Tuulivoimalaitosten generaattori- ja tehoelektroniikkaratkaisut

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kehäantennit Looppi, silmukka
Advertisements

Resistanssi ja Ohmin laki
Tuulivoimatekniikka Erkki Haapanen Versio
Polynomifunktiot MA 02 Läsnäolovelvollisuus Poissaolojen selvitys
Luku 1. Siirtotekniikan käsitteitä – Taajuus
Eräänä päivänä kun aurinko oli piiloutunut pilvien ylle,
Nopeudesta ja kiihtyvyydestä
WLAN Tekijät: Petri Koskinen Miika Kulla Veli-Pekka Koskinen.
Header: Relation Diplomityöseminaari / Kalle Muhonen
 Mobiilisuus on tietoa paikasta riippumatta  Mobiililaitteella voidaan siis lähettää ja vastaanottaa tietoa paikasta riippumatta  Nykyään monelle ihmiselle.
Toimittaja – Sovellusarkkitehtuuritas on pilkkominen Kalle Launiala, ProtonIT Oy
Oskilloskooppi Pekka Rantala
Salaojakastelu tuulivoimalla
1 WiMAX-tekniikan rooli Suomessa Lasse Aslamaa Diplomityöseminaari Valvoja: Prof. Heikki Hämmäinen Ohjaaja: DI Timo Smura.
Enervent Booster Cooler
Kaapeli-TV.
SÄHKÖKONEET Nopeuden säätö Muuntajat Sähkökoneet Yksivaihemuuntajat
A B&J Production :: Verkkolaitteet Click to start.
RADIOKANAVAT.
pieni kokoelma mekaniikan suurejärjestelmästä Mikko Rahikka 2001
Keskinäisinduktio Induktiivinen kytkentä Muuntaja Kolmivaihevirta
Tuulivoiman vaikutus järjestelmän dynamiikkaan
SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA)
Hiihtokeskus Ukko Halla. Hiihtokeskus – Laskettelurinteitä noin 17 kpl – Hissejä 5 kpl – Murtomaahiihtolatuja 160 km – Asuntovaunualueella on 450 vaunupaikkaa,
LINEAARINEN MUUTOS JA KULMAKERROIN
Lähettimet ja vastaanottimet
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
Kondensaattori lyhyesti
Wireless Local Area Network
WLAN Authors: Tuomas Leppänen e Kari-Pekka Luoma e Jari Matikainen e
Department of Electrical Energy Engineering 1 11/01/2015 Jatko-opintokurssi Wind Power in Power Systems Kappale: 15 Wind Farms in Weak Power Networks in.
Aktiivisen verkonhallinnan hyödyt
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
*14. Kolmiossa yksi kärki on origossa, toinen pisteessä A= (9, 0), B=(3,6) Osoita, että kolmion pyörähtäessä x-akselin ympäri syntyvän kappaleen tilavuus.
Sähköenergiatekniikan laitos 1 J. Strandén Wind Power in Power Systems -seminaarikurssi Referaatti kirjan T. Ackermann: Wind Power in Power Systems.
Tuulivoiman saarekekäyttö
Jatko-opintokurssi Wind Power in Power Systems Kappale: 24 Introduction to the Modelling of Wind Turbines Jussi Antikainen 08/04/2017.
Tuuliturbiinien mallintaminen dynamiikkalaskentaohjelmistolla Reduced-Order Modelling of Wind Turbines Jatko-opintoseminaari kirjasta: Wind Power in Power.
Toteutuuko yhdenvertaisuus kuntien verkkopalveluissa? Selkokieliseminaari Kuntatalo Sami Älli Kehitysvammaliitto / Papunet verkkopalveluyksikkö.
Department of Electrical Energy Engineering 1 31/03/2015 Jatko-opintokurssi Wind Power in Power Systems Kappale: 3. An introduction Jussi Antikainen.
Suoratoiston periaatteet
Projektityö: Vahvistimet
Sähköenergiatekniikka 1 Antti Rautiainen Wind Power in Power Systems -jatko-opintokurssi Luku 27: Dynaamisten tuuliturbiinimallien täysimittainen.
Valintarakenne valintarakenne alkaa aina kysymyksellä eli ehdolla ehto tarkoittaa, että muuttujan sisältöä verrataan toisen muuttujan sisältöön tai vakioon.
Ti LÄHIVERKOT -ERIKOISTYÖKURSSI SAN: Storage Area Network Mikko Hellstén Ville Pesonen.
Personal Area Networks Lähiverkot erikoistyökurssi Lassi Romanainen.
Muuttuva suoraviivainen liike
Sähköisen oppimisen edelläkävijä | 30. Resistanssi on sähkölaitteen kyky vastustaa sähkövirtaa Tavoitteet ja sisältö - resistanssin käsite.
Automaation sähkömoottorit Teollisuudessa ja kiinteistöissä Simo Turtiainen, Vesa Kalpio ja Mikko Ontronen.
Seminaariesitelmien aihejako Ryhmä1: Fyysisen kerroksen toiminta (esimerkiksi) -Taajuusalueet -Bittinopeudet/modulaatiomenetelmät -Kantama, tehokulutuksen.
Varavoiman asiantuntija
TIETOTURVA INTERNETISSÄ. MITÄ ON TIETOTURVA? Tietoturvalla pyritään suojaamaan yritykselle tärkeitä tietoja ulkopuolisilta. Tietoturvalle on asetettu.
Mikkelin ammattikorkeakoulu / TUULIVOIMAKÄYTÖT Antti Huttunen Antti Pietikäinen Ville Sepponen Niko Lindroos.
UUSIA TUULIA JA MAKUJA MAAILMALTA
Tiivistelmä 5. Sähkömagneettinen induktio
YhdistysviestinNÄN MUUTTUVAT KEINOT
Fuusioenergia Elina Kallijärvi LV15J Jaakko Köykkä 15IBB
Vaihtovirta Sähkömagneettinen induktio: magneettikentän muutos synnyttää (indusoi) johtimeen jännitteen. Yksinkertaisessa generaattorissa pyörivä kestomagneetti.
Signaalinkäsittelymenetelmät / Kari Jyrkkä
Suurjännitetasasähkönjakelu
VaRrin käyttö aktiivisessa riskien hallinnassa
Kvanttimekeaaninen atomimalli
Kappale etenee samassa ajassa aina yhtä pitkän matkan.
TILASTOKUVIO kuvio on voimakkain tapa esittää tietoa
Salvat ja kiikut 1D C1 1D C1 S 1D C1 R 1T C1 1J C1 1K 1J S C1 R 1K
Faradayn laki Muuttuva magneettivuon tiheys B aiheuttaa ympärilleen sähkökentän E pyörteen. Sähkökentän voimakkuutta E ei voi esittää skalaaripotentiaalin.
Eräänä päivänä kun aurinko oli piiloutunut pilvien ylle,
Wind Power in Power Systems
Wind Power in Power Systems
Wind Power in Power Systems
Esityksen transkriptio:

