Tapaturmien ehkäisystä aiheittain

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Tunne lääkkeesi Katse oman lääkehoidon onnistumiseen
Advertisements

Liesi voi kytkeytyä päälle vahingossa
Lähiympäristön turvallisuus. Osallistu turvallisuuden edist ä miseen  Tee ilmoitus havaitsemastasi turvallisuutta heikentävästä asiasta.  Vaadi turvallisuuden.
Opettele liikennesäännöt
JÄRJESTYSÄÄNNÖT   Toiminnan ja käyttäytymisen tiloissa on oltava asiallista. Toiminta ei saa loukata tai syrjiä ketään. Alkoholin ja muiden päihdyttävien.
Tietoturvallisuuden huonetaulu
Tulipalot ja palokuolemat
Merja Söderholm, STM Visiona tapaturmaton Suomi - Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille
Mukavaa ja terveellistä elämää?
Ikäihmisten tapaturmat
YRITYKSEN PALOTURVALLISUUS
Turvallisesti harrastuksiin Vinkkejä nuorten ryhmien ohjaajille ja vanhemmille.
Myrkytystapaturmat.
SÄHKÖTURVALLISUUS ALOITA
SÄÄDÖKSET PALOVAROITTIMILLE • VN:n asetus sähkö- ja elektroniikkaromusta (852/2004) • YM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta annetun asetuksen muuttamisesta.
Turvallisuuskoulutus
Tapaturmat s
Tunne lääkkeesi Itsehoitolääkkeiden järkevä ja turvallinen käyttö
Tunne lääkkeesi Toimiiko lääkehoitosi?
VANAJAVEDEN OPISTON SÄÄNNÖT
Tavallinen arkipäivä sisältää monia vaaratilanteita
Sähköpalokuolemat Suomessa Antti Nenonen, Tukes Sähköpalokuolemat Suomessa Tilastollinen tutkimus Ylitarkastaja Antti Nenonen.
Pidä pelivaraa moottorikelkkailija
JALAN JA PYÖRÄLLÄ Opettele liikennesäännöt. Varmista aina oman turvallisuutesi vuoksi myös se, että muut tienkäyttäjät ovat huomanneet sinut.
Lasten tapaturmat.
Oppitunti
Tapaturmatilastoja taustatiedoksi
TYÖTURVALLISUUDEN AVAINASIOITA
Liikuntatapaturmat.  Suuri osa tapaturmista lieviä, mutta niitä sattuu paljon  Liikuntatapaturmien osuus kaikista koti- ja vapaa-ajan tapaturmista 44.
Kari Paaso Uusi tavoiteohjelma Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn juhlaseminaari.
Sähkölaitteiden palot 00:4001:3502:2003:53 Kuvasarja television polttokokeesta, kuvattu VTT:n palolaboratoriossa 2000.
Mitä tilastot kertovat ulkona liikkumisen turvallisuudesta/turvattomuudesta ANTTI IMPINEN / THL.
Kolarit On vaikea pysähtyä hirvin eteen jo 80Km/h vauhdissa. Reaktio aika on yleensä sekunnin ja siinä ajassa auto on jo ehtinyt kolaroitua hirveen.
Lapsen oikeus väkivallattomaan kasvuympäristöön Mirjam Kalland.
Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2014.
Tunne lääkkeesi Katse oman lääkehoidon onnistumiseen
SÄHKÖTURVALLISUUS By: Emilia, Jaana, Janita, Mikko, Tomas.
Kemikaalit ja työturvallisuus
By: Carita, Kaisa & Minna.  Sähköturvallisuuden perusvaatimus on kirjattuna sähköturvallisuuslakiin. Sen mukaan sähkölaitteet ja laitteistot on suunniteltava,
KEMIKAALEIHIN LIITTYVÄ TYÖTURVALLISUUS
Työturvallisuus on työpaikan oma- aloitteista turvallisuuden hallintaa. Työturvallisuus on osa yritysturvallisuutta. Turvallinen työskentely on suunnitelmallista.
Kertaus 1. Miksi kestävyysharjoittelu on tärkeää? 2. Mikä nopeusharjoittelussa on tärkeää? 3. Miten nuoren kannattaa harjoittaa voimaa? 4. Mitkä ovat taidon.
2006TR Tulipaloissa kuolee vuosittain n. 100 ihmistä ja loukkaantuu yli 1000 ihmistä. Tavallisimmat tulipalon syttymissyyt: ylikuumeneminen, sähkövauriot,
TURVALLINEN HOITOYMPÄRISTÖ 0-6 VUOTIAAT. 0-6 v. lapsille  ei pieniä esineitä, koska lapsi voi tukehtua  ulkona aidat, ettei lapsi karkaa  luotettavat.
Myrkytystapaturmat.
Sattuu ja tapahtuu – yli miljoona tapaturmaa vuodessa Hurtig
Hurtig TE1 Turvallisuus. Turvallisuus Suomessa sattuu vuosittain yli miljoona tapaturmaa. Tapaturmaisesti vuosittain kuolee noin 3000 henkeä.
Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat KTL:n aineistoon pohjautuen IKINÄ-opas kaatumistapaturmien ehkäisyyn.
PALOTURVALLINEN ASUMINEN KOHTI TURVALLISTA HUOMISTA!
Oma paloharjoitus taloyhtiössä. Turvallisuusosaamisessa on parantamisen varaa Vain 43 % suomalaisista tietää oman talonsa pelastussuunnitelmasta. Vain.
PALOTURVALLISUUTTA KOTONA Kuva-aineisto koulutukseen.
Turvallinen Pirkanmaa TURVALLISUUSTIETOA. Turvallinen Pirkanmaa HÄTÄNUMERO 112.
Lapsen kanssa toimiminen Riitta Laakso/Arja Marila Lasten kuntoutus.
Työskentely kuumassa KESÄKUU.
Tiivistelmä 2. Laboratoriotyöskentely ja työturvallisuus
Marjo Eronen, SPR, ensiavun ja terveystiedon kouluttaja
Tuki-ja liikuntaelinten sairaudet
PALOTURVALLISUUTTA KOTONA
TURVALLISUUSTIETOA.
Syöpätaudit Miikka, Lintu, Eele.
Marjo Eronen, SPR, ensiavun ja terveystiedon kouluttaja
Hätäilmoitusohje Hätänumero 112 Soita hätäpuhelu itse, jos voit.
Orgaaniset materiaalit
KÄYTTÖTURVATIEDOTTEET
TERVEYSTIETO PALOTURVALLISUUS.
Kasvinsuojeluaineiden varastointi ja hävittäminen
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisy – Palotapaturmat
HUMALAN VAIHEET (KALVO 1)
Kodin turvallisuus- valmennus
Tapaturmat ja niiden ehkäisy
Esityksen transkriptio:

Tapaturmien ehkäisystä aiheittain Sisällys: Tapaturmatilastoja taustatiedoksi 2 Tulipalot ja palokuolemat 12 Ikäihmisten tapaturmat 25 Myrkytystapaturmat 36 Lasten tapaturmat 47 Liikuntatapaturmat 52 Lähiympäristön turvallisuus 55

Tapaturmatilastoja taustatiedoksi www.kotitapaturma.fi

Tapaturmaisesti kuolleet 1969-2011 Lähde: Tilastokeskus, kuolemansyyrekisteri

Tapaturmissa kuolleet 1986–2011 Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2012

Vuodeosastohoito tapaturmat ja väkivalta hoitojaksojen määrä Lähde: THL SVT Sosiaali- ja terveysalan tilastollinen vuosikirja 2011

Tapaturmien ja väkivallan määrä Lähde: Kansallinen uhritutkimus 2009, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tapaturmat ja väkivalta 2009 Lähde: Kansallinen uhritutkimus 2009, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Aikuisten kotitapaturmatilanteet Naiset: Miehet: Ruuanvalmistus 25 % Muu liikkuminen kotona 23 % Muu ajankäyttö 17 % Siivous ja pyykki 11 % Henkilökohtainen hygienia 7 % Korjaustyöt sisällä 6 % Korjaustyöt ulkona 6 % Harrastukset 5 % Korjaustyöt ulkona 27 % Muu ajankäyttö 17 % Muu liikkuminen kotona 16 % Ruuan valmistus 14 % Korjaustyöt sisällä 13 % Harrastukset 7 % Henkilökohtainen hygienia 4 % Siivous ja pyykki 2 % Lähde: Kansallinen uhritutkimus 2009, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Suurin osa tapaturmista on vältettävissä ”Jos ajattelet tilannetta hetkeä ennen tapaturmaa, niin olisiko se ollut mielestäsi jollain tavalla vältettävissä?” Lähde: Haastattelututkimus ”Suomalaisten turvallisuus 2003”, Kansanterveyslaitos

Käsitykset onnettomuuksista, joihin arvelee itse joutuvansa Tapaturma kotona Liikenneonnettomuus Ydinvoimalaonnettomuus Suomen lähialueilla Tapaturma työpaikalla Tulipalo Suuri ympäristöonnettomuus, kuten öljykatastrofi Suuri luonnononnettomuus, esimerkiksi tulva tai myrsky Ydinasesota, joka vaikuttaa Suomeen Sota, jossa käytetään tavanomaisia aseita Ydinvoimalaonnettomuus Suomessa Lähde: Haastattelututkimus 2008, Sisäasiainministeriö/Suomen Gallup Oy

Tapaturmakuolleisuus Pohjoismaissa (tapaturmakuolemaa 100 000 asukasta kohti) Lähde: Health Statistics for the Nordic Countries 2011, NOMESCO.

Tulipalot ja palokuolemat

Vastuu paloturvallisuudestasi on sinulla Tulipalo kehittyy hengenvaaralliseksi parissa minuutissa Opi ehkäisemään tulipalon syttyminen 13

Kodin paloturvallisuusvinkit Estä tulipalon syttyminen ennakolta Suojaa kotisi tulipalon varalta Mieti ennalta, miten poistut rakennuksesta, jos tulipalo kuitenkin syttyy Opi toimimaan oikein tulipalossa

Arjen sankari ehkäisee tulipalon syttymisen! Monet tulipalot kotona syttyvät hetken huolimattomuudesta Useimmat tulipalot kodissa ovat torjuttavissa Vaaratekijät voidaan poistaa oma-aloitteisesti On tärkeätä tunnistaa mahdolliset tulipalovaarat kotona Pienet toimenpiteet ja tottumusten muutokset auttavat

Miksi tulipalo syttyy? Huolimattomuus keittiössä Sähkölaitteita käytetään väärin eikä niitä huolleta Avotulen varomaton käsittely: kynttilä, avotuli, tupakka Tulipalo sytytetään tahallaan: tuhopoltot, tulitikkuleikit ”Ihminen aiheuttaa itse omalla toiminnallaan noin puolet tulipaloista! Syynä on huolimattomuus tai tahallisuus.”

Tupakka, alkoholi ja palokuolemat Tupakointi on kuolemaan johtaneiden tulipalojen yleisin syttymissyy (30 %) Palokuolleista on päihtyneitä 60-70% Alkoholi heikentää arviointi- ja havaintokykyä, hidastaa reagointinopeutta ja alentaa tarkkaavaisuutta Vuosittain Suomessa kuolee noin 100 ihmistä tulipaloissa

Estä tulipalon syttyminen keittiössä Tulipalot syttyvät useimmiten silloin, kun ihmiset jättävät keitokset yksinään kiehumaan Tyhjäksi kiehunut kattila tai päälle unohtunut levy voi sytyttää tulipalon Älä säilytä mitään syttyvää lieden päällä tai läheisyydessä Rasvaa kuumennettaessa kattilan kansi on käden ulottuvilla Kylmälaitteiden taustat imuroidaan vähintään kerran vuodessa

Noudata sähkölaitteiden käyttöohjeita - estä sähköpalon syttyminen Käytä pyykin- ja astianpesukoneita vain kun olet kotona Puhdista laitteet pölystä Huolehdi riittävästä ilmankierrosta laitteiden ympärillä Älä ylikuormita pistorasioita peräkkäisillä jatkojohdoilla Älä käytä viallisia sähkölaitteita Sähkötyöt ja sähkölaitteiden korjaukset ovat vain ammattilaisen tehtäviä

Suojaa kotisi tulipalolta Pidä palovaroittimet toimintakunnossa Hanki sammutuspeite ja sammutin Käytä paloturvallisia tekstiilejä Älä säilytä kotona helposti syttyviä aineita Älä säilytä mitään tavaraa kulkureiteillä

Palovaroitin - kodin halpa henkivartija! Palovaroitin havaitsee alkavan palon ajoissa Se antaa sinulle aikaa poistua tulipalosta Asenna palovaroitin jokaiseen makuuhuoneeseen ja poistumisreitille Kiinnitä palovaroitin kattoon asennusohjeen mukaan Testaa paristo kuukausittain Vaihda paristo vuosittain, esim. 112-päivänä 21

Suunnittele toiminta tulipalossa Suunnittele ennakkoon mitä kautta voit poistua eri huoneista tulipalossa Mieti, miten lapset saadaan turvallisesti ja nopeasti ulos Miettikää kokoontumispaikka, jossa nähdään, että kaikki ovat päässeet turvaan

Tulipalo kerrostalossa Jos oma asuntosi palaa, poistu ulos ja laita ovi kiinni. Auta muitakin poistumaan Jos kerrostalossa naapurissa tai rappukäytävässä palaa, pysy omassa asunnossasi ja odota pelastajia parvekkeella tai avoimen ikkunan äärellä Herätä pelastajien huomio huutamalla ja heiluttamalla käsiäsi

Toiminta tulipalossa Poistu ulos ja auta muitakin poistumaan Sulje ovet ja ikkunat perässäsi poistuessasi asunnosta Soita 112 turvallisesta paikasta Opasta palokunta paikalle Poistuessasi käytä rappuja, hissiin voit jäädä loukkuun Voit yrittää sammuttaa pienen palonalun Älä kuitenkaan vaaranna itseäsi

Ikäihmisten tapaturmat

Ikäihmisten kaatumistapaturmien syitä ja riskitekijöitä SISÄISET SYYT liikkumisvaikeus aiemmat kaatumiset sairaus lääkitys kivut kaatumisen pelko heikentynyt näkö alkoholi ULKOISET SYYT liukas tai epätasainen kävelypinta ulkona tai sisällä kompastuminen mattoon tai kynnykseen huono valaistus epäsopivat jalkineet epäsopiva apuväline liukastuminen, kompastuminen tai putoaminen

Ikäihmisen kaatumistapaturmien ehkäisy kotona Sijoita puhelin ja tärkeät numerot käden ulottuville ja hanki tarvittaessa turvapuhelin tai rannehälytin Poista irtomatot kokonaan, hanki liukuesteitä ja teippaa matonkulmat lattiaan. Poista tai madalla kynnykset Kiinnitä irralliset sähköjohdot pois lattioilta Tarkista, että valaistus on riittävä ja katkaisimet oikeissa paikoissa Valitse peseytymistiloihin lattiamateriaali, joka ei ole liukas Tiedosta kaatumisen riskit ja seuraukset

Ikäihmisen kaatumistapaturmien ehkäisy kotona (jatkoa) Järjestä kulkureitit vapaiksi Pidä tukevia ja sopivia sisäjalkineita Lisää tarvittaessa tukitankoja ja kaiteita Varmista, että istuimet ja sängyt ovat tukevia ja sopivan korkuisia Järjestä tavarat helposti saataville Hanki tarvittaessa liikkumista helpottavia apuvälineitä mm. keppi, kävelytuet, rollaattori Keskustele turvallisuudesta omaisten ja läheisten kanssa

