Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute / Puunhankinnan kehittämisseminaari Kouvola Urakointimahdollisuudet Euroopassa – eurooppalainen puunkorjuu 2020 Antti Asikainen, METLA

Tausta  Suomessa ja Ruotsissa kilpailtiin puunkorjuun koneellistamisessa 80- ja 90 -luvuilla  Tavoitteena oli koneellistaa koko puunkorjuu  90-luvulla metsäkoneenrakennus keskittyi Suomeen ja Ruotsiin

 2000 –luvulla Suomesta on tullut johtava metsäkonevalmistaja  Suurten konevalmistajien omistus on ulkomaisten yritysten käsissä (Komatsu, Deere)

Esityksen sisällys  Puunkorjuun toimintaympäristön kehitys Euroopassa ja maailmassa laajemminkin  Muiden metsäoperaatioiden (istutus, taimikonhoito jne.) kehitystrendit  Metsäkoneyrittämisen kehitys Euroopassa ja suomalaisten yrittäjien toimintaedellytykset  Puola, Saksa, Skotlanti

Puunkorjuun toimintaympäristö 2020  Globalisoitunut puunhankinta  kuitupuu, sahatukit ja energiahake kasvatetaan ja korjataan/kuljetetaan ympäri maapalloa  korjuumenetelmät harmonisoituneet

 Metsäkoneyritykset toteuttavat kaikki metsäoperaatiot  vastuut laajentuneet nykyisestä kattaen kaikki metsäoperaatiot metsän uudistamisesta päätehakkuuseen  Metsänomistajuus stabiloitunut  Metsäomaisuus palautettu alkuperäisille omistajilleen Itä-Euroopassa  Venäjän metsänvuokrauskäytännöt vakiintuneet  Muilla mantereilla metsäyhtiöiden hallussa on entistä suurempia istutusmetsiä

 Puunkasvatus ja – korjuu siirtymässä istutusmetsiin  tasakokoiset puustot  vähän ympäristörajoitteita (biodiversiteetti, maaperävauriot, monikäyttö)  yksinkertainen logistiikka

 Langattomat tietoverkot kattavat koko Euroopan  jatkuva yhteys korjuukaluston ja metsäkonttorin välillä  tiedonsiirtonopeudet nousevat 1000-kertaisiksi

 Laaja vaihtelu fyysisessä toimintaympäristössä  lämpötila: -40C -> +45C  maasto-olosuhteet: kaltevuus, kantavuus, pinta  korjattavassa puustossa valtava vaihtelu

Hakkuun koneellistamisaste EU-maissa 2004

Hakkuumenetelmien kehitys: Tavaralaji- vs. runkomenetelmä Teknisesti mahdollinen trendi Nykyinen kehitystrendi

Visio 2020  CTL –menetelmällä korjataan suurin osa maailman puustosta  CTL –koneiden myynti konetta/a  75% koneista valmistetaan Suomessa  Suomi sektorin teknologiajohtaja  Sektori työllistää henkilöä Suomessa

Case Puola hakkuumäärä n. 31 milj m 3 /a (kuoretta)  Hakkuun koneellistamisaste <5%  Puusto pääosin hiekkamaalla kasvavaa mäntyä  yli 90% korjattavissa koneellisesti  Metsähallitus omistaa metsistä 83 %  Nykyinen korjuuyrittäjäkunta ei kykene koneellistamaan korjuuta investointien rahoitusongelmien vuoksi

Case Puola  Metsätraktoreilla hyvä maine  Hakkuukoneisiin suhtaudutaan varauksin  pelko työllisyysvaikutuksista  Työturvallisuuden paraneminen vahva koneellistamisen argumentti  Koneyrittäjiä naapurimaista toimii jo Puolassa  Työnjohto ei ole tottunut koneellisen puunkorjuun johtamiseen

Kuva Marcin Pisarek

Case: Saksa hakkuumäärä 51 milj. m 3 /a (kuoretta)

Saksa  Yrityskoko on edelleen pieni  moottorisaha+skidderi/maataloustraktori + vinssi  1-2 konetta, vaimo hoitaa kirjanpidon  Moderni koneurakointi alkoi 20 v. sitten kuormaa kantavien metsätraktoreiden tullessa markkinoille  Hakkuusopimukset saadaan henkilökohtaisten kontaktien kautta (metsänomistajat + valtion metsänhoitajat)

 Koneita käytetään yhdessä vuorossa  korkeat tuntikustannukset  Katkonnan ohjausjärjestelmät sekä hankinnan ohjauksessa käytettävä langaton tiedonsiirto eivät käytössä laajasti  Metsäteollisuus keskittyy  harvesteri + metsätraktori –yhdistelmä yleistyy  järeä laatulehtipuu moottorisahakorjuuna

 Puuhuutokaupat yleistymässä, suhteisiin perustuva käytäntö väistymässä  Haasteita  Kuljettajien koulutus vähäistä  Yksityisten metsänomistajien mobilisointi  Puutavaralajien määrä lisääntyy  Puunhankinnan ohjaus keskittyy  Siirtyminen Suomen malliin  Keskitetty puunkorjuun ohjaus  Pelkona korjuutaksojen aleneminen

Skotlanti (hakkuumäärä 8 milj. m 3 (kuoretta, koko Britannia) Aboyne / harvennus

Skotlanti (Röser & al.) Knokkando – avohakkuu

 Puunkorjuu tapahtuu lähes yksinomaan istutusmetsistä  Korjuu on koneellista, kuten Suomessakin  Korjuuolosuhteet poikkeavat suomalaisista  maaperän heikko kantavuus (turvemaat)  mäkisyys  korjattava puusto erittäin tiheää  Hakkuun tuottavuus ja kustannustaso lähellä Suomalaista tasoa Skotlanti

Skotlanti, hakkuun tuottavuus avohakkuulla

Skotlanti, hakkuukustannus avohakkuulla

Metsäenergian korjuu nostaa työmääriä n. 30% Euroopassa

Metsänhoitotyöt koneellistetaan

Päätelmiä  Yrittäjävetoinen puunkorjuu on arkipäivää Euroopassa  Tottumattomuus konekorjuuseen rajoittaa tehokkaiden työmenetelmien käyttöä ja alentaa tuottavuutta  Maakohtaiset erot ovat suuria, mutta harmonisoitumassa  metsänomistus  korjuuolosuhteet  metsäteollisuus

Päätelmiä  Puuta käyttävä teollisuus siirtynyt/siirtymässä globaalien yritysten haltuun  Jalostuslaitosten puunkäsittely perustuu CTL-teknologiaan  Suomalaisilla puunkorjaajilla kova maine Euroopassa  Korjuumarkkinoille lähteminen vaatii maakohtaisen tarkastelun  Varauduttava toimimaan useissa maissa

Rakentaa metsäsektorin tulevaisuutta tutkimuksen keinoin