Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Hyvinvointivaltion tila 2010-luvulla Tiivistelmä Palkansaajien tutkimuslaitoksen raportista

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Hyvinvointivaltio 2010-luvulla – mitä kello on lyönyt? [PT:n raportti nro 30 (2015), toim. Heikki Taimio] Julkisen sektorin koko Olli Savela, TK Julkiset palvelut Matti Tuomala, TaY Yksityistäminen Heikki Taimio, PT Kestävyysvaje Olli Kangas, KELA, Joakim Palme, UppY, Markus Kainu, TY Säästöpolitiikan vaihtoehdot Markku Lehmus, VATT, Hannu Tanninen, ISY, Matti Tuomala TaY Verot, tulonjako ja perusturva Marja Riihelä & Risto Sullström, VATT, Matti Tuomala, TaY, Ilpo Suoniemi, PT, Pertti Honkanen, KELA Työmarkkinoiden joustavuus ja rakennepolitiikka Petri Böckerman, TY, Merja Kauhanen, Heikki Taimio & Eero Lehto, PT

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Julkisen sektorin koko Julkisella sektorilla työskentelevien osuus koko työväestöstä on noin 25 prosenttia ja sen on pysynyt tällä tasolla noin 25 vuoden ajan Julkisten menojen suhde kokonaistuotannon arvoon vaihtelee; taantumien aikana suhdeluku nousee, kun kokonaistuotanto supistuu Suomen julkiset menot ovat lähes 120 mrd euroa; tästä summasta julkisen sektorin omien työvoimakustannusten osuus on vain 29 mrd euroa – suurimmat menoerät muodostuvat tulonsiirroista kuten eläkkeistä

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Julkiset palvelut ja yksityistäminen Julkiset palvelut lisäävät hyvinvointia ja tasa-arvoa Terveys-, sosiaali- ja koulutuspalvelut Julkiset palvelut parantavat työllisyyttä ja kasvattavat yrityssektorin tuottavuutta Päivähoito, vanhus- ja vammaispalvelut Koulutus, tutkimus ja infrastruktuuri Julkinen hyvinvointipalvelujen tuotanto turvaa usein tehokkaamman, kattavamman, vakaamman ja tasa- arvoisemman palvelutarjooman kun yksityistetyt palvelut Ulkoistaminen ja yksityistäminen edellyttävät (kallista) hankintabyrokratiaa ja laadunvalvontaa ja voivat silti asettaa palvelujen tarvitsijat eriarvoiseen asemaan (vrt. Ruotsin kokemukset)

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Kestävyysvaje ja talouspolitiikka Huoli kestävyysvajeesta on saanut monet vaatimaan julkisten menojen jyrkkiä leikkauksia Kestävyysvaje riippuu työllisyyden kehityksestä Menojen leikkaamisen sijasta talouspolitiikan pitäisi keskittyä parantamaan kaikkien ikäryhmien työllisyyttä – tällöin työurat pidentyvät ja kestävyysvaje pienenee

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Verotus ja tulonjako Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa viimeisen 20 vuoden aikana Samaan aikaan pysyvästi köyhien osuus väestöstä on kasvanut Tärkeimmät syyt tuloerojen kasvuun ovat pääomatulojen voimakas kasvu ja pääomatulojen verotuksen keventyminen Nämä muutokset ovat johtaneet siihen, että erityisesti tulonsaajien ylimmän 1 prosentin tulot ovat nousseet nopeasti – samaan aikaan köyhimpien tulot ovat nousseet vain vähän

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Työmarkkinoiden joustavuus Usein väitetään, että suomalaiset työmarkkinat ovat jäykät, minkä vuoksi tarvitaan joustavuutta lisääviä rakenteellisia uudistuksia Todellisuudessa Yksilötason palkat ovat joustamattomia, mutta kollektiivisesti voidaan sopia palkkojen joustosta Irtisanomissuoja on Suomessa heikompi kuin Euroopassa keskimäärin Määräaikaisia työsuhteita on Suomessa enemmän kuin EU-maissa keskimäärin Suomessa on runsaasti mahdollisuuksia työaikajoustoihin ja toiminnallisiin joustoihin Työvoiman liikkuvuus on korkealla tasolla