Maaseutuyrittäjyys maakuntaohjelmassa Asko Peltola 3.2.2015.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Häme-ohjelma on Kanta-Hämeen tulevaisuuden tekemisen strateginen ohjelma Häme-ohjelma sisältää maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman. Strategiaosa.
Advertisements

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ vinkkejä yrityksen ja koulun yhteistyöhön.
Kauppalehti Yrittäjyys Lokakuu Aineiston rakenne Kaikki, n=720 %
Valtakunnallinen kumppanuusfoorumi Anu Laasanen
MAKO TOIMEENPANOSUUNNITELMATYÖ JA TOIMINTAMALLI Tiina Harjunpää.
Projektiassistentti Sanna Hälvä Luovien alojen Kaakkois-Suomen kehittämisstrategia -hanke –
Kaupan kehittyminen ja tulevaisuus Pohjois-Savossa ELY –keskuksen näkökulmasta Minne menet, kauppa? Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hankerahoituksen painopisteet Mihin hankerahoitusta saa? KAS ELY PP.
Hallitusohjelmaodotukset yrittäjyyden edistämiseksi Yrittäjävaltuuskunnan kokous PK-johtaja Pentti Mäkinen.
RUOKAPROVINSSI Food Province Province Alimentaire Matregion 食料産業先端地帯 Lebensmittelprovinz Продовольственная провинция.
Satu Helmi & Ismo Kantola
SUOMEN MENESTYKSEN EVÄÄT -Tiekartta tulevaisuuteen Julkistamistilaisuus
•EAKR-OHJELMA EP:N ERESAUTTAJANA Timo Urpala.
M. Vanhasen II hallituksen ohjelma 4.3. Alueiden kehittäminen Aluepolitiikan painotukset ovat elinkeino- ja yritystoiminta, osaaminen ja työvoima, palvelut.
Helatalo KajaaninLukko Oy Timo Peussa. KAINUU ON KUTEN SUOMI TARVITSEMME VIENTITEOLLISUUTTA TUOMAAN MEILLE RAHAA KAINUUN ULKOPUOLELTA OLTAVA LÄHES OMAVARAINEN.
1 TERVEYSTOIMI Terveystoimen strategia Arvot, toiminta-ajatus ja visio Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit ja mittarit Terla
KANSAINVÄLINEN HARJOITTELU OSANA OPINTOJA Bolognan vanavedessä – seminaari, Turku Helli Kitinoja Kansainvälisten asiain päällikkö Seinäjoen ammattikorkeakoulu.
Skills-laivaseminaari Yrittäjyyskasvatus ammatillisen koulutuksen näkökulmasta Paula Kyrö Yrittäjyyskasvatuksen professori Aalto Yliopisto, Kauppakorkeakoulu.
Satakunnan ammattikorkeakoulun Liiketalous Rauman henkilöstön ja Rauman talousalueen yritysten yhteistyön selvittäminen ja kehittäminen Enni Karvinen.
Otaniemen yhteisön mahdollisuudet Mielikuva tänään Otaniemi tulevaisuudessa Otaniemen kehitys Oy Maija Hämäläinen Otaniemen kehitys Oy.
POKAT 2010 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma Yritykset luovat tämän päivän työpaikat Teknologinen kehitys varmistaa huomisen työpaikat Koulutus.
MTK:n valtuuskunnan syyskokous Maaseutuyrittäjyyslinja.
Yrittäjyydestä ja yhteistyöstä Teollisuusneuvos Heikki Vesa.
Työvoima- ja elinkeinokeskus Ohjelmakausi 2007–2013 käynnistyy, EU-projektien toteutus Yritysrahoituksen puheenvuoro Pekka Pelkonen Pohjois-Karjalan TE-keskus.
Takamatkalta tähtien joukkoon Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen edistäminen eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä Pertti Kinnunen
Ruokaketjun kehittämisellä hyvinvointia koko maakuntaan Pro Ruokakulttuuri päätösjuhla , Ulla Mehto-Hämäläinen.
Suomen uusi rakennerahasto-ohjelma sisältää molemmat rahastot (EAKR ja ESR) Toimintalinjat ovat: TL1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky (EAKR) TL2 Uusimman.
Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2014
Kumppanuudella ratkaisumalleja KOMIS – Kunta ja paikalliskehityksen hallinta Mikkeli Sami Kurki johtaja, professori Ruralia-instituutti,