Ikäihmisen kaatumistapaturmien ehkäisy ulkona Hanki tukevat ja liukumattomat ulkojalkineet, tarvittaessa liukuesteet ja jääpiikki Mieti mihin aikaan päivästä asiointi kannattaa ajoittaa ja ota tarvittaessa saattaja mukaan Suunnittele turvallinen reitti, jonka kunnossapidosta huolehditaan ja jossa on myös levähdyspaikkoja Huolehdi ulkoalueiden hiekoituksesta ja lumenluonnista

Terveydestä huolehtiminen ehkäisee ikäihmisen tapaturmia Pidä huolta liikuntakyvyn ylläpitämisestä Syö monipuolisesti ja huolehdi riittävästä kalsiumin ja D- vitamiinin saannista Varmista, että lääkkeet on annosteltu oikein Hoida sairaudet hyvin ja käy lääkärissä tarvittaessa Huolehdi näkökyvystäsi ja sopivista silmälaseista Harrastamalla huolehdit mielenvirkeydestä

Lonkkamurtumat Murtumia voidaan ehkäistä ehkäisemällä kaatumisia ja luukatoa sekä käyttämällä säännöllisesti lonkkasuojaimia Kotimaisen kilpimäisen lonkkasuojaimen on osoitettu pienentävän lonkkamurtumariskiä kaatumistilanteessa yli 80% (Lähde: Kannus P. ym. New England Journal of Medicine 2000; 343: 1506-1513.)

Lonkkasuojain

Ikäihminen liikenteessä JALANKULKIJANA Ajoradan ylitykselle sopivan hetken löytyminen vaikeaa Koroke ajokaistojen välissä helpottaa muun liikenteen arviointia ja antaa mahdollisuuden levähtää Heijastimen käyttö parantaa näkyvyyttä

Ikäihminen liikenteessä PYÖRÄILIJÄNÄ Vahingot sattuvat usein risteysalueella tai pyöräilijän kääntyessä yllättäen takaa tulevan auton eteen Muun liikenteen varmistaminen, suuntamerkit, kypärän käyttö, tavaroiden kiinnittäminen tukevasti ja nastarenkaat talvella parantavat turvallisuutta

Ikäihminen liikenteessä AUTOILIJANA Risteykset ovat ikäautoilijan vaaranpaikkoja Selkeät risteysalueet, jotka antavat aikaa arviointiin ja toimintaan auttavat ikäautoilijoita liikenteessä

Myrkytystapaturmat

Tavallisimmat myrkytystapaturmat Lapsista myrkytystapaturmille alttiimpia ovat alle 3-vuotiaat Kotona myrkytyksiä aiheuttavat tavallisimmin: Lapsilla (0-5v) lääkkeet kasvit kemikaalit Lapsilla (6-16 v.) lääkkeet kemikaalit (n.6 % alkoholit) Aikuisilla lääkkeet kemikaalit (n.4% alkoholit) Lähde: Myrkytystietokeskus 2008

Myrkytyskuolemat Suomessa menehtyy myrkytyksiin vuosittain yli 1000 henkilöä Myrkytyskuolemien syyt vuonna 2004 (lkm): Lähde: Oikeuslääketieteen laitos

Vaarallisimpia kodin kemikaaleja Pesuaineet - putkenavaajat, uuninpesuaineet Autokemikaalit - tuulilasinpesunesteet, jäähdytysnesteet, bensiini Maalaustarvikkeet - liuottimet Sytytysnesteet Lähde: Myrkytystietokeskus Vaaralliset kemikaalit säilytettävä lukitussa kaapissa lapsilta ulottumattomissa!

