Keinoja t&k-rahoituksen ja kasvuyrittäjyyden lisäämiseksi Akavan tiedotustilaisuus elinkeinopoliittinen asiamies Vesa Vuorenkoski

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot 2004– Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010, Tilastokeskus Mrd. euroa

Yritysten t&k-menojen rahoitus Oma rahoitus 4579,00 Me 189,30 Me Tekes 32,20 Me Julkinen pl. Tekes 27,30 Me Muu 26,00 Me Ulkomaat Ulkopuolinen 189,30 Me Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010, Tilastokeskus

Yritysten t&k-panostukset erittäin epävarmalla pohjalla 2009 t&k-menot laskivat ensimmäistä kertaa sinä aikana, kun tilastoja on Suomessa laadittu (v. 1971). Lasku johtui yritysten t&k-toiminnan huomattavasta vähenemisestä (n. 250 Me). Vuonna 2010 elinkeinoelämän investoinnit pysyivät nimellisesti edellisen vuoden tasolla. Yritysten osuus kokonaismenojen rahoituksesta putosi 67:stä 65 prosenttiin. Yritysten t&k-rahoituksen notkahduksesta toipuminen alkoi 2011, jolloin kasvua on arvion mukaan n. 100 Me. Vuonna 2012 on yrityksissä odotettu t&k-investointien hienoista taantumista. Talouden näkymien heikentyessä yksityisen sektorin merkittävä osuus rahoituksesta uhkaa pienentyä entisestään

Valtion tutkimus- ja kehitysrahoitus Lähde: TEM 2010

Valtion t&k-panostukset kutistuvat 2012 Valtion t&k-rahoitus laskee v alle kahden miljardin euron. Yhteensä Tekesiltä ja Suomen Akatemialta leikataan 70 miljoonaa euroa ja vuoteen 2015 mennessä Tekesiltä vielä lisää. Budjettikehyksen toteutuessa vuonna 2015 sekä Tekes että Suomen Akatemia ovat reaalisesti suurin piirtein samalla rahoitustasolla kuin mitä ne olivat vuonna Kehyskaudella yliopistojen rahoitus vakiintuu vuoden 2012 tasolle ja tutkimuslaitosten rahoitus laskee.

Kokonaisuutena t&k-menot alle neljä prosenttia bkt:sta *) Arvio Lähde: Tilastokeskus; Oma arvio BKT-osuudesta

T&k-rahoituksen bkt-osuus pienenee Kehyskaudella vuoteen 2015 mennessä osuus pienenee entisestään Neljän prosentin tavoitteesta puuttuu 1,8 miljardia euroa. t&k- rahoitus voi laskea jopa 3,2 prosenttiin bkt:sta. Arvio perustuu oletukselle että v yrityssektori ylittää v t&k-toiminnan huippukauden nimellisarvon (5,1 miljardia euroa). Oletus että bkt kasvaa keskimäärin kaksi prosenttia vuodessa Lähde: Tutkimus- ja innovaationeuvosto 2011

Kasvun ja kansainvälistymisen tekijät Laajapohjainen innovaatiotoiminta yrityksissä Kannustava kasvuyrittäjyyskulttuuri Panostukset korkeakoulutukseen ja tutkimukseen

Kasvu ja kansainvälistyminen: tosiasiat Suomessa on vähemmän kasvuhakuista yritystoimintaa ja nopealle kasvu-uralle päätyviä yrityksiä kuin muissa korkean osaamistason ja samankaltaisen elinkeinorakenteen maassa. Kasvuyritysten osuus työllisyyden lisäyksestä on suuri; vuosina 2006–2009 lähes 50 prosenttia. Suomen innovaatiojärjestelmän kv-arviointi: bisnesenkeleiden verokannustimet tulisi toteuttaa alkuvaiheen pääomasijoitustoiminnan vauhdittamiseksi. Yli 70 %:lla OECD:n jäsenmaista ja yli puolella EU:n jäsenmaista on TKI-toimintaan kannustavia elementtejä verojärjestelmässään

Yrityksille suunnattu julkinen t&k-rahoitus ja verokannusteet ovat Suomessa alle OECD-keskitason 11 Lähteet: OECD, based on OECD, R&D tax incentives questionnaire, January 2010; and OECD, Main Science and Technology Indicators Database, March

Yrityksille suunnattu julkinen t&k-rahoitus ja verokannusteet ovat Suomessa alle OECD-keskitason 12 Lähteet: OECD, based on OECD, R&D tax incentives questionnaire, January 2010; and OECD, Main Science and Technology Indicators Database, March

Bisnesenkeliverkostot OECD:n vertailussa 13 Lähteet: OECD (2009), Measuring entrepreneurship: a digest of indicators, OECD, Paris, based on the OECD, Entrepreneurship Financing Database

Ehdotukset: verokannusteet ja sijoitukset Valtion on kannustettava yksi­tyistä sektoria lisäämään laajasti tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia. Bisnesenkeleiden pääomasijoitusten verovähennys esimerkiksi siten, että sijoitettu summa on osittain (50%) vähennyskelpoinen pääomatulosta ja luovutusvoitto verovapaa, jos saatu voitto sijoitetaan 12 kk:n aikana uudelleen. Innovointia kannustava TKI-verovähennys. TKI-verovähennys (25 %) olisi muodoltaan veronhyvitys yhteisöverosta. Pääomasijoitusohjelma kasvuyritystoiminnan kiihdyttämiseksi ja kansain­välistämiseksi luomalla suomalaisille ja kansainvälisille pääomasijoittajille pääomasijoitusohjelma, johon voisi sisältyä 3–5 sijoitusrahastoa

Ehdotukset: korkeakoulut ja yrittäjyys Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen on panostettava enemmän yrittäjyyteen. Niillä on suuri merkitys kasvualustana ”yrittäjyysekosysteemeille” ja yrittäjyyskulttuurin luomisessa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen on otettava yrittäjyys keskeiseksi osaksi niiden arvoja ja opinto-ohjelmia. Yliopistojen hallintoa on valmennettava yrittäjyyden tukemiseen. Tutkimuksesta liiketoimintaa -rahoitusmallia on laajennettava. Yliopistojen kieltenopetusta on lisättävä ja otettava entistä enemmän vieraskielistä opetusta osaksi koulutusohjelmia. Aalto Center for Entrepreneurship –yksikön konseptin laajentaminen kansalliseksi. Lisätään merkittävästi opiskelijoiden kannustamista start-up toimintaan ja start-up harjoitteluun

Innovaatiopolitiikalle uusi suunta Hallitus on myöntänyt että julkisen t&k-rahoituksen määrällisen kasvun pitkään jatkunut kausi on kääntynyt laskuun. Tulevassa kehysriihessä kaivataan hallitukselta näkemystä siitä, miten yrityksiä ja yrittäjiä kannustetaan osaamispohjaiseen kasvuun ja kansainvälistymiseen. Julkisen t&k-rahoituksen taso on saatettava takaisin tavoiteuralle. Julkisen innovaatiopolitiikan rahoituksen, palveluiden, ohjauksen ja neuvonnan koordinaatiota ja tuottavuutta on parannettava. Kansallinen innovaatiostrategia on toteutettava