1 Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia: Suomi ilmasto- ja energiapolitiikan edelläkävijä vai perässähiihtäjä? Ilmastovastaava Leo Stranius Lopetetaanko luonnonsuojelu? -seminaari

2 Hyviä ja huonoja uutisia

3 Huonoja uutisia Ilmasto lämpenee nopeammin kuin pahimmissa ennusteissakaan on arvioitu. Neljännes kaikista maapallon lajeista uhkaa kuolla sukupuuttoon. Korallit ja Amazonian sademetsä häviävät sekä jäätiköt sulavat, miljardit ihmiset kärsivät vesipulasta, äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät. Ilmaston lämpeneminen uhkaa riistätyä palautekytkentöjen seurauksena käsistä. Nykyiset poliittiset toimet eivät riitä.

4 Hyviä uutisia Aikaa päästövähennyksille on vielä joitakin vuosia. Tarvittava teknologia on olemassa. Päästöjen vähentäminen on halpaa verrattuna tilanteeseen, jossa mitään ei tehdä. Ihmiset ovat valmiita muutokseen.

5 Esityksen sisältö EU:n ilmastopolitiikka ja Suomen kannat Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Yhteenveto

6 EU:n ilmastopolitiikka

7 EU valmis vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20/30 prosentilla vuoteen 2020 Lisäksi uusiutuvan energian osuus kaikesta energiasta nostetaan 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä

8 Komission ilmasto- ja energiapaketti Päästävähennystavoite -20% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä (-14% vuoden 2005 tasosta): –Päästökauppasektori: EU: -21% vuoden 2005 tasosta –Päästökaupan ulkopuoliset alat: EU: -10% vuoden 2005 tasosta Suomen osuus: -16% Uusiutuvien tavoite 20% osuus energian loppukulutuksesta –Suomen osuus vastuunjaossa 38% vuoteen 2020 mennessä –Liikenteen biopolttoaineet 10% vuoteen 2020 mennessä Hiilen talteenotto ja varastointi (CCS)

9 Päästökauppadirektiivi (ETS) Päästöoikeuksien määrä laskee lineaarisesti 1,74% vuodessa vuoteen 2020 mennessä Kansallisesta jakosuunnitelmasta luovutaan Huutokaupattavien päästöoikeuksien osuus perustuu vuoden 2005 tietoihin Jakomenetelmä uusiksi: huutokauppa –Huutokauppatulojen korvamerkintä 20% osalta + 10% siirto köyhimmille (EU25) maille Joustomekanismien kriteerit (Gold Standard) Siirtyminen tiukempaan velvoitteeseen (30%)

10 Päästökaupan ulkopuoliset alat (ES) Kohdennetut kansalliset politiikkatoimet –Rakentaminen, asuminen, liikenne, maatalous, jätteet Päästövähennysten lineaarinen polku –Lainaus ja siirto (2 % / vuosi) Joustomekanismit –Joustavuus ja hankemekanismien käyttö (3 %)

11 Uusiutuvan energian lisääminen (RES) Uusiutuvan energian (RES) osuudeksi energian loppukulutuksesta 20% vuoteen 2020 mennessä, tavoite jaetaan maakohtaisesti. Kaikille jäsenmaille yhteinen tavoite: biopolttoaineiden osuudeksi 10% liikenteen polttoaineista Sitovat välitavoitteet ja saktiojärjestelmä (EP ITRE). Turve-diesel ei ole uusiutuvaa eikä täytä kestävyyskriteerejä. –Kasvihuonekaasupäästövähennysvaatimus: Komissio 35%, 2015: 50%, EP 45%, 2015: 60%

12 Ernst&Young sijoittaa Suomen kolmanneksi vähiten houkuttelevaksi maaksi uusiutuvan energian investoinneille ja kaikkein vähiten houkuttelevaksi investoinneille tuulivoimaan.

