Suomen yhteiskunnallinen uudistuminen: 1800 – luvun alkupuolen Suomea kuvaa hyvin luonnehdinta ”hiljainen yhteiskunta” (eli Suomi oli sääty-yhteiskunta, jossa ei tapahtunut suuria muutoksia) 1800 – luvun puolivälissä alkoi kuitenkin voimakas yhteiskunnan, talouden ja miksei myös kulttuurin muutos => Suomen kielen asemasta ja suomenkielisestä kulttuurista alettiin keskustella Ensimmäiset säädyistä irti olevat puolueet ja poliittiset liikkeet syntyivät Valtiopäiviä alettiin pitää v. 1863 lähtien, yli 50 vuoden tauon jälkeen Taloudessa elinkeinojen vapautuminen ja teollistuminen alkoi Koulutus kehittyi

Miksi Suomi alkoi muuttua? Kielikysymys: Ruotsin kielellä oli perinteisesti ollut vahva asema. Ruotsalaisperäinen tai ruotsalaistunut aatelisto piti virkoja ja poliittista valtaa hallussaan Sivistyneistön kieli oli ruotsi, suomi oli ”rahvaan” kielenä Euroopassa v. 1830 ja 1848 vallankumousliikehdintä => 1800-luvun myötä nationalistiset aatteet kuitenkin kantautuivat myös Suomeen, ja täällä sivistyneistö innostui suomenkielisestä kulttuurista. Huomattavaa on, että aluksi siitä innostui juuri osa ruotsinkielistä sivistyneistöä Nationalismille tyypillinen ilmiö: Ensin eliitti innostuu, sitten innostus leviää ”alempiin” kansankerroksiin.

Suomen kielen puolestapuhujat: Jo 1800 – luvun alkupuolella toimi Turun yliopistossa joukko oppineita suomenkielisen kulttuurin hyväksi: Historioitsija ja filosofi Johan Jakob Tengström Historian dosentti Adolf Ivar Arwidsson Syntyi Turun romantiikkana tunnettu liike, johon kuului lukuisia akateemikkoja (edellä mainittu 2 tärkeintä) Turun romantiikka otti tehtäväkseen selvittää Suomen kansan historiaa, kehittää suomen kieltä ja koota kansanrunoutta MIKSI? Suomen kieli ja kulttuuri nähtiin jollakin tavalla puhtaana ja Suomen kansa yksinkertaisena, mutta ahkerana ja moraalisesti puhtaana. Huomattiin siis tavallisen rahvaan arvo ja kauneus!

Merkittäviä Suomalaisen liikkeen edustajia: Lönnrot => Kalevala 1835. Kalevalan merkitys: Osoitti, että korkeatasoista runoutta ja kaunokirjallisuutta on mahdollista tehdä Suomen kielellä Snellman: Talousmies, senaattori, Suomen kielen ja kulttuurin puolestapuhuja. Sai tsaarin hyväksymään ns. kielimanifestin 1863 (Suomen kielelle tasa-arvoinen asema ruotsinkielen kanssa

Kansallisromantiikka: Voidaan puhua kansallisromantiikan ajasta 1800 – luvun puolivälistä alkaen. Oikeastaan kyse on nationalismista? Taiteessa esim. Juhani ahoa ja Minna Canthia voidaan pitää suomalaisuuden puolestapuhujina. Varsinkin Ahon kuvaukset tavallisesta kansasta Maalaustaiteessa Järnefelt ja Gallen - Kallela

Raatava rahvas olikin nyt jo kuvaamisen arvoinen! Tällainen miljöö ei olisi aikaisempina vuosisatoina taiteilijoita kovinkaan kiinnostanut!

Karu luonto – ja rehellinen suomalainen nuori mies!

Myrkyisää historiaa ja mytologiaa – vähintään Kreikan tarujen veroista?!

Fennomaanit: Suomenkielen puolesta alkaa toimimaan suomenmielinen , eli fennomaaninen puolue. Sellaiset poliitikot kuin Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen ja Snellman ajoivat suomen kielelle parempaa asemaa Heidän vastapainokseen syntyi svekomaaninen liike, puolustamaan ruotsin kielen määräävää asemaa Suomessa Fennomania radikalisoitui, esim. Snellman oli hyvin jyrkkä fennomaani. Maltillisempia olivat kulttuurintutkijoista esim. Lönnrot ja Porthan Fennomaaneja olivat enimmäkseen papit ja talonpojat. Kielitaisteluun fennomaanit lähtivät seurojen ja sanomalehtien avulla: Suomalaisen kirjallisuuden seura (SKS) 1831 Saima- lehti Uusi Suometar

Fennomaanit – Riehujia? Tunnetun poliitikon ja Venäjän ystävän von Haartmanin mielestä Fennomania ilmaantui "väkivaltaisena hajaannuksen ja yltiöpäisyyden aineksena alalle, jolla siihen asti oli hoidettu vain aineellisia harrastuksia. – Tämä kansallinen raivo on tehnyt turmiollisen vaikutuksen nuorison mieliin; jos kohta se ei ole tähän saakka päässyt tarttumaan kansan suureen enemmistöön, helkyttää se jo sen arimpia kieliä sekä estää siveellistä ja valtiollista kehitystä."

Svekomaanit ja muut: * Svekomaaneilla taas oli takanaan aatelisto ja suuri osa porvaristoa. Heillä oli Vikingen ja Nya Pressen lehdet. Tunnetuin svekomaani lienee ollut Axel Freudenthal Suomessa oli siis monia käsityksiä: Fennomaanit, Svekomaanit, sitten Leo Mechelinin johtamat liberaalit, joille kielellä ei ollut niin suurta merkitystä Vielä oli Von Haartmanin kaltaiset, joiden mielestä Venäjän kieli ja sitoutuminen Venäjään avaisi Suomelle suuremmat vapauden mahdollisuudet