Tuulivoimalaitosten generaattori- ja tehoelektroniikkaratkaisut

Turbiinityypit Voidaan jakaa kahteen pääryhmään Kiinteän nopeuden turbiinit Saavuttavat suurimman aerodynaamisen hyötysuhteensa yhdellä tuulen nopeudella. Etuna rakenteessa yksinkertaisuus, robustius, edullisuus ja teknologian kypsyys. Muuttuvanopeuksiset turbiinit Toimivat maksimaalisella aerodynaamisella hyötysuhteella laajoillakin tuulialueilla. Sisältävät lähes poikkeuksetta tehonmuokkaimen (tutummin tehoelektroniikkaa) Tyypeistä lisää seuraavilla kalvoilla

Turbiinin tehonsäätömenetelmät Tarkoituksena on säätää roottorin aerodynaamisia ominaisuuksia turbiinin tehon säätämiseksi. Periaatteessa kolme erilaista tapaa Passiivinen sakkaussäätö (stall control, “tyyppi 0”) Turbiinin lavat kiinteässä kulmassa navan suhteen Lavan geometria suunniteltu niin, että tietyllä roottorin pyörimisnopeudella virtaus irtoaa lavan pinnasta ja lapa sakkaa  vähemmän tehoa akselille. Aktiivinen lapakulmasäätö (pitch-control, “tyyppi 1”) Lapakulmaa voidaan kääntää tuuleen nähden optimaalista hyötysuhdetta silmälläpitäen. Aktiivinen sakkaussäätö (active stall, “tyyppi 2”) Yhdistelmä edellisistä.