13 Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia

14 Suomen kasvihuonekaasupäästöt Lähde: Tilastokeskus, Kasvihuonekaasut -80%! -95%! -30%!

15 Sähkönkulutus kasvaa? Vuoteen 2020 sähkönkulutuksen arvioidaan kasvavan (nyt 90,3 TWh): –BAU-skenaario: 103 TWh –Politiikkaskenaario: 98 TWh Metsäteollisuus käytti tammi-kesäkuussa 2008 sähköä yli kuusi prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Koko maan sähkön kulutus putosi lähes kaksi ja puoli prosenttia. Lähde: _tie_001.html _tie_001.html

16 Politiikkatoimet strategiassa Lisää ydinvoimaa: 1-3 yksikköä? Lisää vesivoimaa: Vuotos ja Kollaja –Yhteensä noin puoli prosenttia sähköstä ja kuudeskymmenesosa EU:n uusiutuvan energian lisäystavoitteesta. Windfall-verolle ei selkeää tukea Turpeen energiakäytön keinotekoinen tukeminen jatkuu Tuulivoimalle syöttötariffi, investointitukia nostetaan, kotitalousvähennyksen ylärajaa nostetaan..

17 Tuulivoima Suomessa Tuulivoimalla tuotetaan 0,3 % Suomen sähköstä, Suomessa reilu 100 voimalaitosta –Suomessa vähemmän tuulivoimaa kuin yhdessäkään toisessa EU15-maassa (Luxemburgia lukuun ottamatta)‏ Suomessa runsaasti tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita –Rannikko- ja merialueet sekä Lapin tunturit, merialueilla kapasiteetti jopa kymmeniä terawattitunteja vuosittain Ympäristöhaitat: laitteiden rakentamiseen ja huoltoon liittyvät haitat, maisema-, melu- ja lintuhaitat Ensisijaiset sijoituskohteet: satama-alueet ja muut rakennetut alueet

18 Tuulivoimalat ja lintukuolemat Suomen lintukuolemat (vuosittain) –Sähköverkko noin lintua –Rakennukset (ikkunat) noin lintua –Tieliikenne lintua –Tuulivoimalat noin 100 lintua vuodessa eli 1-1,5 lintua tuulivoimalaa kohden. –Lähde: (SY721 Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset:

19 Mitä Suomen pitäisi tehdä? Ilmastolaki vuosittaisista 5% päästövähennyksistä vuoteen 2050 asti. Tuulivoimalle ja muille uusiutuville syöttötariffi käyttöön mahdollisimman pian. Windfall-veron käyttöönotto. Turpeen energiakäytöstä luopuminen. –Suomen energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 20 prosenttia, kun turpeenpoltto korvataan uusiutuvilla energiamuodoilla.

20 Rakentaminen ja asuminen Uusien rakennusten tulisi vuonna 2012 tyypistä riippuen kuluttaa % vähemmän energiaa kuin vuoden 2003 normien mukainen talo. Kaavaohjauksella rakennukset käyttämään uusiutuvaa energiaa. Käyttäjäkohtaiset sähkön-, lämmön- ja vedenkulutuksen mittarit.

21 Suurten kaupunkien joukkoliikennetuki, lipputuki ja joukkoliikenteen arvonlisävero Kokeiluja muuttaa julkinen liikenne maksuttomaksi. Joukkoliikenteen maksuttomuus Helsingissä lisäisi julkisilla liikennevälineillä tehtyjä matkoja 30 prosenttia ja vähentäisi autoilua Helsingin keskustassa yhdeksän prosenttia (konsulttiyritys Strafica). Ruuhkamaksu- ja tiemaksukokeilut käyttöön keskeisissä kaupungeissa ja liikenneväylillä Kattonopeuksien asettamiskokeilut Ajoneuvo- ja autoverouudistus on syytä uudistaa osana käsillä olevaa ilmasto- ja energiastrategiaa. Joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantaminen

22 Maatalous Ilmastomerkinnät pakkauksiin (”hiilijalanjälki”) Ruuan ALV-porrastus ympäristövaikutusten mukaan Haittavero lihalle, juustolle ja talvella kasvatetuille kasvihuonevihanneksille Kasvisruokapäivät päiväkotien, koulujen, työpaikkojen, vankiloiden, sairaaloiden ja vanhainkotien ruokaloihin

23 Jäte Jätteen synnyn ehkäisy ja luonnonvaraverot Jätteenpolttolaitokset päästökaupan piiriin tai kansallinen vero (esim. 60 e/t) Biojätteen erilliskeräyksen tehostaminen ja biokaasulaitosten hyödyntäminen Kaatopaikkakaasujen talteenotto

24 Yhteenveto Teollisuusmaiden päästövähennysten tulee olla luokkaa % vuoteen 2050 mennessä. –Siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan edellyttää perustavaalaatua olevia muutoksia elämässämme. EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet ovat riittämättömiä – ja Suomi jarruttaa niitäkin. Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia ei tule vastaamaan käsillä olevaan ilmastohaasteeseen Kuningaskuluttaja ei yksin ratkaise ilmastokriisiä – tarvitaan yhteiskunnallisia rakenteita tukemaan järkeviä valintoja.

