Opetushallinto 2 A Koulutushallinnon keskeiset sisällöt

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2010 OPH:n koulutuksen seurantaraportit 2010: Matti Sippola1.
Advertisements

Leikkaukset koulutuksesta ja tutkimuksesta. Leikkaukset koulutukseen ja tutkimukseen tällä hallituskaudella Leikkauksia on tehty • laskennallisista valtionosuuksista,
MIHIN PERUSKOULUN JÄLKEEN?
Oppilaitosten tutkintoon johtamaton aikuiskoulutus vuonna 2012 KoulutustyyppiOsallistumist apauksia (brutto) Naisia %Opetustunteja Vapaana sivistystyönä.
Oppivelvollisuus Perusopetus on maksutonta yleissivistävää opetusta, jota annetaan kaikille Suomessa vakinaisesti asuville lapsille. Kaikki lapset ovat.
J Kangasniemi 2010 Valtion rahoittama opetustoimen henkilöstökoulutus Tätä kalvosarjaa päivitetään verkossa. Varmistathan että käytössäsi on viimeisin.
Maahanmuuttajaopetukseen liittyvien hankkeiden näköalat
Hallitusohjelmatavoitteiden viestintä Taustatietoa Akavan koulutuspoliittisille tavoitteille Rahaa koulutukseen – Suomi kukoistukseen.
Ammatillinen koulutus
Pyritty hyödyntämään jo aiemmin tehtyä työtä.
Suomalainen koulutusjärjestelmä
Kirkon ja koulun uskontokasvatus
AMKIT- alueellinen vaikuttaja Rovaniemi Tarja Koskimies.
SYL:n tiede- ja yliopistopoliittiset kärkitavoitteet tulevalle hallituskaudelle.
Teollisuus ja Työnantajat Koulutuspolitiikka / HT 1 Tulevaisuusluotain Tärkeimmät tulokset Työläs, mutta opettava prosessi !!! Yhteistyösuhteet.
Tarvekartoituksesta koulutukseen -hanke Hankkeen tavoitteena on kehittää Lapuan kristillisen opiston osaamista muuttaa työelämän koulutustarpeet ammatilliseksi.
Valtionosuusuudistus 2010
OPEDA (OPH:n rahoittama EU-hanke) Opiskelijoiden erityisyyden huomiointi ja pedagogisen johtajuuden kehittäminen Peruskoulun lopettaneiden tukeminen jatko-opintoihin.
Osaamisen ja sivistyksen asialla Kansainväliset yhteistohtoriohjelmat Opetusneuvos Carita Blomqvist.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kvalitetskriterier i läroavtalsutbildningen Laatukriteerit oppisopimuskoulutuksessa Pasi Kankare
Akkreditointi tarkoittaa erikoistumisopintojen arviointi- ja rekisteröintiprosessia, jota Korkeakoulujen arviointineuvosto on toteuttanut vuodesta 1999.
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kansantalousosasto/HK1 Ohjauksen järjestämistä koskeva päätöksenteko työllistymisen ja talouskasvun näkökulmasta Neuvotteleva.
Suomen koulutusjärjestelmä
Hyvinvointi-Suomi 1960-luvulta lähtien suuri ”rakennemuutos”
Afrikka s.103-.
Jouni Lehto 1 Tietopuolinen koulutus ja näyttötutkinto oppisopimuskoulutuksen laadun tukena.
Hallitusohjelma II asteen koulutuksesta, lukio & yo
Aikuiskoulutuksen ajankohtaisia trendejä Eeva-Inkeri Sirelius Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö Länsi-Suomen lääninhallitus.
Rakenteellinen kehittäminen
VAPAA SIVISTYSTYÖ Eeva-Inkeri Sirelius
Kunnan valtionosuusrahoitus 2014 Lähde: Suomen Kuntaliitto Sanna Lehtonen.
OPETUS- SUUNNITELMA Käsitteen kehityksestä. CURRICULUM Kasvatusta tarkastellaan kokonaisuutena Dewey: lapsen oppimiskokemusten suunnittelua tarkoittaa.
Toisen asteen koulutus
Uudenkaupungin lukiosta valmistuneiden ylioppilaiden SIJOITTUMISTIETOJA Opinto-ohjaaja Mirja Niiranen Uudenkaupungin lukio
Uudenkaupungin lukiosta valmistuneiden ylioppilaiden SIJOITTUMISTIETOJA Opinto-ohjaaja Mirja Niiranen Uudenkaupungin lukio
Toimitusjohtaja Petri Lempinen #ammatillinenkoulutus #työllistyminen Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Simo Rista Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Huippuosaamista.
Aikuiskoulutus ammattikorkeakoulussa Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2003 – 2008: Yhtenä painoalueena aikuisten koulutusmahdollisuuksien.
Ammatillinen koulutus
Ajankohtaista yliopistosektorilla MYR Koulutusjaosto Riitta Pyykkö.
Oulun ammattikorkeakoulu. Suomalainen koulutusjärjestelmä.
Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISTEN REHTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT Ammatillisen koulutuksen rahoitus ja tiedonkeruu – ajankohtaiskatsaus Laskentapäällikkö.
Miten kerron koulutuksestani ja työkokemuksestani suomeksi?
Ylöjärven opetussuunnitelma luokka 8. LUOKAN OPETUSSUUNNITELMA Keskeiset sisällöt oppiaineittain.
HYVINVOINTI JA SOSIAALIPOLITIIKKA Toni Uusimäki
SAJO Riika KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN TURVALLISUUTTA EDISTÄVÄ VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO.
W w w. h a m k. f i / a o k k Opettajan pätevyydestä Eveliina Grönberg, opintojen ohjaaja HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu.
Varhaiskasvatuksen arvioinnin lähtökohtia
Ryhmäintegraatio – kehitysvammaisten oppilaiden opetuksen osallistava malli Rehtori Martti Hellström kertoo espoolaisen Auroran koulun ryhmäintegraatio-opetuksesta.
YHTEISHAKU 2015 Aikataulut Valintaperusteet
Erilaisia vaihtoehtoja….
Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto
Miten edesauttaa erityistä tukea tarvitsevien nuorten siirtymistä ammatilliseen koulutukseen ja työelämään? Seija Eskola Validia Ammattiopisto.
Kehittämissuunnitelma ja ennakointi Päijät-Hämeen ennakointiverkosto
Maakunnallinen OPS-koordinaatioryhmä
Sosionomin koulutus ja TKI-toiminta nyt ja 2025 Sosiaalialan verkostopäivät ylitarkastaja Sanna Hirsivaara.
Koulutustaso ja osaaminen
oppisopimuskoulutuksena
Opetussuunnitelmauudistuksellako uuteen lukioon?
Ammatillinen koulutus
Opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannukset v. 2016
Tutkinnon suorittaneet kunnan asukasluvun mukaan 2016
AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA
OSMo Monikulttuurista osaamista Ohjaamoihin –projekti
Miten Turussa edistetään hvvinvointia ja ehkäistään syrjäytymistä?
YHTEISHAKU 2019.
Koulutuksen tutkimuslaitos
johtava rehtori Timo Olli KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTO
Tutkinnon suorittaneet kunnan asukasluvun mukaan 2017
Tulokset 2018 Suunnitelmat 2019.
Jarmo Paloniemi kuntayhtymän johtaja
Esityksen transkriptio:

Opetushallinto 2 A Koulutushallinnon keskeiset sisällöt Koulujärjestelmän kehitys 2013 Jorma Suonio

Koulujärjestelmän kehitys Kirkko, ammattikunnat, keskiajalla Turun yliopisto 1640 teollistuminen 1800 –luvun jälkipuoliskolla - > ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen tarve kasvoi kansakouluasetus 1866 kouluasetus 1872 (oppikoulut) piirijakoasetus 1898 (kansakoulut) oppivelvollisuus 1921 Syntyi ja vallitsi rinnakkaiskoulujärjestelmä, joka perustui kansakouluun (oppivelvollisuuskoulu) ja oppikouluun: 5 –vuotinen keskikoulu ja 3 –vuotinen lukio

Tie nykyjärjestelmään 1 Koulutusjärjestelmät ja tapa hoitaa koulutusta ovat sidoksissa kansalliseen kulttuuriin ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen. pyrittävä löytämään omat kansalliset ratkaisut, ei suoria kopioita Toisen maailmansodan jälkeen vahvat taloudelliset ja yhteiskunnalliset muutospaineet, joka näkyi myös paineena yhtenäiskouluun. Peruskoulu toteutettiin 1970 –luvulla pohjoisesta etelään edeten. Peruskoulun keskeisiä päämääriä oli luoda jokaiselle kansalaiselle varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta tasavertaiset koulutusmahdollisuudet takaava järjestelmä

Tie nykyjärjestelmään 2 Toteutettiin mahdollisimman samankaltaisen kaikkialla maassa erittäin tiukka normiohjaus kouluhallintohenkilöstön määrä kasvoi Ammatillinen koulutus koottiin opetusministeriön alle 1970 –luvulla lukion ja ammatillisen koulutuksen keskinäistä opiskelijamäärän suhdetta pohdittu vuosikymmenet, nyt n. 50-50 -ajattelu Työelämän kehittyminen ja EU –integraatio toivat 1990 –luvulla nuorisokoulutuskokeilun pyrittiin hyödyntämään kahden koulutustradition, lukion ja ammatillisen koulutuksen vahvuuksia kokeilu päättyi 2000, mutta toisen asteen yhteistyö tiivistyi kokeilujen seurauksena ammattikorkeakoulut (ammatillisen koulutuksen rakennemuutos) AMK –kehitys sai muotonsa vuosituhannen vaihteessa

Keskeisimmät nykysäädökset Lakien kodifiointi vuoden 1999 alusta: perusopetuslaki lukiolaki laki ammatillisesta koulutuksesta laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta laki vapaasta sivistystyöstä laki taiteen perusopetuksesta laki valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta + vastaavat asetukset Vuoden 1998 elokuusta oli tullut voimaan yliopistolaki (aiemmin 22 lakia –kullekin omansa) Ammattikorkeakouluista oli säädetty 1995, laki uudistettiin 2003 Kelpoisuusvaatimuksista säädettiin asetuksella Heijastusvaikutuksia myös muuhun lainsäädäntöön

Koulutusjärjestelmä tänään

Koulutusjärjestelmä tänään Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu: peruskoulusta maksuton yleissivistävä koulutus koko ikäluokalle. Oppivelvollisuuskoulu. Yhdeksänvuotinen yhtenäiskoulu. Ei tutkintoa, yleinen jatko-opintokelpoisuus toisen asteen koulutuksesta lukiokoulutus (yleissivistävä, yleinen korkeakoulukelpoisuus) ja ammatillinen koulutus korkeakoulujärjestelmästä ammattikorkeakoulut yliopistot ja tiedekorkeakoulut aikuiskoulutuksesta, jota tarjotaan kaikilla koulutustasoilla