Sisäilmaongelmat OAJ Kanta-Häme ALUEELLISET YHTEISTOIMINNAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 31.10.-1.11.2012 Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija, tutkimuspäällikkö Suomen Sisäilmakeskus Oy

Sisältö Uusimmat tutkimukset (Eduskunta, OAJ) Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat Käsitteistöä Millaista on hyvä sisäilma Mutta, kun ongelmia syntyy… - mikä sisäilman pilaa, ongelmien aiheuttajia, ympäristöyliherkkyys Sisäilmaongelmien selvittäminen ja niiden vaikeudet Työsuojelu Sisäilmatyöryhmä Selvitysvaiheet ja toiminta Korjaaminen Tulevaisuus 1.11.2012 EH

”Eduskunnan syksyn puheenaihe” - hometta ”Rakennusten kosteus- ja homeongelmat” Eduskunnan tarkastusvaliokunnan neljäs tutkimusjulkaisu (julkaistu 18.10.2012) Työterveyslaitoksen tutkimus ajalla 12/2011-10/2012) ”Sisäilman huono laatu on yksi Suomen suurimmista ympäristöterveysongelmista” 1.11.2012 EH

Tutkimuksen tarkoitus Tuottaa päätöksen tekijöille: tietoa, johon pohjautuen mahdollista vähentää rakennusten kosteus- ja homeongelmia uutta tietoa ongelmien syistä, niiden laajuudesta ja vaikutuksista 1.11.2012 EH

Tutkimuksen tarkoitus Arvioida: mm. koulujen osalta vaurioiden yleisyys taloudellinen merkitys Selvittää: terveydellinen merkitys Esittää: keskeisimmät jatkotoimenpiteet 1.11.2012 EH

Kosteus- ja homeongelmat Merkittävä yhteiskunnallinen ongelma Terveydelliset ja taloudelliset vaikutukset mittavia Paljon tehtävää ennen kuin ollaan edes tyydyttävällä tasolla Oireista ja sairauksista syntyy merkittäviä kustannuksia Ellei terveydellisiin haittoihin puututa ajoissa > kriisejä työyhteisöissä 1.11.2012 EH

Koulujemme ongelmat Suomessa on n. 1,45 miljoonaa rakennusta (n. 434 milj.m²) 85 % asuin- ja 15 % muita rakennuksia koulurakennuksissa 24 %:ssa kosteus- ja homevaurio 2/3:ssa kouluista on sisäilmaongelma 12-18 %:ssa kouluja ja päiväkoteja on merkittävä kosteus- ja homevaurio n. 172.000 – 259.200 henkilöä ko. rakennuksissa (12 – 26 %:ssa opetus- ja hoitoalan rakennuksia) 1.11.2012 EH

Havaitut päiväkotien ja koulujen sisäilmaongelmat (OAJ) riittämätön ilmanvaihto 82 % ilmanvaihtojärjestelmän toimintahäiriöt 62 % kosteus- ja vesivahingot rakennuksessa 55 % ilmanvaihtojärjestelmän ja rakennuksen huollon epäsäännöllisyys ja huollon puutteet 34 % terveydelle haitalliset epäpuhtaudet rak.materiaaleista tai iv-järjestelmästä 31 % rakennusvirheistä johtuvat 30 % mikrobikasvusto 21 % 1.11.2012 EH

Mikä on merkittävä kosteus- ja homevaurio? Vähäistä laajempi rakenteellinen vika > haitallinen altistuminen kosteusvaurioituneista rakenteista ja materiaaleista vapautuville kemialisille, fysikaalisille ja biologisille epäpuhtauksille on todennäköistä 1.11.2012 EH

Haitallinen altistuminen on todennäköistä kun rakennuksessa näkyy kosteus- ja homevaurioita pinnoilla, materiaaleissa tai ympäröivissä rakenteissa todetaan mikrobikasvustoa, ilma- ja pölynäytteissä on todettu poikkeavaa altistetta, tilat ovat selvästi alipaineiset, vaurioituneesta tilasta tai rakenteesta on ilmayhteys. 1.11.2012 EH

Kustannuskysymys? Kosteus- ja homevaurioiden terveyteen liittyvien kustannusten taso 23 – 953 milj. € (oireet, sairaudet, tutkiminen, työkyvyn menetys, työtehon lasku ym.) 1.11.2012 EH