OSAAMISINTENSIIVISEN YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN JA UUDEN LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN = OiLi
Tekesin EAKR Etelä-Pohjanmaalla ”KTM:n hallinnonala, toimintalinja 2.1 ”haasteelliset alueet”: v = 516 keur (EU+kans) keur (kunta) lisäksi.
MANNER-SUOMEN MAASEUTURAHASTO
Monipuolinen elinkeinorakenne Salon tukijalaksi
Leader-rahoitus Yhdistysten hanke- ja rahoitusinfo
Be Better! Liity jäseneksi nuorkauppakamariin Suomen Nuorkauppakamarit ry Nuorten johtajien ja yrittäjien kansainvälinen verkosto.
Seutukaupunki- seminaari Mikkeli Kehittämisjohtaja Erkki Välimäki Seinäjoen kaupunki.
Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Asiantuntija Sampsa Nissinen.
Yrittäjyys maaseudulla Kevät Maaseudun merkitys Maaseudun merkityksen uskotaan kasvavan tulevaisuudessa Maaseudun kehittämistä kannatetaan vahvasti.
O PETUSMINISTERIÖ //1. KULTTUURIVIENTIOSAAMISEN KEHITTÄMINEN SUOMESSA Kulttuuriviennin valmisteluryhmän puheenjohtaja Johan Storgård, teaterchef Svenska.
Maakuntajohtaja Anita Mikkonen
YRITTÄJYYS HAASTEENA KESKI-POHJANAAMAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA NURMENNIEMI 2008.
Missio - Suomen Yrittäjien tehtävä Parantaa yrittäjien asemaa, yrittämisen edellytyksiä sekä rakentaa Suomesta yrittäjyyden yhteiskunta.
KESKI-POHJANMAA VUONNA 2030 –SEMINAARI Kommenttipuheenvuoro Ennakointiverkosto/Harri Lundell, KPEDU.
Valtakunnallinen seminaari , Helsinki Insinöörikoulutuksen kehittäminen - Haasteet ja yrityselämä - Insinöörikoulutus ja opettajuus.
LUONNONTUOTEALAN YRITTÄJYYS MENESTYKSEEN – pohjoiskarjalaisia näkökulmia Juha Rutanen, Irja Mäkitalo, Katri Kranni Luonnontuotealan teemaryhmä Aluetilaisuus,
SeAMK kehittämisohjelma Kehittämisseminaari Tapio Varmola.
Nuoret ja vastuullinen yrittäjyys –hanke ja yhteiskunnallinen yrittäjyys Yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimusverkoston vuosikokous Simo Tuppurainen.
Tästä pois logo Koulutusorganisaatiot innovaatiojärjestelmän toimijoina -projekti Verkostotapaaminen Koulutuksen järjestäjien yhdistys KJY.
Miten tästä eteenpäin? Teemme yhdessä Pohjois-Karjalan tulevaisuutta POKETTI-hankkeen loppuseminaari, Joensuu Jarno Turunen Pohjois-Karjalan.
Hyvää kehittämistä Pohjois-Savossa 18. ja Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa.
Tiina Harjunpää, Keski-Pohjanmaan liitto Alueelliset innovaatiot ja kokeilut Keski-Pohjanmaalla.
Strategiaperusta ja ohjelmat
Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Innovaatio-ohjelmat
POKAT 2021 maakuntaohjelman valmistelu
Toimialajohtaja Marita Lehikoinen
MISSION POSSIBLE Kouvola Innovation Oy | Strategiakärkien päivitys.
Maakuntaohjelman 2014 – 2017 arviointi
YRITTÄJYYDEN OPETTAMINEN
Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040 ja maakuntaohjelma
Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040 ja maakuntaohjelma
Soile Juuti, ohjelmapäällikkö
Luonnonvarakeskus – pohjaa biotaloudelle
Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma
Yrittävä K-P teemaryhmän kokous
Kestävää kasvua ja työtä – Suomen rakennerahasto-ohjelma
Maaseutuohjelma hyvinvoinnin tekijänä
Soile Juuti, ohjelmapäällikkö
Kestävää kasvua ja työtä – Suomen rakennerahasto-ohjelma
Visio tulevasta toiminnastamme…
MENESTY YRITTÄJÄNÄ KANSAINVÄLISESSÄ REKRYTOINNISSA
Esityksen transkriptio:

Maaseutuyrittäjyys maakuntaohjelmassa Asko Peltola

Maakuntien liitot ja yrittäjyys  Liitot eivät voi myöntää tukea yksittäisille yrityksille mutta voivat sen sijaan edistää alueensa yleistä kehittämistä, ml. yritystoiminta, eli ”isoja asioita” ja "toimintaympäristöä"  Liitot ovat vähän tekemisissä suoraan yrittäjien kanssa, mutta mm. elinkeinoelämän edunvalvontaorganisaatiot ja koulutusorganisaatiot ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita => esimerkiksi E-P:llä Kauppakamari, Yrittäjät, AMK, Yliopistokeskus, PK-neuvottelukunta  Yritystoiminnan tukeminen "yleishankkeiden" kautta => tutkimus, koulutus, yrittäjyyskasvatus, tilastot jne.  Luottamushenkilöissä / päättäjissä myös yrittäjiä 2

Maakuntaohjelma  Alueen tulevaisuuden suunnittelua yhteistyössä  haetaan yhteistä tulkintaa tulevien vuosien kehityshaasteista ja niihin vastaamisesta  suunnataan kehittämisen voimavarojen strategisiin kohteisiin ja osoitetaan niihin resursseja  viestitään maakunnasta ja sen kehittämistoimista ulospäin  oltava myös joustavuutta ja reagointiherkkyyttä  Täsmennetään toimeenpanosuunnitelmalla (TOPSU) joka toinen vuosi  Maakuntastrategiassa on (useimmissa maakunnissa) sekä maakuntaohjelma että maakuntasuunnitelma = "MASA" 3

Maakuntastrategia ("MASA") ja E-P  Visio: E-P on hyvinvoivien ihmisten ja menestyvien yritysten uudistuva ja yhteistyötä rakentava kulttuurimaakunta  Kehittämistyön arvot: yrittäjyys, uudistumiskyky, kansain- välisyys, yhteistyö ja yhteisöllisyys sekä kestävä kehitys  Toimintalinja 1: Uudistumiskykyinen elinkeinoelämä => Tavoitetila (2040): Ainutlaatuinen, houkutteleva ja innovatiivinen yritystoiminnan ekosysteemi  MASAssa ei erotella "kaupunkiyrityksiä" ja "maaseutu- yrityksiä", mutta korostetaan tiheää ja monipuolista, koko maakuntaan levittäytyvää yrityskantaa  E-P:n MASAssa yritykset/yrittäjyys mainittu noin parisataa kertaa => tahtoa siis on, mutta onnistutaanko…??? 4

Etelä-Pohjanmaan yrittäjyydestä  Yrityksiä paljon, mutta suurin osa mikroyrityksiä  Perinteet, asenteet ja ilmapiiri yrittäjyyteen myönteisiä  Vientiä niukasti  Kasvuhakuisuutta liian vähän; eteläpohjalaiset yritykset kasvavat hitaasti mutta kannattavasti…  Dynamiikkaa riittämättömästi = "vakiintuneiden yritysten maakunta" (?)  Yrittäjyyttä arvostetaan mutta kadehditaanko kasvajia? - ja kadehditaanko "liikaa" vai "liian vähän"? 5

Maaseudun yrittäjyydestä  Mikä on "maaseutuyrittäjyyttä"? => Määritetäänkö se esim. maaseudulle tyypillisen toimialan kautta vai puhtaasti maantieteellisen sijainnin mukaan? Maaseudullahan voi harjoittaa lähes mitä tahansa yritystoimintaa, joissain tapauksissa jopa laajemmin kuin kaupunkien keskustoissa  Aluerakenteen halutaan E-P:llä myös tulevaisuudessa säilyvän sellaisena, että toimintaa on maakunnan joka kolkassa => Maaseudun tarjoamat mahdollisuudet on tunnistettu  Erityisesti maaseudun yrityksiä koskevaksi kriittiseksi tekijäksi MASAssa nostetaan liikenneyhteydet (sekä fyysiset että digitaaliset) 6

Maaseutuyrittäjyys ja E-P  Käytännössä koko E-P on maaseutua eli lähes kaikki yrittäminen voitaisiin tulkita "maaseutuyrittäjyydeksi"  Painopistevalinnat (biotalous, ruokajärjestelmät, palvelu- ja elämystuotanto, uusiutuva energia) lähellä maaseutuyrittäjyyttä  Kasvuyrittäjyyttä edistetään monin eri tavoin  kasvuyrittäjyysohjelma ja kasvuyrittäjyysfoorumi  omistajanvaihdoksiin liittyvät toimet (mukana yrityselämä, tutkijat ja kehittäjät jne.)  GrowUp - yritysten kasvukilpailu (vrt. Kasvu Open)  yrittäjyystutkimus yksi EPANETin ja SeAMK:n soveltavan tutkimuksen painopisteistä Maaseutuyrittäjyys on olennainen osa MASAa, vaikkakaan ei juuri sillä tavalla nimettynä… 7

Miten edistää yrittäjyyttä?  Yrittäjyyden kaikenlainen edistäminen tärkeää (kasvatus, lainsäädäntö, kannusteet, riskinottokyky….)  Myös rahoitusta tarvitaan => maaseutuohjelma merkittävä maaseutuyrittäjyyden kannalta (E-P:llä maaseutu- ohjelmassa vain Seinäjoen ydinkeskusta ei maaseutua)  Puhutaan positiivisesti maaseudusta ja yrittämisestä  Nostetaan hyviä esimerkkejä esiin onnistuneesta maaseutuyrittäjyydestä, esikuvia tarvitaan (vrt. Kantri-lehti)  Yrittäjyys on asennetta, luovuutta ja aloitekykyä => esimerkki vaikuttaa => kukin meistä on opettaja, kannustaja ja kasvattaja => ei tukahduteta nuorten yrittämishaluja! 8

Kiitos!