Vaarallisten kemikaalien varoitusmerkinnät PÄÄKALLO Erittäin myrkyllistä tai myrkyllistä kemikaalia Voi aiheuttaa jo hyvin pieninä annoksina vakavan, jopa kuolemaan johtavan myrkytyksen tai vakavia pitkäaikaisvaikutuksia SYÖVYTTÄVÄ KEMIKAALI Tuhoaa kudosta joutuessaan kosketuksiin hengityselinten, ihon, silmien tai ruoansulatuselimistön kanssa Esim. putkenavausaineet ja uunin puhdistusaineet ANDREAAN RISTI Haitalliset ja ärsyttävät kemikaalit voivat aiheuttaa myrkytyksen suhteellisen pieninä annoksina. Vaikutus voi olla pitkäaikainen ja hengitettynä ne voivat aiheuttaa allergiaa. Esim. maalaustuotteet ja jäähdytysaineet

Myrkytystapaturmien ehkäisy Säilytä vaaralliset aineet turvallisesti Kodin kemikaalit lukkojen takana alkuperäispakkauksissaan Valitse turvakorkilla varustettuja tuotteita Pidä tupakat ja tupakantumpit lasten ulottumattomissa Perehdy tuotteiden varoitusmerkintöihin ja käyttöohjeisiin Opettele tunnistamaan sienet ja myrkylliset kasvit Tunnistamattomia sieniä ei pidä syödä Pidä myrkylliset sisäkasvit poissa lasten ulottuvilta Tunnista pihapiirin myrkylliset kasvit ja opeta lapsia, ettei kaikkea laiteta suuhun Älä käytä lääkkeitä ja alkoholia samanaikaisesti Varaudu myrkytystapaturmaan ennalta Pidä myrkytysten varalta lääkekaapissa lääkehiiltä Hanki itsellesi riittävät ensiaputaidot

Ensiapu myrkytystapauksessa (1) Selvitä heti myrkytysvaara ja jatkotoimenpiteet myrkytystietokeskuksesta! Myrkytystietokeskus 24h/vrk puh. 09 471977 tai 09 4711. Hätätilanteessa soita aina 112

Ensiapu myrkytystapauksessa (2) Nielty myrkyllinen aine Huuhtele suu ja poista aine. (lääkkeet, myrkylliset kasvit tai sienet) Älä okseta. Selvitä myrkytysvaara ja mahdolliset jatkotoimenpiteet Myrkytystietokeskuksesta. Anna tarvittaessa lääkehiiltä, jos niin kehotetaan. Syövyttävä aine tai petrolituote: Älä okseta, äläkä anna lääkehiiltä. Lasillinen vettä tajuissaan olevalle aikuiselle ja lapselle puoli lasillista. Hengitetty myrkky Siirrä potilas raittiiseen ilmaan puoli-istuvaan asentoon. Toimita hänet hoitoon. Myrkyllinen aine iholla Riisu saastuneet vaatteet heti. Huuhtele iho välittömästi vedellä (syövyttäviä aineita vähintään 20-30 min ajan). Toimita tarvittaessa hoitoon.

Ensiapu myrkytystapauksessa (3) Myrkyllinen aine silmässä Huuhtele silmää välittömästi runsaalla vedellä noin 15 min. (Syövyttäviä aineita vähintään 20-30 minuutin ajan) Toimita autettava lääkäriin. Puremat ja pistot Kyyn purema: Vältä raajan liikuttelua. Tue puremakohta lepoasentoon, ei koholle. Voit antaa kyypakkauksen tabletteja tai antihistamiinitabletteja ohjeen mukaan. Toimita potilas aina hoitoon Ampiaisen ja mehiläisen pistot: Poista pistin ja lievitä kipua kylmällä. Jos pistos aiheuttaa hengenvaarallisen reaktion, soita hätänumeroon 112 Jos henkilöllä on ensiapulääke, annetaan se heti ohjeen mukaisesti.

Ensiapu myrkytystapauksessa, kun on hätätilanne Soita hätänumeroon 112 ÄLÄ VIIVYTTELE, JOS potilaalla on hengitysvaikeuksia potilas kouristelee potilas on tajuton Anna tarvittava ensiapu!

