Käytöksen muutos – muistisairautta vai muuta Mitä tutkin?

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kuntien kustannukset alas
Advertisements

Muistisairaan kohtaaminen
MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ
Nimistö- ja sanastotutkimus
Aivovamman hoitoketjut Suomessa, pitääkö uusia vai riittääkö rasvaus?
UNI ja PARKINSONIN TAUTI
OIKEUS OIKEAAN DIAGNOOSIIN
Puhelinkäyttäytyminen
Penfield kokeita aivoleikkausten yhteydessä
SLI Poikkeava tai viivästynyt puheen kehitys
Maahanmuuttaja mielenterveyspalveluissa
Aivovamma – arkielämän ankeuttaja(ko)?
Katsotaan, sanoi lääkäri!
Muistisairaan vanhuksen toimintakyvyn tukeminen hoivakodissa
 Terveyskirjasto tuo luotettavan, riippumattoman ja ajantasaisen tiedon terveydestä ja sairauksista suomalaisten ulottuville.  Tämä on suomalainen sivusto,
SYÖMISHÄIRIÖISTEN OSASTOHOITO LASTENPSYKIATRIAN KLINIKASSA
Avaimia itsensä valmentamiseen
Muistisairaus etenee Miten kohtaan sairastuneen ja läheisen?
Aggressiontunne Luento nro 1..
Ajattelee ja tuntee? Näkee? Sanoo ja tekee? Kuulee? KipupisteetOnnistumiset.
Paranoidisuus hoitamisen haasteena
Eeva Ketola, LT Käypä hoito- päätoimittaja
ELÄMÄN LOPPUVAIHEESEEN
Parkinsonin taudin ensioireet ja diagnosointi
PET:n käyttö PSHP:ssa EL Kalle Sipilä
Anni Lindberg Laura Lehtinen Aino-Maria Lahdensuo
Keuhkojen Röntgenkuvaus
Mielenterveyden häiriöt
Skitsofrenia.
Kuntapäättäjien seminaari
Matti, Atte, Olli ja Jasmin
Masennus eli Depressio.
ARKIELÄMÄN KEMIAA KOTKAN KESKUSKOULUSSA
PSYKOOSI JA KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ
Masennus; masentunut mieliala  depressio (väh. 2 vko) ”Kansantauti” - joka 5. sairastuu Naisilla yleisempää Tällä hetkellä kärsii oireista Keskeinen.
KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ
Mielenterveyden Häiriöt. Vuosittain 1-2 ihmistä sadasta sairastuu mielen sairauteen. Ihmisen mieltä ei voida mitata yhtä helposti kuin verenpainetta tai.
Geriatria Lapissa Pohtimolampi Riitta Matero Geriatrian erikoislääkäri.
( TE3 NÄKÖKULMIA TERVEYTEEN Hurtig
Masennus eli pitkäkestoinen masentunut mieliala. Masennuksen yleisyys Joka viides suomalainen kärsii masennuksesta jossain vaiheessa elämäänsä Yli puolet.
Amfetamiinien ja stimulanttien käyttöön liittyvät ongelmat ©Juha Kemppinen 2005 copyright Juha Kemppinen 2005.
Näkökulmia muistiin Muisti on PROSESSI > tallettaminen, säilyttäminen, palauttaminen Muisti on VARASTO > tiedot, taidot, kokemukset SENSORINEN MUISTI TYÖMUISTI.
8. MIELEN HYVINVOINTI TERVEYSTIETO 9. Mitä hyvää sinulle kuuluu tänään?
Muistisairaudet dementia ja Alzheimer. Miten syntyy ja mitkä tekijät vaikuttavat? Dementian yleisin syy on alzheimerin tauti (yli 50%) tai vaskulaarinen.
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT NOORA JA ELENA. Yleistä  Mielenterveyden häiriöitä ovat masennus, ahdistuneisuushäiriöt, kaksisuuntainen mielialahäiriö, psykoosi,
Muistihäiriöt Hilla ja Kati. Muistihäiriöt Muistihäiriöt voivat olla hetkellisiä ja lieviä muistivaikeuksia tai vaikeita ja pitkäkestoisia häiriöitä.
Märta Kinnunen1 TUNNE OPPIMISTYYLISI JA KÄYTÄ SITÄ HYVÄKSESI.
Varhainen muistisairaus
63. Mielenterveyden häiriöt
Mielenterveyden häiriöt
63. Mielenterveyden häiriöt
Mitä lääkärissä tapahtuu - oireesta diagnoosiin
KIVUN LÄÄKEHOITO Ritva Räisänen.
Aivoverenkierron häiriöt (AVH)
Parkinsonin tauti parkinsonismus idiopathicus
Mielenterveyden häiriöt
Parkinson.
Mielenterveyden häiriö
Epilepsialiiton näkemyksiä erikoissairaanhoidon keskittämisestä
IHMISEN ELÄMÄNKAARI JA KEHITYSPSYKOLOGIAN TUTKIMUSMENETELMÄT
Alzheimerin tauti Hoito Ennalta-ehkäisy Syyt, yleisyys
Alzheimerin tauti Hoito Ennalta-ehkäisy Syyt, yleisyys
Neuropsykologia.
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT
Ihmisoikeudet mielenterveystyössä toipumisorientaation näkökulmasta
Ms-tauti Jenina Pesonen.
Opintopsykologi Katja Hietanen
POTILAAN NÄKÖKULMASTA
Julkaistu Perustuu päivitettyyn Muistisairaudet Käypä hoito
Esityksen transkriptio:

Käytöksen muutos – muistisairautta vai muuta Mitä tutkin? Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS Psykiatriakeskus