Koulut vuodelle 2013 valtion budjetissa on esitetty homekoulujen korjauksiin 58 milj. € OAJ:n tutkimuksen mukaan tarvittaisiin 100-150 milj. €/v korjaustarpeessa olevia kouluja ja päiväkoteja n. 2000 kpl (OAJ) 4 % opettajista siirretty toisiin tiloihin sisäilman aiheuttamien terveysoireiden vuoksi / kahden viimeisen vuoden aikana ammattitautiprosessi 1,7 %:lla 1.11.2012 EH

Käsitteistöä Sisäilma: ilma, jota rakenteet rajaavat Sisäilmasto: sisäilman epäpuhtaudet, ilmanvaihto-järjestelmä ja lämpöolosuhteet Sisäympäristö: sisäilmasto, valaistus, ääni, ergonomiset tekijät, käytettävyys, turvallisuus ymv. 1.11.2012 EH

Hyvä sisäilma, TSL 26 § ”Sisäilman tulee olla puhdasta, eivätkä - lämpötila, - kosteus, - melu, - ilmanvaihto, - valo, säteily, - mikrobit ym. vastaavat tekijät saa aiheuttaa terveyshaittaa sisätiloissa oleskeleville” 1.11.2012 EH

Hyvä sisäilma ” Sisäilma on laadullisesti hyvää, kun tilaa käyttävät ovat tyytyväisiä siitä ei aiheudu terveyshaittaa” (Kari Reijula ja Tari Haahtela, 1997) 1.11.2012 EH

Laadukas sisäympäristö - tukee toimintojen ja työn optimaalista sujumista <> tilojen käyttäjät ovat tyytyväisiä sisäympäristöön - edistää tilojen käyttäjien hyvinvointia - on tärkeä tuotantotekijä säilyttää rakennuksen arvon estää sairauksien syntymistä on viihtyvyystekijä 1.11.2012 EH

TSL 1 § Terveyshaitalla tarkoitetaan esim. asuinympäristössä olevasta tekijästä tai olosuhteesta aiheutuvaa sairautta tai terveyden häiriötä. Terveyshaittana pidetään myös altistumista terveydelle haitalliselle aineelle tai olosuhteelle siten, että sairauden tai sen oireiden ilmeneminen on mahdollista.” (Asumisterveysohje 2003) 1.11.2012 EH

Mikä pilaa sisäilmaa käyttäjät /ihminen itse huono siivoustaso huono kiinteistön huoltaminen rakenteiden/rakennuksen luonnollinen vanheneminen 1.11.2012 EH

Mikä pilaa sisäilmaa riittämätön ilmanvaihtuvuus vuotoreitit rakenteista huono kosteuden hallinta > kosteusvauriot > mikrobikasvusto materiaalien päästöt 1.11.2012 EH

Ongelmia aiheuttavia tekijöitä Rakennus ja sen rakenteet virheelliset rakenneratkaisut (suunnittelu) -> eri aikakaudet, erilaiset ongelmat virheelliset toteutukset (rakennusvirheet) virheelliset materiaalivalinnat > materiaalipäästöt 1.11.2012 EH

Ongelmia aiheuttavia tekijöitä Virheelliset käyttötottumukset ihminen ja ihmisen toiminta Puutteellinen huolto Rakennuksen ikä (tuhohyönteiset) 1.11.2012 EH

Rakennus ”sairastaa” > mikrobikasvusto (”homeet”) > hajut Kosteusvauriot > mikrobikasvusto (”homeet”) > hajut Mikrobien kasvuedellytykset - kosteus, RH 65 – 95 % - ravinteet, (riittää pöly betonin pinnalla) - lämpö, + 5 - + 40 ºC (nopeinta +20 - +30 ºC ), sietää kuivuutta 1.11.2012 EH

Rakennus ”sairastaa” Mikrobikasvusto tuottaa kaasumaisia ja hiukkasmaisia epäpuhtauksia sekä aineenvaihduntatuotteita (hajuna > limakalvoärsytyksiä) homesienet ja jotkut bakteerit tuottavat itiöitä (1- 10 µm) pienimmät itiöt (pitkään ilmassa) ja hiukkaset (itiöitä pienempiä) kulkeutuvat syvälle hengitysteihin suuremmat itiöt laskeutuvat nopeasti ja jäävät hengitysteiden yläosiin hiukkaset sisältävät mm. bakteerien endotoksiineja, allergeeneja ja toksiineja (KTL, koulurakennusten kosteus- ja homevauriot) 1.11.2012 EH

