Kappale 3

Ilmansuunnat Katso sivun 21 kuva. Ilmansuuntia käytetään paikkojen sijainnin ilmoittamiseen.

Mittakaava Kartta on pienennös todellisesta maastosta. Mittakaava ilmoittaa pienennössuhteen. Janamittakaava Numeromittakaava esim. 1:10 000 tarkoittaa, että 1 sentti kartalla vastaa 10 000 senttiä maastossa.

Korkokuva kartoissa Maaston korkeussuhteet vaihtelevat: on matalia seutuja ja korkeita vuoristoalueita. Korkeudet mitataan aina merenpinnasta.

Alanko Vihreät alankoalueet ovat enintään 200 m merenpinnan yläpuolella.

Ylänkö Keltaiset ylänköalueet sijaitsevat 200-1000 m korkeudella merenpinnasta.

Vuoristo Ruskeat vuoristot ovat yli 1000 m merenpinnan yläpuolella. Joet usein alkavat vuoristoista ja loppuvat mereen. Vesi siis virtaa alaspäin.

Paikan sijainti sivu 24 Pituus- ja leveyspiirien avulla voidaan ilmoittaa minkä tahansa paikan sijainti maapallolla. Leveyspiirit kulkevat länsi-itä suunnassa: eteläistä/pohjoista leveyttä Pituuspiirit kulkevat pohjois-etelä suuntaisesti: läntistä/itäistä pituutta

Kappale 4 Alkuräjähdys tapahtui noin 13 miljardia vuotta sitten. Aika lähti kulumaan ja maailmankaikkeus laajenemaan. Maailmankaikkeus on nyt ainakin 93 miljardia valovuotta läpimitaltaan. Valovuosi on valon vuodessa etenemä matka, valon nopeus on 300 000 km/s

Galaksit Maailmankaikkeudessa on miljoonia sivun 30 alakuvan kaltaisia tähtijärjestelmiä. Oman galaksimme nimi on Linnunrata. Galakseissa on tuhansia miljoonia tähtiä, joista meitä lähinnä oleva on nimeltään Aurinko. Linnunradan halkaisija on 100 000 valovuotta.

Aurinkokunta Aurinkokunta sijaitsee Linnunradan reunalla. Aurinkokuntaan kuuluvat Auringon lisäksi planeetat ja asteroidit. Sisäplaneetat Merkurius, Venus, Maa ja Mars ovat kiinteitä kiviplaneettoja. Asteroidit ovat erikokoisia kivenlohkareita. Ulkoplaneetat Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus ovat kaasua ja jäätä. Kääpiöplaneetta Pluto on jäätä.

Komeetat ovat pyrstötähtiä, jotka kiertävät Aurinkoa. Meteoroidi on Maan ilmakehässä tähdenlentona palava kivi. Kun meteoroidi putoaa Maan pinnalle, sitä sanotaan meteoriitiksi.

Kappale 5 Maapallo pyörähtää vastapäivään oman akselin ympäri kerran vuorokaudessa. 1609,34 km/h ! Vuorokaudenajat Aikavyöhykkeet Aurinko nousee idästä ja laskee länteen.

Maapallo kiertää vastapäivään Auringon kerran vuodessa. 107826 km/h ! Vuodenajat vaihtelevat, koska maan ”akseli” on kiertorataan nähden kallellaan. Sivu 37. Tasauspäivinä Aurinko paistaa kohtisuoraan päiväntasaajalle. Seisauspäivinä Aurinko paistaa kohtisuoraan kääntöpiireille.

Kappale 6 Maapallon lämpövyöhykkeet syntyvät, koska Auringon säteet lämmittävät maapallon pintaa eri tavoin riippuen leveysasteesta. Katso sivu 39. Tuulet, merivirrat ja vuoristot sekä etäisyys merestä aiheuttavat lämpövyöhykkeiden rajoihin mutkia. Opettele sivun 40 lämpövyöhykkeet.

Ilmastodiagrammi Keskilämpötila punaisella viivalla, sateet sinisin pylväin. Tekstikirjan sivu 40

Mannerilmasto Suurien mantereiden (Aasia, Pohjois-Amerikka) sisäosissa vallitsee mannerilmasto. Mannerilmastossa talvi on hyvin kylmä, kesä kuuma. Sateita tulee vuodessa melko vähän.

Meri-ilmasto Valtamerien rannikoilla vallitsee meri-ilmasto. Meri-ilmastossa talvi on lauha ja kesä viileä. Sateita tulee vuodessa runsaasti, melkein päivittäin sataa.

Ilmanpainekeskukset sivu 42 Kun Aurinko lämmittää maapallon pintaa, sen yllä oleva ilma lämpenee ja alkaa kohota. Näin syntyy matalapaineen keskus (M). Jäähtyvän ilman kosteus tiivistyy pilviksi ja sateeksi. Kun ylös kohonnut ilma jäähtyy, raskas ilma alkaa vajota. Näin syntyy korkeapaineen keskus (K) Laskeutuva ilma lämpenee ja kuivuu. Kaunis säätila.

Merivirrat Valtamerissä olevia satojen kilometrien levyisiä ja satoja metrejä syviä virtauksia. Maapallon säännölliset (planetaariset) tuulet saavat meriveden virtaamaan. Lämpimät virrat kuljettavat lämpöä ja sateita: rannikko on sateinen. Kylmät virtaukset kuljettavat kylmyyttä ja kuivuutta: rannikoilla aavikoita.

Merivirrat ovat yhteydessä toisiinsa: merivesi kiertää maapallon kerran 100 000 vuodessa.