25 TOP5 vinkkiä edelläkävijyyteen Energiatehokkuutta on mahdollista parantaa 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä Tarvitaan ilmastolaki vuosittaisista 5 prosentin päästövähennystavoitteista Ydinvoimaa ja allasvoimaa ei tarvita Turpeen energiankäytöstä kannattaa luopua Tuulivoimaa voidaan lisätä 3000 – 4000 MW vuoteen 2020 mennessä

26 KIITOS ! Ota yhteyttä: Leo Stranius puh Lisätietoja: Ilmastoblogi osoitteessa:

27 Taustaksi

28 Muutos on mahdollinen 90 % suomalaisista pitää ilmastonmuutosta joko erittäin tai melko vakavana ongelmana. (SK) 81 % suomalaisista on valmis tinkimään kulutuksestaan ilmastonmuutoksen hillitsemikseksi. (HS) Suomalaiset ovat keskimäärin valmiita maksamaan 2,9 % bruttotuloistaan ongelman ratkaisemiseksi. (SK) Suomalaiset hyväksyvät ilmastonmuutosta ehkäisevät toimet. Enemmistö on valmis EU:n yksipuolisiin toimiin päästöjen vähentämiseksi. (e2) –Lähteet: HS , SK , Ajatuspaja e

29 Aurinko- ja tuulivoima suosituimmat energiamuodot Energiateollisuuden kysely ( ): –Aurinko- ja tuulivoimaa kannattaa yli 90 prosenttia ihmisistä. –Esimerkiksi ydinvoima ja turve jäävät noin 50 prosenttiin. Source: Energiateollisuuden TNS Gallupilla teettämä kysely vesivoima-asenteista ( ma-asenteista.html) ma-asenteista.html YLE kysely ( ): –53 prosenttia vastustaa ja 34 prosenttia kannattaa ydinvoiman lisärakentamista. –Yhden lisäreaktorin rakentamista kannatti 20 prosenttia lisäydinvoiman kannalla olleista vastaajista. Kahta reaktoria kannatti seitsemän prosenttia ja kolmea lisäreaktoria neljä prosenttia lisäydinvoiman kannalla olleista vastaajista.

30 IPCC:n neljäs arviointiraportti Maailman keskilämpötila ei saa nousta yli 2ºC esiteolliseen aikaan verrattuna. Maailman päästöjen kasvu on saatava taitettua laskuun viimeistään vuonna Globaalien päästövähennysten oltava vähintään: - 50 % v.1990 tasosta v.2050 mennessä IPCC Fourth Assessment Report, Working Group III, Summary for Policymakers, Table SPM.5

31 IPCC:n neljäs arviointiraportti Teollisuusmaiden osalta päästövähennystarve on jopa prosenttia vuoteen 2050 mennessä!

32 Lisätietoja: Suomen luonnonsuojeluliiton Energia- ja ilmastoviestit: Suomen luonnonsuojeluliiton liikenneviestit: 29f130e53a 29f130e53a Ympäristöjärjestöjen ilmasto- ja energiapoliittiset esitykset tulevalle hallitukselle 2007: Ilmastotavoite Polkuja vähäpäästöiseen yhteiskuntaan. Greenpeace, Maan ystävät, SLL ja WWF. 2006: Ilmastolakikampanja: Polttava Kysymys! Energian ympäristömerkki:

33 Lisätietoja IPCC: Päästötilastot (World Resources Institute): YK:n ilmastopolitiikan sivusto: YK:n ilmastosopimuksen sivusto: EU:n komission ilmastosivut: Suomalaisten ympäristöjärjestöjen ylläpitämä tietopankki: