Hyvinvointivaltio 2010-luvulla – mitä kello on lyönyt?

Esitys aiheesta: "Hyvinvointivaltio 2010-luvulla – mitä kello on lyönyt?"— Esityksen transkriptio:

1 Hyvinvointivaltio 2010-luvulla – mitä kello on lyönyt?
Heikki Taimio (toim.) Erikoistutkija Palkansaajien tutkimuslaitos

2 ”Kellokirjan” taustaa
3 aiempaa kirjaa (2007, 2009 ja 2010; julk. TSL) keskittyivät eriarvoisuuden lisääntymiseen 1990-luvun laman jälkeen Nyt tilanne on muuttunut: päällimmäisenä huoli kiristyspolitiikasta, hyvinvointivaltion leikkauksista ja sen tulevaisuudesta Kirja eduskuntavaalikeskustelua ja hallitusneuvotteluja varten FIPSU ry rahoitti v PT:n raportin julkisen sektorin tilasta Keskustelu FIPSUn pj Jarkko Elorannan kanssa → JHL voi rahoittaa raportin hyvinvointivaltion tilasta ja näkymistä Artikkelien aihe-ehdotuksia JHL:ltä ja tutkijoilta itseltään JHL ei ole pyrkinyt vaikuttamaan artikkelien sisältöön millään lailla Tutkijat vastaavat itse omien artikkeliensa sisällöstä Enemmänkin aiheita olisi voinut olla: esim. varhaiskasvatus, koulutus, eläkkeet, maahanmuutto, laajemmin työttömyysturva ja terveydenhuolto ja verotus ja…

3 Hyvinvointivaltion alasajo
Globalisaatio → kansallinen liikkumavara kaventunut ”Pedon näännyttäminen” - veroasteen alentaminen v mennessä 8-10 mrd € (4-5 % suhteessa bkt:en)→ velka↑ ja kestävyysvaje↑ → leikkaustarve - onko ollut suunnitelmallista vai sattumaa? Heikennetään kuntien palvelutuotantoa → tyytymättömyyttä → kannatusta yksityisesti tuotetuille ja jopa järjestetyille palveluille Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen - tarkoituksena tehostaminen, mutta seurauksena myös kunnallisveron korotukset Nokian ja metsän menetykset pysyviä rakenteellisia heikkouksia? ”Sekulaarinen stagnaatio” = pitkä taantuma - maailmalla lääkkeeksi esitetään elvytystä eikä kiristyksiä

4 Hyvinvointivaltion muita haasteita
”Velka jättää suuren taakan tuleville sukupolville” - todellinen rahoitusrasite ovat velan korkomenot - Suomen julkinen nettovelka on negatiivinen, nettovarallisuus on noin 50 % suhteessa bkt:een, 2. suurin Norjan jälkeen Velkaantuminen → luottoluokitus↓ → korkomenot↑ - tutkimustieto: luottoluokituksen alenemisella ylimmältä tasolta muutamalla pykälällä on hyvin pienet vaikutukset velan korkoon Vakaus- ja kasvusopimus, sixpack ym. EU:n asettamat säännöt - ollaanko näitä rajoitteita edelleen löysäämässä? Kestävyysvaje - kiristystoimet saattavat suurentaa sitä - epävarma ja hyvin herkkä laskelmien oletuksille - hyvin pitkä aikaväli, josta ei tiedetä mitään - ei huomioi käyttäytymisen muutoksia, jos velka kasvaa

5 Mitä kello on lyönyt: hyvinvointivaltion uusi tuleminen
Eriarvoisuuden nouseminen yhteiskunnalliseen keskusteluun - Wilkinson & Pickett (2009; suom. 2011): ”Tasa-arvo ja hyvinvointi” (ks. myös - Piketty (2014): ”Capital in the 21st Century” - IMF & OECD: eriarvoisuuden vähentäminen edistää talouskasvua ”Me olemme 99 prosenttia”-liike - plutokratian vastaisuus Vaatimukset verosuunnittelun ja veronkierron estämiseksi → lisää verotuloja hyvinvointivaltion rahoitukseen Kiristyspolitiikka erityisesti euroalueella → huomio finanssipolitiikan kertoimiin ja elvytyksen mahdollisuuksiin (IMF, OECD, EKP) - DeLong&Summers (2012) ym., Haaparanta (2015): elvytys saattaa jopa keventää valtion velkataakkaa – ja kääntäen kiristys- politiikka saattaa lisätä sitä - siis elvytys voisi helpottaa hyvinvointivaltion rahoittamista

6 Julkisen sektorin osuus koko taloudesta 1975–2013 Olli Savelan artikkeli
Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus.

7 Julkisen sektorin osuus arvonlisäyksestä EU-maissa vuonna 2013, %
Julkisen sektorin osuus arvonlisäyksestä EU-maissa vuonna 2013, %. Olli Savelan artikkeli Lähde: Eurostat.

8 Julkisen talouden tunnuslukuja 1975–2013, prosenttia bruttokansantuotteesta Olli Savelan artikkeli
Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus.

9 Julkiset sosiaalimenot suhteessa brutto-kansantuotteeseen OECD-maissa vuonna 2014, % Olli Savelan artikkeli Lähde: OECD, Social Expenditure Database (SOCX),

10 Julkiset ja yksityiset nettososiaalimenot suhteessa bruttokansantuotteeseen OECD-maissa vuonna 2011 Olli Savelan artikkeli Lähde: OECD, Social Expenditure Database (SOCX),

11 Julkishallinnon tehokkuus EU-maissa 2008 ja 2013 Olli Savelan artikkeli
Lähteet: European Commission (2014) ja World Bank (2014).

12 Julkisyhteisöjen rahoitusvarat ja velat vuosien 1995–2013 lopussa ja vuoden 2014 syyskuun lopussa suhteessa ko. vuoden bruttokansantuotteeseen, % Olli Savelan artikkeli Lähde: Rahoitustilinpito, Tilastokeskus.

13 Julkisen sektorin nettorahoitusvarat vuoden 2013 lopussa suhteessa vuoden 2013 bruttokansan-tuotteeseen, % Olli Savelan artikkeli Lähde: Eurostat.

14 Elinvaiheittainen kestävyysvaje Suomessa, Ruotsissa ja Itävallassa Olli Kangas ym. artikkeli
Lähde: Lee ja Mason (2011).

15 Verot ja eriarvoisuus käytettävissä olevissa tuloissa eri maissa Eero Lehdon artikkeli
Lähteet: Gini-kerroin: YK; Japani ja Etelä-Korea, Maailmanpankki Kokonaisveroaste: Heritage Foundation.

16 Finanssipolitiikan kertoimet Suomessa Markku Lehmuksen artikkeli
Lähde: Lehmus (2014).

17 Julkisen kysynnän kerroin (ml
Julkisen kysynnän kerroin (ml. julkiset investoinnit) Markku Lehmuksen artikkeli Lähde: Lehmus (2014).

18 Työttömien perusturvan kehitys 1985-2014 Pertti Honkasen artikkeli

19 Perusturvaetuuksien suhde köyhyysrajaan Pertti Honkasen artikkeli

20 Palkkojen nimellinen ja reaalinen jäykkyys Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Luvut ovat keskiarvoja useammilta vuosilta. Suomea koskevat arviot ovat keskiarvoja kolmen EK:n palkkarekisteriaineiston perusteella lasketuista jäykkyysmitoista vuosilta 1980–2001. Petri Böckerman ym. artikkeli Lähde: Dickens et al. (2006).

21 Sisäinen devalvaatioko avuksi?
Ehdotukset mm. paikallisen sopimisen lisäämiseksi, työttömyys- turvan heikentämiseksi ja työn tarjonnan lisäämiseksi tähtäävät itse asiassa palkkojen alentamiseen Palkkojen alentaminen - on vaikeaa toteuttaa yleisesti - supistaa verokertymää - leikkaa palkansaajien ostovoimaa - pienentää työvoimakustannuksia ja parantaa kilpailukykyä Normaalioloissa makromallien mukaan parantaa työllisyyttä hieman, koska kilpailukykyvaikutus dominoi ostovoimavaikutusta Mutta nyt emme elä normaalioloissa: korkotaso ja inflaatio lähes 0:ssa, eivät voisi/saisi enää alentua → palkkojen alentaminen ruokkii - deflaatio-odotuksia → reaalikorko↑ → kokonaiskysyntä↓ → lama - velkadeflaatiota → kokonaiskysyntä↓ → lama

22 Vakituisten työntekijöiden turva yksilöllistä ja kollektiivista irtisanomista vastaan Petri Böckerman ym. artikkeli Selite: Aineisto viittaa vuoteen 2013 OECD-maille ja Latvialle, vuoteen 2012 muille maille. Pylvään korkeus kertoo indikaattorin arvon, jossa on mukana vakituisten työntekijöiden turva yksilöllistä ja kollektiivista irtisanomista vastaan. Lähde: OECD (2013).

23 Määräaikaisten sopimusten sääntely OECD-maissa – OECD:n yhdistelmäindikaattori vuodelta 2013 Petri Böckerman ym. artikkeli Lähde: OECD (2013).

24 Joustavat työaika-järjestelyt toimipaikoissa EU-maissa, %-osuus Petri Böckerman ym. artikkeli
Lähde: Riedmann (2009).

25 Työvoiman vaihtuvuus, % työllisyydestä Petri Böckerman ym. artikkeli
Lähde: European Commission (2009).

26 KIITOS! HS