Tyyppi A: kiinteänopeuksinen turbiini Epätahtigeneraattorin suoralla verkkokytkennällä toteutettu ratkaisu. Robusti ja yksinkertainen, mutta vain yksi synkr. ω. Ottaa magnetointiin tarvitsemansa loistehon verkosta Huono tehokerroin Vaatii kompensointikondesaattoripariston Pehmeäkäynnistin vaaditaan käynnistystilanteen virtarasitusten pienentämiseen. Vikatilanteessa hallitsematon käytös.

Tyyppi B: rajoitettu muuttuva nopeus Kyten tyyppi A, mutta säädettävällä roottoriresistanssilla Jättämää voidaan säätää resistanssia muuttamalla Pieni vaihtelevan nopeuden alue (~+10% synk. ω) Isommalla jättämällä teho muuttuu lämmöksi roottoriresistanssissa. Häviävä topologia, Vestas myynyt OptiSlip™ nimellä.

Tyyppi C: muuttuvanopeuksinen yksikkö osatehoisella suuntaajakäytöllä Liukurenkailla varustettu epätahtigeneraattori Tehokerroin aseteltavissa, yleensä pyritään toimimaan niin, että PF=1. Suuntaaja mitoitettu tyypillisesti n. 30% teholle käytön kok. tehosta. Edullinen suuntaajakäyttö Vikatilanteessa suuntaajan suojaus kriittinen (crowbar) Voi toimia n. ±30 % synkr. nop. ympärillä.

Tyyppi D: täyden tehon suuntaajakäyttö Täydelle teholle mitoitettu suuntaajakäyttö Voidaan käyttää kaikkia generaattorityyppejä Vaihteisto voidaan eliminoida, jos käytetään useampinapaisia generaattoreita. Tehokerroin aseteltavissa vapaasti Mahdollisuus toimia aktiivisena verkon osana. Löytyy nykyään monen suuren valmistajan valikoimasta.

Yleisimmät kokonaisratkaisut

Eri tyyppien markkinaosuudet ’98-’02

Tehoelektroniikka tuulivoimakäytöissä (pros & cons)

Tehoelektroniikka tuulivoimakäytöissä (suuntaajat) Pakkokommutoituja ja kuormakommutoituja suuntaajia Pakkokommutoidut suuntaajat PWM modulointi Moduloinnin seurauksena syntyvät harmoniset komponentit kytkentätaajuudella (ja sen monikerroilla) Helppo suodattaa (halpa) Jännite- ja virtavälipiirilliset toplogiat jännitevälipiirilliset topologiat yleisimpiä Kuormakommutoidut suuntaajat Pieni kytkentätaajuus pienet häviöt matalataajuisia harmonisia komponentteja Vaatii järeät passiiviset (aktiiviset) suodattimet

Tehoelektroniikka tuulivoimakäytöissä (komponentit ’01)

Tehoelektroniikka tuulivoimakäytöissä (suuntaajat) Jännitevälipiirillinen taajuudenmuuttaja Useimmiten toteutettu IGBT komponenteilla Jännite ja taajuus vapaasti aseteltavissa Tehokerroin aseteltavissa Rajoitettu virransyöttökyky (vikatilanteet) Tulossa ja olemassa maailmalla (ei kuvassa) Monitasoiset suuntaajat (enemmän jännitetasoja  pienemmät harmoniset komponentit)

Yhteenveto Turbiinityyppejä periaatteessa neljä erilaista kiinteä, ”melko kiinteä”, rajoitettu muuttuva nopeus, muuttuva nopeus. Kiinteänopeuksisia lukuun ottamatta tehonsäätö lapakulmasäädöllä. Muuttuvanopeuksiset käytöt vaativat suuntaajakäyttöjä Mitoitettu koko käytön teholle tai osateholle. Mahdollistavat tehokertoimen asettelun sekä turbiinien nopeuden vaihtelut. Parempi hyötysuhde vaihtelevissa tuulioloissa.