Soittaminen hätänumeroon 112 1. Soita hätäpuhelu itse, jos voit 2. Kerro, mitä on tapahtunut 3. Kerro tarkka osoite ja kunta 4. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin 5. Toimi annettujen ohjeiden mukaan 6. Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan Opasta auttajat paikalle Soita uudestaan, mikäli tilanne muuttuu

Lasten tapaturmat

Pienten lasten tapaturmat Alle 10-vuotiaille lapsille sattuu tapaturmia yleisimmin kotona tai kotipihalla Yleisimpiä lasten tapaturmia ovat Kaatumiset ja putoamiset Esineen aiheuttamat tapaturmat Liikennetapaturmat Palovammat Lasten kotitapaturmia ehkäistään parhaiten Järjestämällä kotiympäristö turvalliseksi Valvomalla ja ohjaamalla lasta Turvallinenkaan ympäristö ei poista valvonnan tarvetta Turvavälineet parantavat turvallisuutta

Lasten turvallisuus sisällä (1) Estä putoamiset ja kaatumiset Turvaportit Liukuestesukat Mattojen liukuesteet Älä jätä pientä lasta syöttötuoliin tai hoitopöydälle ilman valvontaa Vaaralliset aineet pois lasten ulottuvilta Lääkkeet Pesuaineet Alkoholijuomat Tupakat Myrkylliset kasvit Terävät ja vaaralliset esineet pois lasten ulottuvilta Sakset Veitset Ompelutarvikkeet Tulitikut

Lasten turvallisuus sisällä (2) Poista vaaranpaikat lastenhuoneesta Valitse tukevat kalusteet ja kiinnitä hyllyt seiniin Sijoita lelut lapsen ulottuville, ettei lapsen tarvitse kiivetä ylettyäkseen niihin Valitse turvallisia leluja Lelujen muovikääreitä ei lasten käsiin Alle kolmivuotiaiden lasten lelujen on oltava erityisen lujia - niiden on kestettävä heittämistä ja hakkaamista hajoamatta.  Kiinnitä erityistä huomiota markkinoilta tai myyjäisistä ostettuihin leluihin Järjestä peseytymistilat, keittiö ja kodinhoitotilat turvallisiksi Termostaattihanat Liukuesteet lattioilla Kaiteet tarvittaessa Liesisuoja Lieden kaatumiseste Ei roikkuvia pöytäliinoja

Lasten turvallisuus ulkona Valvo lasten leikkejä ulkona Valitse tarkoituksenmukaiset varusteet leikkien turvaksi Muista heijastin, kypärä, pelastusliivit ja muut suojavälineet Poista nauhat ja nyörit vaatteista sillä ne voivat aiheuttaa kuristumisvaaran Tarkasta leikkipaikat ja leikkivälineet Autojen ajoreitit, kuopat, ranta, uima-altaat tai kaivot eivät sovellu leikkipaikoiksi Huolla ja kunnosta leikkivälineet Keinujen ja kiipeilytelineiden alustaksi pehmeä hiekka tai muu pehmeä materiaali Pidä piha-alueet ja tiet turvallisina Estä lasten kiipeily katolle Valitse pihapiiriin vain myrkyttömiä kasveja Huolehdi että lasten leikkialue on vapaa ajoneuvoliikenteeltä Säilytä puutarhan ja kodin työkalut poissa lasten ulottuvilta

Liikuntatapaturmat

Liikuntatapaturmat Suuri osa tapaturmista lieviä, mutta niitä sattuu paljon Liikuntatapaturmien osuus kaikista koti- ja vapaa-ajan tapaturmista 44 % Riskiryhmä on nuoret miehet Määrällisesti eniten liikuntatapaturmia sattuu lenkkeilyssä erilaisissa pallopeleissä Vakavimmat vammat aiheutuvat laskettelussa tenniksessä squashissa jalkapallossa lentopallossa

