EU-kansalaisuus ja kansalaisen vaikutusmahdollisuudet EU:ssa Miksi EU-kansalaisuutta tarvitaan? Miten EU-kansalaisuus määritellään? Kansalaisen oikeudet EU:ssa Lobbaus, yms. vaikutuskeinot Vaalit

EU-kansalaisuus – miksi? Euroopan historiassa nationalismi tehnyt paljon tuhoa => EU-kansalaisuus yhdistää? EU-kansalaisuuden idea lähentää kansalaisia unioniin? EU:n alueen kansalaisten oikeuksien ja velvollisuuksien määrittely helpottuu?

EU-kansalaisuuden lyhyt historia: Maastrichtin sopimus 7.2.1992: Jokainen jäsenvaltion kansalainen on EU-kansalainen Vapaa oleskelu, liikkuminen, äänioikeus kunnallis- ja EU-parlamenttivaaleissa Amsterdamin sopimus 1997: Kansalaisten perusoikeuksien turvaaminen, syrjimättömyys (sukupuoli, rotu, jne…) Vakaumuksen kunnioittaminen, yms humaanit periaatteet MUUTA + Työllisyys, Sosiaalipolitiikka, Kansanterveys, Kuluttajansuoja, päätöksenteon avoimuus Ks. Lisää http://europa.eu/scadplus/leg/fi/lvb/a10000.htm Perustuslakiehdotus 2003: * Em. Tavoitteiden käytännön toteutusta mietitty, Unionin toimivaltaa hieman lisätty

Kansalaisuuden määrittely: Jäsenmaan kansalainen = EU-kansalainen Unionin kansalaisuus täydentää, muttei korvaa jäsenmaan kansalaisuutta EU-alueella oleskelevat/työskentelevät eivät siis välttämättä EU-kansalaisia! Kansalaisella tukku oikeuksia ja vapauksia (ks. Kirjan s. 84 – 85)

Lobbaus (suora vaikuttaminen päättäjiin) : Engl. ”Lobby”, aula => Lobbaus, käytäväpolitikointi Tapaamiset, Puhelut, sähköpostit, jne… EU-toimielinten yhteydessä n. 15 000 lobbaria (laajenemisen myötä enemmänkin) Yritykset, yhteisöt, kansalaisjärjestöt, paikallishallinnon edustajat Useat lobbarit ovat ammatikseen lobbaajia Ks. Esim. http://www.lasselehtinen.net/content/view/88/102/lang,fi/ ”Lobbari on ystävä”

Kansalaisjärjestöt: Vaikutusmahdollisuudet: Tärkeintä on vaikuttaa päätösten valmisteluvaiheessa. Edellyttää hyvää tietämystä ja paljon kontakteja => Lobbaus Järjestö voi myös antaa asiantuntijalausuntoja valmisteleville elimille (komissio, komiteat, parlamentin valiokunnat yms) Tiedotusvälineiden kautta näkyvyyttä/kuuluvuutta Järjestöt voivat myös tukea asiaansa ajavien ehdokkaitten vaalityötä Kansalaisjärjestöjen haasteena raha sekä ihmisten osallistuminen ja sitoutuminen toimintaan Viime aikoina on vaadittu EU-päätöksenteon läpinäkyvyyden (transparency) lisäämistä, mikä parantaisi kansalaisen mahdollisuutta saada tietoa ja vaikuttaa

EU-parlamentin vaalit: Joka viides vuosi, seuraavan kerran 2009 785 parlamentaarikkoa, kun Romania saa 35 ja Bulgaria 18 parlamentaarikkoa mukaan Kukin jäsenmaa saa järjestää vaalit omalla tavallaan. Suomessa Suhteellinen vaali, koko maa on samaa vaalipiiriä Ongelmana ollut vaaliosallistuminen, vuonna 1996 60,3%, vuonna 1999 31,4% ja vuonna 2004 41,1% Miksi osallistumisaktiivisuus on ollut alhainen?

Puolueet: Keskusta (4) ja RKP (1) => liberaalit (ELDR) 106 Kokoomus (4) => konservatiivit (PPE/DE) 277 SDP (3) => Sosialistit (PSE) 218 Vihreät (1) => Vihreät (Verts/ALE) 42 VAS (1) => Euroopan yhtynyt vasemmisto / pohjoismaiden vihreä vasemmisto (GUE/NGL) 41

Suomen MEP:it EU-parlamentin ryhmät