Rakennus ”sairastaa” Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (TVOC, VOC) - peräisin materiaalista tai sen hajoamisesta - kastunut muovimatto! - rakennus- ja sisustusmateriaalit - liimat, maalit, lakat, hartsit, tasoitteet, muovit, puu, huonekalut, verhot >ärsytysoireita 1.11.2012 EH

Rakennus ”sairastaa” Kemialliset ja hiukkasmaiset epäpuhtaudet Asbesti, formaldehydi, ammoniakki, häkä, styreeni, sisäilman hiukkaset Hiilidioksidi - jos yli 2 700 mg/m³ (1500 ppm), ei ole TsL:n edellyttämällä tasolla, ulkoilma n. 350 ppm >väsymys, päänsärky, työskentelytason huononeminen 1.11.2012 EH

Rakennus ”sairastaa” Puutteellinen /huono ilmanvaihto - hallitsematon korvausilma - alipaineisuus - vuotoilmareitit > epäpuhtaudet - järjestelmän puhtaus, säätö > tunkkaisuus, huono sisäilman laatu, hajut > vetoisuus, melu, lämpötilan vaihtelut > pölyisyys, muut epäpuhtaudet(kuidut) 1.11.2012 EH

Rakennus ”sairastaa” Fysikaaliset olot Huoneilman lämpötila ja veto - yleensä viihtyvyyshaitta Huoneilman kosteus / kuivuus liika kuivuus> ärsyttää limakalvoja liika kosteus > mikrobit > ongelmat Rakennekosteus > rakennevauriot 1.11.2012 EH

Rakennus ”sairastaa” neljä vuodenaikaa vaihtelevat sääolosuhteet, runsaat sateet, lumi, jää maaperän kosteus 1.11.2012 EH

Rakennus ”sairastaa” Viemärikaasut Pieneliöt (mm. tuhohyönteiset, amebat) Kuidut Radon, otsoni Tupakan haju Huono siivouksen yleistaso 1.11.2012 EH

Entä ihminen ? Kokee viihtyvyyshaittaa (hajut!) Toimintakyky laskee Oireilee Sairaudet ilmenevät Ammattitaudit 1.11.2012 EH

Ympäristöyliherkkyys ”Useaan ympäristössä vähäisessä määrin olevaan aineeseen samanaikaisesti kohdistuva yliherkkyys” (monikemikaali-yliherkkyys-määritelmä) Ympäristöyliherkkyyttä ei ole virallisesti määritelty. Altisteita: mm. kemialliset yhdisteet, hajusteet, hometoksiinit, liimat, lakat, homeet ja sähkömagneettiset kentät. Oireita: päänsärky, unihäiriöt, nivelsäryt, mielialan vaihtelut, hermostuneisuus, silmien kirvely, hengenahdistus ja muut hengitystieoireet. 1.11.2012 EH

Sisäilmaongelmien selvittäminen Alustavat selvitystyöt - tilojen käyttötarkoitus - kohteen tausta(lähtö-)tietojen selvitys - piirustusten/asiapapereiden läpikäynti - riskirakenteiden tunnistaminen - ilmanvaihtojärjestelmän selvittäminen - käyttäjähaastattelut - huoltohenkilöstön haastattelut 1.11.2012 EH

Tutkimukset kohteessa Sisäilmastokysely (oire- ja olosuhdekysely, Örebro) Kohteen läpikäynti - havainnot Kuntotutkimukset (rakenteiden avaukset) Näytteiden ottaminen Mittaukset Tulosten analysointi – raportointi Jatkotoimenpiteet > korjaukset (puhtaustaso!) Seurantamittaukset 1.11.2012 EH

Sisäilmaongelmien/rakennusten terveyshaittojen selvittämisen vaikeudet - ongelmat moninaisia (ei yhtä ratkaisua) - selvittäminen vaatii moniammatillista osaamista - terveydenhuollon tiedot puutteellisia - ei terveysperusteisia raja-arvoja (viitearvoja) - taloudelliset seikat, raha - juridiset seikat - ammattitaitoisten tutkijoiden puute 1.11.2012 EH

Ongelmien ratkaiseminen Moniammatillinen yhteistyö - tilojen käyttäjät - kiinteistön hallinta- ja huoltohenkilöstö - työsuojeluhenkilöstö - terveydensuojeluviranomainen - asiantuntijaorganisaatiot (sisäilma-asiantuntija) - työterveyshuolto - muita sidosryhmiä (vanhemmat) 1.11.2012 EH

Työsuojelu Työsuojelupäällikkö vastaa työpaikan työsuojelunäkökohdista työnantajan edustajana Työsuojeluvaltuutettu toimii henkilöstön edustajana ja työsuojelun asiantuntijana työpaikalla Työsuojeluasiamies avustaa työsuojeluvaltuutettua (tietyn toimialueen) henkilöstön valitsemana edustajana Seuraa toimenpiteiden etenemistä ja tiedottaa 1.11.2012 EH

Sisäilma(työ)ryhmä Esim. kuntatasolla - koordinoiva sisäilmaryhmä - ohjauksellisia tehtäviä - kehittää yleisiä toimintatapoja - antaa yleisiä suosituksia (hyväksyttävät toimintatavat) - seuraa sisäilmaongelmien määrää ja vakavuutta - ottaa kantaa kiinteistöjen ylläpitoon yleisellä tasolla 1.11.2012 EH

Sisäilmatyöryhmän jäsenet työsuojelupäällikkö työsuojeluvaltuutettu työterveyshuollon edustaja(t) kiinteistönpidon edustaja(t) - käyttäjien edustaja (esimies) työntekijöiden edustaja ulkopuolinen asiantuntija 1.11.2012 EH

Sisäilmatyöryhmä 1.11.2012 EH

Sisäilma(työ)ryhmä Laajoissa ongelmissa - kohdekohtainen sisäilmaryhmä mm. - huolehtii prosessin suunnitelmallisesta ja tavoitteellisesta etenemisestä - tekee prosessia koskevat päätökset yhdessä - vastaa yleensä seurannasta - alustavat tilannearviot - asettaa tavoitteet - huolehtii tiedonkulusta 1.11.2012 EH

Sisäilma(työ)ryhmä Pienet kunnat yksi sisäilmaryhmä kuntien yhteiset sisäilmaryhmät Isot kunnat /laitokset - virastotasoiset sisäilmaryhmät 1.11.2012 EH

1.11.2012 EH

Sisäilmasto-ongelman selvittäminen etenee vaiheittain oheisen kaavion mukaisesti. Ensimmäisessä vaiheessa tilaaja palkkaa selvitysten vetäjän, joka kerää kohteen taustatiedot ja tekee kohteessa arviointikäynnin. Samanaikaisesti terveydenhuollon ammattilainen tekee kohteessa oire- ja sisäilmastokyselyt terveysongelman laajuuden selvittämiseksi. Joskus ongelman syy voi selvitä jo ensimmäisessä vaiheessa. Mikäli näin ei käy, selvitysten vetäjä laatii tutkimussuunnitelman. Rakennuksen taustatietojen ja koettujen oireiden perusteella suunnitelmaan sisällytetään ne kuntotutkimukset, selvitykset ja mittaukset, joiden avulla ongelman syy (tai syyt) selviää. 1.11.2012 EH

Alustavan kustannusarvion laadinta, hankesuunnitteluvaihe Selvitysvaiheen vetäjä valitsee yhdessä tilaajan kanssa tarvittaville tutkimuksille ja mittauksille pätevät tekijät ja tästä tekijäjoukosta muodostuu monialainen konsulttiryhmä. Kuntotutkimusten ja mittausten pohjalta selvitysvaiheen vetäjä tekee yhteenvedon rakennuksen ongelmista ja yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa arvioi eri ongelmien merkityksen koettuihin haittoihin nähden. Lopputuloksena syntyy korjaustarveselvitys, jossa eri korjaukset on asetettu kiireellisyysjärjestykseen. Jos työpaikalle on perustettu sisäilmaryhmä, niin suunnittelu, eteneminen ja päätöksenteko tehdään yhteistyössä sen kanssa. Alustavan kustannusarvion laadinta, hankesuunnitteluvaihe 1.11.2012 EH

Kolmannessa vaiheessa selvitysvaiheen vetäjä siirtää saadut tulokset korjaussuunnittelijoiden tietoon, ja valvoo, että löydettyjen sisäilmasto-ongelmien korjaukset suunnitellaan sekä toteutetaan oikein. Selvitysvaiheen vetäjä organisoi myös korjausten onnistumisen seurannan. Seuranta mitoitetaan ongelman laajuuden ja vaikeusasteen mukaan. Aikaa selvitystyöhön kuluu tyypillisesti 1-6 kuukautta ongelman laajuudesta riippuen. Viestintä ja tiedonkulun varmistaminen eri ryhmien sisällä ja ryhmien välillä sekä tilojen käyttäjien kanssa ovat osa selvitysvaiheiden suunnitelmallista toteutusta. 1.11.2012 EH

