvattajat –jos nyt vapaan kaupan tuloksena maa F erikoistuu kokonaan perunan viljelyyn, niin todennäköisesti karjankasvattajat vastustavat vapaata kauppaa

23 –erikoistumisesta aiheutuu sopeutumiskustannuksia; vaihdannan hyötyjä tulisi jakaa myös kärsijöille –tarvitaan mekanismeja – talouspolitiikan toimenpiteitä – jotka jakavat hyödyn myös kärsijöille Kaupan hyödyt eivät myöskään voi toteutua ilman hyviä instituutioita, jotka määrittelevät ne säännöt, joiden vallitessa kauppaa harjoitetaan Yksi tällainen on omistusoikeus –esimerkissämme oletetaan, että F ja R voivat itse päättää, mitä tuotannollaan tekevät –kauppa on vapaaehtoista –tämä on mahdollista vain jos kummallakin on tuotteisiinsa omistusoikeus, jota myös toinen osapuoli kunnioittaa –omistusoikeus ei ole kovin vanha instituutio muutama sata vuotta (Magna Carta Englannissa v. 1215)

24 Kuvio 4. Elintaso ja talouden avoimuus: Koreoiden vertailu BKT asukasta kohden (vuoden 1990 dollareissa ostovoimapariteetein)

25 4. Ajankohtaista: Suomen kansantalouden suhteellinen etu Suhteellisen edun periaatteen mukaan jokaisen kannattaa erikoistua tekemään sitä, mitä parhaiten osaa −Yksittäisen ihmisen suhteellisen edun saa siten selville, kysymällä mitä hän tekee työkseen Mutta miten saada selville, missä koko kansantalouden suhteellinen etu on? Asia päätellään viennin rakenteesta −Kukin maa erikoistuu viemään niitä tuotteita, joiden valmistuksessa sillä on suhteellinen etu −Viennin rakenne paljastaa siten suhteellisen edun Revealed comparative advantage (RCA) –indeksi = Tuotteen osuus maan koko viennistä jaettuna kyseisen tuotteen kansainvälisen kaupan osuudella koko maailman kaupasta −Maalla on suhteellinen etu kyseisessä tuotteessa, jos RCA > 1 −… eli jos sen osuus maan viennistä on suurempi kuin maailmantaloudessa keskimäärin

26 RCA-indeksejä Suomelle vuonna 2010 (tässä tuote = toimiala) Tavarat (laskettu tavaraviennistä): Paperi 9,4 Puu 5,1 Metallien jalostus 1,8 Öljynjalostus 1,6 Koneet ja laitteet 1,4 Sähkölaitteet 1,3 Kulkuneuvot 1,1 Metallituotteet 0,9 … Vaatteet 0,2 Palvelut (laskettu palveluviennistä): Tietotekniikka 3,9 Rakentaminen 1,6 Liike-elämän palvelut 1,4 Viestintä 0,4 … Kulttuuri ja virkistys 0,04 Suomella on suhteellinen etu (RCA > 1) yhteensä 10 toimialalla: 7 teollista alaa eli tavaratuotantoa, 3 palvelualaa Seuraavissa kuviossa nämä on yhdistetty ja tehty vertailu Ruotsiin ja Saksaan

27 Kansantalouden suhteellinen etu toimialoittain vuonna 2010 (toimialan osuus maan viennistä/toimialan kv. kaupan osuus koko maailmankaupasta) Lähde: European Commission, European Competitiveness Report 2012

28 Kansantalouden suhteellinen etu toimialoittain vuonna 2010 (toimialan osuus maan viennistä/toimialan kv. kaupan osuus koko maailmankaupasta) Lähde: European Commission, European Competitiveness Report 2012

29 Kansantalouden suhteellinen etu toimialoittain vuonna 2010 (toimialan osuus maan viennistä/toimialan kv. kaupan osuus koko maailmankaupasta) Lähde: European Commission, European Competitiveness Report 2012

30 Johtopäätöksiä suhteellisesta edusta 1 Suomella on vielä vahva suhteellinen etu perinteisellä teollisilla toimialoillamme −paperi- ja puuteollisuudessa −eräillä metalliteollisuuden aloilla ja −öljynjalostuksessa Ongelmana on, että paperin kysyntä vähenee internetin vaikutuksen vuoksi Metalliteollisuuden, erityisesti elektroniikkateollisuuden, merkitys on myös vähentynyt Nokian vaikeuksien vuoksi Suomen tavaravienti on siksi supistunut voimakkaasti viime vuosina, mikä on johtanut teollisuuden bkt-osuuden laskuun

31

32

33

34 Suomen tavaraviennin rakenne on uudelleen yksipuolistunut: kulutustavaroiden ja vastaavien (sekalainen käyttö) merkitys on vähentynyt, välituotteiden taas kasvanut Lähde: OECD Stan Bilateral Trade Database

35 Osuuksia tavaraviennistä (%) Lähde: OECD Stan Bilateral Trade Database

36 Suomen vienti on supistunut tavaraviennin romahduksen vuoksi, palveluvienti on pitänyt pintansa (indeksejä, 2000 = 100) Lähde: Eurostat Statistical Database

37 Bkt-osuus, % Tavaraviennin bkt-osuus on pudonnut, palveluviennin ei

38 Teollisuutemme vahvat kasvualat ovat supistuneet … Osuus kansantalouden bruttoarvonlisäyksestä, %

39 … ja sen myötä koko teollisuuden merkitys on vähentynyt Tehdasteollisuuden osuus bruttoarvonlisäyksestä, % Lähde: Eurostat

40 40 Johtopäätöksiä suhteellisesta edusta 2 Suomi pärjää kuitenkin hyvin palvelujen viennissä: –Tietotekniikka- eli tietojenkäsittelypalvelut –rakentaminen –liike-elämän palvelut Tietotekniikasta on tullut kansantaloutemme uusi vahvuus ICT-sektorin osuus kansantalouden bruttoarvonlisäyksestä, % ICT-sektori: Elektroniikkateollisuus + televiestintä + tietojenkäsittelypalvelu ICT = information and communications technology

41 Palvelujen vienti palveluerittäin 2014, %-osuudet Lähde: Tilastokeskus, http://www.stat.fi/til/pul/2014/pul_2014_2015-05-27_tau_001_fi.htmlhttp://www.stat.fi/til/pul/2014/pul_2014_2015-05-27_tau_001_fi.html Muita liike-elämän palveluja ovat mm.: - tutkimus- ja kehittämispalvelut - mainonta - arkkitehtuuri- ja insinööri- ja muut tekniset palvelut - laki-, tilinpito-, hallinto- ja PR- palvelut

42 Suomi menestyy palvelujen viejänä … Lähde: Newby ja Suni, BoF Online 13/2012 Palvelujen (pl. kuljetus ja matkailu) viennin osuus bkt:sta 2010

43 … erityisesti liike-elämän ja tietojenkäsittelypalvelujen viejänä Lähde: Newby ja Suni, BoF Online 13/2012 Palvelujen (pl. kuljetus ja matkailu) vienti palvelutyypeittäin 2010

44 44 Johtopäätöksiä suhteellisesta edusta 3 Suomen suhteellinen etu on kuitenkin vielä melko kapealla pohjalla Ruotsiin ja Saksaan verrattuna Ajankohtainen kysymys: Löytyisikö teollisen osaamisen ja tietotekniikan osaamisen pohjalta uutta liiketoimintaa? −Esimerkkinä teollinen internet −tietotekniikan hinnan laskiessa laitteet verkottuvat keskenään, mistä syntyy dataa, jota voi käyttää liiketoiminnan kehittämiseen ”Maan viennille keskeisiä yhtiöitä ovat konepajat, ja niiden tuotteiden kehittämisessä voidaan hyödyntää suomalaista tieto- ja viestintäteknologian osaamista. Sitä on maassa huomattavasti esimerkiksi Nokian ansiosta. Nokialle syntyy myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kun viestintäverkkoa pitää kehittää. Konepajoista esimerkiksi Konecranes jo seuraa ja etähuoltaa internetin kautta nostureita eri puolilla maailmaa. Nosturissa voi olla kymmeniä antureita tai sensoreita, jotka tarkkailevat laitteen toimintaa. Ne lähettävät informaation eteenpäin langattomasti.” Jukka Perttu, ”Internet tekee tyhmistä laitteista älykkäitä”, HS-analyysi, Helsingin Sanomat 29.9.2013

45 Lue seuraavaksi: Mankiw-Taylor (2nd.ed.) luku 21 (Theory of consumer choice) ja luvut 4-5 (market forces of supply and demand, elasticity and its applications).

46 Tavaraviennin rakenteen kehitys 2000-2012, %-osuudet http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/ulkomaankauppatilastot/grafiikkaa/index.jsp