T / PPT / Jari Mäntylä1 IOBASE PPT Menetelmäesitys : Konfiguraatiohallintasuunnitelma
T / PPT / Jari Mäntylä2 IOBASE-projektin konfiguraatiohallintasuunnitelmaa on päivitetty I3-vaiheen aikana: 1.Samanaikaisessa kehityksessä ei tarvittu versionhallintajärjestelmää. 2.Versionhallinnassa sijaitsevien lähdekoodien sijoittelu muuttui hieman. 3.Versionhallinnan tageja ei käytetty. 4.Julkaisuversioiden ajankohtia tarkennettiin. 5.Käännöksenhallinta otetaan käyttöön vasta projektin loppuvaiheessa.
T / PPT / Jari Mäntylä3 1.Samanaikainen kehitys Alkuperäisessä suunnitelmassa paino oli versionhallintajärjestelmällä. Suunnitelma toteutui erinomaisesti muiden paitsi lähdekoodin osalta. Asiakkaan tiloissa käytössä ollut verkkoasema ajoi saman asian lähdekoodin tapauksessa. –Lähdekooditiedostoihin (ja muihin toteutustiedostoihin) pääsi käsiksi kaikilta kehitystyöasemilta. –Sovittiin suullisesti samanaikaisesta muokkaamisesta.
T / PPT / Jari Mäntylä4 2.Lähdekoodien sijainti versionhallinnassa Alkuperäisessä suunnitelmassa kaikki lähdekoodi yhden hakemiston alla (src). Tämä todettiin huonoksi ratkaisuksi. Päädyttiin sijoittamaan lähdekoodit osaprojektikohtaisiin hakemistoihin. Syitä tähän: –Osaprojekteja muodostui useita –Palvelee paremmin kehitysvälineen (Borland JBuilder) käyttöä, sillä siinä projektit sijaitsevat omissa hakemistoissaan.
T / PPT / Jari Mäntylä5 3.Tagit versionhallinnassa Alkuperäisessä suunnitelmassa lähdekooditiedostot oli tarkoitus laputtaa (tag). Nämä todettiin täysin turhiksi. Lähdekooditiedoston versio näkyy lähdekoodin Javadoc-kommenttiosiossa. Versioita ei koosteta versionhallinnan lähdekoodeista.
T / PPT / Jari Mäntylä6 4.Julkaisuversiot Alkuperäisessä suunnitelmassa julkaisuversiot kytkettiin projektin vaiheisiin. Tätä tarkennettiin I2-vaiheessa. Julkaisuversioita tehdään pääasiallisesti testaajien tarkoituksiin. Julkaisuversiopaketit (jar, war) tallennetaan versionhallintaan, yksi kutakin versiota vastaava paketti.
T / PPT / Jari Mäntylä7 5.Käännöksenhallinta Alkuperäisessä suunnitelmassa oli tarkoitus hoitaa käännökset alusta pitäen käyttäen Ant-työkalua. Ant-työkalua käytetään vasta loppuvaiheessa Kehitystyöympäristö odotettua parempi. –Maksullinen Borland JBuilder (Developer) osaa koostaa war-paketit todella kätevästi. –Jar-pakettien luominen Jar-työkalulla riittävän helppoa ja kertaluonteista. Käännösskriptit otetaan käyttöön viimeistään asiakkaalle luovutettavassa versiossa.
T / PPT / Jari Mäntylä8 Kokemuksia (1/4) +Versionhallinta toimii erittäin tärkeänä tallennuspaikkana projektin verkkosivujen kohdalla. +Kaikki pääsivät muokkaamaan haluamiaan tiedostoja, jonka jälkeen he toimittavat muutokset näkyviin verkkoon. +Toimitus verkkoon tapahtui keskitetysti versionhallintajärjestelmästä shell-skriptin avulla. ±Lähdekooditiedostojen kohdalla versionhallinta oli lähinnä ”loppusijoituskohde”. +Osaprojektikohtainen kansio tukee kehitystyövälinettä -Lähdekoodia löytyy useasta hakemistosta
T / PPT / Jari Mäntylä9 Kokemuksia (2/4) –Varsinainen samanaikainen kehitys oli huonosti tuettu, koska CVS-ohjelma ei tehnyt tiedostojen lukitsemista mitenkään helpoksi ±Tiedostojen lukitsemisesta luovuttiin jo varhaisessa vaiheessa. +Ensisijaisesti samanaikaisuutta hallittiin hyvällä työnjaolla. -Toissijaisesti sovittiin suullisesti muokkaamisesta.
T / PPT / Jari Mäntylä10 Kokemuksia (3/4) +Julkaisuversioiden tekeminen tukee testausta, koska testattuun versioon on helppo palata myöhemmin virheiden korjausta ajatellen. -Versionhallintaan tulee useita binääritiedostoja (yksi kutakin versiota kohden jokaisesta ko. versiointiin osallistuvasta osaprojektista)
T / PPT / Jari Mäntylä11 Kokemuksia (4/4) +Odotettua parempi kehitystyöväline (Borland JBuilder) osaa koostaa monimutkaisempiakin paketteja (war) kätevästi. ±Varsinaisesta käännöksenhallinnasta ei ole vielä kokemuksia, koska sitä ei olla otettu vielä käyttöön. ±Varmuuskopioihin ei ole edelleenkään tarvinnut turvautua.