Liikuntatapaturmien ehkäisy Tiedosta harrastamasi liikuntalajin riskit Hanki lajin vaatimat perustaidot ja tekniikka Hoida vanhat vammasi huolellisesti kuntoon Lämmittele ja verryttele huolellisesti ennen liikuntasuoritusta Suhteuta liikuntasuoritus omaan kuntoosi – lisää harjoittelua maltillisesti Käytä asianmukaisia varusteita ja suojaimia Tiedosta riskin moninkertaistuminen kontaktitilanteissa ja kilpaillessa Noudata lajin sääntöjä sekä fair play -henkeä Liiku ja harjoita itseäsi monipuolisesti Muista myös monipuolinen ravitsemus Älä harrasta liikuntaa sairaana tai alkoholin vaikutuksen alaisena

Lähiympäristön turvallisuus

Osallistu turvallisuuden edistämiseen Tee ilmoitus havaitsemastasi turvallisuutta heikentävästä asiasta. Vaadi turvallisuuden huomioon ottamista lastesi koulussa, päiväkodissa, vanhustenhuollossa, työpaikalla. Tee ilmoitus viallisesta tuotteesta ostopaikkaan tai suoraan tuotteen valmistajalle.

Liukastumiset Jalankulkijoiden yleisin tapaturma talviliikenteessä Jokaisena talvikuukautena noin 11 000−19 000 suomalaista loukkaantuu liukastuessaan ulkona Yleisimpiä vammoja käden ja jalan murtumat, ruhjeet ja nyrjähdykset Jälkihoidon kustannukset ovat viisinkertaiset verrattuna kunnossapidon kustannuksiin Liukastumisriskiä nostavat: Kulkuväylien liukkaus, esteellisyys tai epätasaisuus Liukkaat jalkineet Kova vauhti, kiire Vähäinen lihasvoima Huono tasapaino Raskaan taakan kantaminen Varomattomuus

Kun liukastut – kuka vastaa? Ota yhteys kiinteistön hoitajaan! Vastuu kiinteistön kohdalla olevien jalankulkuväylien ja piha-alueen kunnossapidosta on kiinteistön omistajalla Kiinteistöllä korvausvastuu, jos jalankulkija liukastuu huonosti hoidetulla jalankulkuväylällä Katujen ja yleisten alueiden kunnossapidosta vastaa kaupunki Kulkuväylien kunnossapitovelvollisuus perustuu lakiin Kunnossapidon laiminlyönnistä langetetaan jopa sakkorangaistuksia Jalankulkija on myös itse vastuussa turvallisesta liikkumisestaan

Liukastumistapaturmien ehkäisy KIINTEISTÖNHOITAJA: Pidä jalankulkuväylät ja piha-alueet puhtaina Muista hiekoitus liukkailla keleillä Kiinnitä huomiota piha-alueiden valaistukseen Huolehdi ulkoportaiden kunnosta ja hanki tarvittaviin kohteisiin turvalliset kaiteet JALANKULKIJA: Hanki sopivat jalkineet Käytä tarvittaessa liukuesteitä, sauvoja, kävelykeppiä, potkukelkkaa tai nelipyöräisiä rattaita Lonkkasuojaimet ehkäisevät (ikäihmisten) lonkkamurtumia kaatumistilanteessa

Rakennukset turvallisiksi Poistamalla tai madaltamalla huoneiden tasoeroja ja kynnyksiä Loiventamalla portaita Lisäämällä käsijohteita Välttämällä kierreportaita ja kaarevia portaita Rakentamalla hissi yli kolmikerroksisiin taloihin Huolehtimalla hyvästä valaistuksesta

Soittaminen hätänumeroon 112 1. Soita hätäpuhelu itse, jos voit 2. Kerro, mitä on tapahtunut 3. Kerro tarkka osoite ja kunta 4. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin 5. Toimi annettujen ohjeiden mukaan 6. Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan Opasta auttajat paikalle Soita uudestaan, mikäli tilanne muuttuu