Käytöksen muutos (Vanha) ihminen toimii ja käyttäytyy toisin kuin ennen Vetäytyy, on aloitekyvytön ja apaattinen On ärtyisä, kiukkuinen ja huomionhaluinen On harhaluuloinen ja paranoidinen On vauhdikas On muistamaton On sekava

Vanhan ihmisen käytöksen muutos – epäile aina muistisairautta Muistisairaus voi alkaa vakavalla masennuksella Yli 65-vuotiaiden ensipsykooseissa kolmasosalla elimellinen syy (yleensä muistisairaus) Seppälä T, Louhija U-M, Appelberg B, Herukka S-K, Juva K. Comparison between clinical diagnosis and CSF biomarkers of Alzheimer’s disease in elderly patients with late onset psychosis – Helsinki Old Age Psychosis Study (HOPS). Am J Geriatr Psychiatry. 2013 Apr 15. Kun psykiatrinen oire, aina selvitettävä kognitio ja aivojen tilanne

Tunnista ja analysoi oireet Anamneesi ja status Kysele mielialaa, vointia, masennusta, toivottomuutta Selvitä aloitekyky, tarmo, uupumus Kartoita unirytmi, ruokahalu Kuoleman toiveet ja pelko Subjektiiviset muistiongelmat Harhaluuloisuus – kyseltävä hienovaraisesti

Sekavuus Tämä käsite avattava ja analysoitava Desorientoitunut – muistiongelmia Puheen tuoton tai ymmärryksen ongelma – afasia Puhuu olemattomista asioita – harhaluuloisuus Näkee tai kuulee harhoja – psykoosi Vireystila vaihtelee – delirium Sekavuus ei ole diagnoosi ja oireenakin täsmennettävä, ja sitten selvitettävä syy

Läheisen näkemys Haastattelu Millä aikavälillä muutos on tullut Onko tullut pikkuhiljaa vai äkisti Onko oirekuva koko ajan samanlainen Omaisen muistikysely

Tunnista masennus Huolellinen anamneesi Depressioskaalat * GDS-30 Olemus Vincent van Gogh

Onko tämä masennusta?

Tunnista harhaluuloisuus Muista, että tarina tai osa siitä voi olla totta Valmistaudu paranoidisen potilaan tapaamiseen kuin ensitreffeille – rakenna luottamusta Kysele hienotunteisesti, älä mitätöi Selvitä onko kyse harhaluuloisuudesta (usein paranoidinen) vai onko mukana myös hallusinaatioita Ovatko hallusinaatiot näkö- vai kuuloharhoja

Analysoi ja kirjaa harhat Näköharhoja Eläviä ja yksityiskohtaisia Epämääräisiä hahmoja Kuuloharhoja Kommentoivia ääniä Epämääräistä kolinaa, musiikkia, ovikellon soittoa Marc Chagall

Muuta haastettelussa huomiotavaa Puheen tuotto – onko sanojen hakemista (aivohaveri) Puheen vuolaus – voi viitata maniaan Psykomotorinen hitaus masennus, aivovamma, Parkinsonin tauti … Tarkkaavaisuus – vaihtelu voi viitata deliriumiin Kävely Neurologiset puolioireet (halvaukset, näkökentät, kömpelyys) Kämmen-kädensyrjä-nyrkistys -testi

Kognitiivinen arvio - MMSE MMSE ei riitä Voi olla normaali vaikka on alkava muistisairaus Depressiopotilas saattaa pärjätä huonosti vaikka ei ole muistisairautta MMSE ei ole päivystystutkimus Vasta stabiilissa vaiheessa kun psykiatristen oireiden hoito tehonnut MMSE:tä ei pidä uusia alle 3 kk (ellei selvää muutosta) Käyttäkää omaa sanasarjaa

CERAD Kehitetty Alzheimerin taudin seulontaan Toimii osin muissakin muistisairauksissa Depressio heikentää usein tulosta Profiili auttaa diagnostiikassa Vasta stabiilissa vaiheessa Muista koulutus ja primaarikapasiteetti

Missä tutkitaan Tähän asti esitetyt pitäisi voida selvittää missä tahansa ja millä terveydenhuollon tasolla tahansa – kunhan epäily herännyt Perusterveydenhuollossa, aikuis- ja vanhuspsykiatriassa, geriatrisessa yksikössä Myös sisätautiyksikössä ja kirurgisella osastolla (esimerkiksi lonkkamurtuman jälkeen)

Pään kuvantaminen Pään kuvantaminen kuuluu aina neuropsykiatrisen potilaan tutkimuksiin Syytä tehdä magneettikuvaus Hippokampukset Valkean aineen degeneraatio

Erityistutkimuksia Neuropsykologiset testit Likvorista Alzheimerin taudin merkkiaineet Li-BAm42 laskee Li-tau ja fosfotau nousee Ei kerro mitään muista muistisairauksista Jos kaikki normaalit, sulkee käytönnössä Alzheimerin taudin pois Isotooppikuvaukset Beeta-CIT Spect – Lewynkappaletauti Pet-kuvaukset

Beeta-CIT-Spect

Pet-kuvaus Aivojen FDG-Pet PiB-Pet Aivojen aineenvaihdunnan tutkimus Erottaa otsa-ohimolohkorappeumat Myös Alzheimerin taudissa tyypillinen löydös PiB-Pet Näyttää amyloidin kertymisen Varhaisen Alzheimer in taudin diagnotiikassa Toistaiseksi vain tutkimuskäytössä

On kuitenkin tärkeää nähdä ihminen oireiden takana Kukin elää omannäköistä elämää

Saturday night fever

Aamiainen Tiffanylla