Korjaaminen Sisäilmaongelmien korjaaminen on vaikea prosessi sekä hallinnollisesti että käyttäjien kannalta. Tärkeää, että ongelmat korjataan kerralla kuntoon! Herkistynyt henkilö ei välttämättä voi palata edes korjattuun rakennukseen! 1.11.2012 EH

Tulevaisuus-esitys eduskunnan talousvaliokunnan teettämässä julkaisussa lainsäädännölliset muutokset aluehallintoon kuntien sisäilma-asioita ohjaavia ja neuvovia erityisasiantuntijoita osa rakennusten hankintahinnasta vuosittain kunnossapitokustannusten ennakointiin ennaltaehkäisevä ja ennakoiva kiinteistönpito valtion tukijärjestelmistä ei tukia korjausvelvoitteet laiminlyöville kouluttautuminen ja pätevyysvaatimukset 1.11.2012 EH

Tulevaisuus kosteus- ja homevaurioituneet rakennukset, työterveyshuollon ja työsuojelun uusi haaste ennalta ehkäisevän työn merkitys syiden selvittäminen, opitun hyödyntäminen 1.11.2012 EH

Hyvä sisäilma Ei tunkkaisuutta Ei poikkeavia hajuja Ei liian kylmä / kuuma / kuiva / kostea ilma Ei vetoa Ei epäpuhtauksia (kuituja, huone- ja katupölyä, mikrobeja, kemiallisia yhdisteitä) Ei korkeaa hiilidioksidipitoisuutta Ei tupakanhajua Ei melu- tai valohaittaa 1.11.2012 EH

Mistä tietoa Kansalaisille: Ympäristöministeriön kosteus ja hometalkoot 1.11.2012 EH

1.11.2012 EH

1.11.2012 EH

1.11.2012 EH

1.11.2012 EH

Ohjeita Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku, Ratu-kortti 82-0239 Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevaurio-korjausten jälkeen. Kosteus- ja hometalkoot (YM) Mikrobi- ja hajuvaurioituneen arkisto-materiaalin puhdistamisen onnistumisen arviointi (Kallinen M. ,4/2010) ohjeen pohjana on ollut Työterveyslaitoksen ohje "Homeettomaksi siivous ja irtaimiston puhdistus kosteus- ja homevaurioiden korjausten jälkeen". Puhdistusmenetelmien kehittyminen ja niihin liittyvä uusi tieto on päivitetty tähän ohjeeseen Työterveyslaitoksen ja Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry:n toimesta. Ohje on tarkoitettu kohteisiin, joissa on ollut merkittäviä ja laajoja kosteus- ja homevaurioita. Ohjeessa käytetään sana home, jolla viitataan kuitenkin rakennuksessa esiintyvään kosteusvauriomikrobistoon kokonaisuutena 1.11.2012 EH

Lähdeaineistoa ja julkaisuja Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012 Sisäilmaongelmaisten koulurakennusten korjaaminen – Opetushallitus 2008 Ympäristö ja terveys lehti 5-6.2012, Opetusalan sisäilmaselvitys 2012 Asumisterveysopas 2009 (Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen soveltamisopas) Home- ja terveys, 2010, LT Tuula Putus Sisäilman hyväksi, -toimintamalli vaikeiden sisäilmaongelmien ratkaisuun, Työterveyslaitos 2008 Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot, opas ongelmien selvittämiseen, 2/2008, Kansanterveyslaitos Laadukas sisäympäristö, Työterveyslaitos 1.11.2012 EH

Suomen Sisäilmakeskus Oy Luotettava ja puolueeton rakennusterveyden asiantuntija Espoo- Lahti – Kuopio - Joensuu puh. 020 740 2540 www.sisailmakeskus.fi Suomen Sisäilmakeskus on terveellisen sisäilman asiantuntija. Tarjoamme puhtaaseen sisäilmaan liittyviä kokonaisvaltaisia palveluita rakennusten suunnitteluvaiheesta, tutkimuksiin sekä ongelmanratkaisuihin. Lisäksi järjestämme alan koulutusta sekä olemme mukana kehityshankkeissa. 1.11.2012 EH