ERON JÄLKEISET PERHESUHTEET JA LASTEN HYVINVOINTI VI Erofoorumi, Helsinki 27.11.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Perhe ja lasten hyvinvointi Elintason nousu ei oleellisesti ole lisännyt suomalaisten hyvinvointia 1970/80-luvun jälkeen Ei-aineelliset hyvinvoinnin lähteet tulleet tärkeämmiksi: luottamus, osallistuminen, aika, terveys, turvallisuus, koulutus, ympäristö, tasa-arvo, ystävät, ja etenkin perhesuhteet Perhe on lasten hyvinvoinnin tärkein lähde – ja tavat, joilla perhe tuottaa hyvinvointia tai sen vajausta, periytyvät sukupolvelta toiselle

LASTEN HYVINVOINTI 30 OECD-MAASSA & 17 RIKKAASSA MAASSA (UNICEF) Suomalaisten 1–18-vuotiaiden sijoituksia: - koulutus 1 3 - materiaalinen hyvinvointi 4 3 - terveys ja turvallisuus 6 3 - asuminen ja ympäristö 7 - - kouluelämän laatu 18 - - riskikäyttäytyminen 26 5 - subjektiivinen hyvinvointi - 9 - perhe- ja ystävyyssuhteet - 12

Hyvinvointi ja -vajaus Pohjoismaat, Hollanti, Sveitsi ja Espanja ovat lasten hyvinvoinnin kärkimaita Suomen haasteita perhe- ja ystävyyssuhteet (yksinolo), subjektiivinen hyvinvointi (”en ole kovin onnellinen”), riskikäyttäytyminen (tupakointi, humalahakuisuus), kouluelämän laatu (kiusaaminen, viihtymättömyys) Lapsiköyhyys, perheiden eriarvoistuminen ja julkisen sektorin leikkaukset kasvavia ongelmia

Lasten perheet moninaistuvat OECD: yksinelävien, yksinhuoltajien ja lapsettomien parien määrä lisääntyy (vuoteen 2035), samoin ”lattien”, maahanmuuttajaperheiden ja monilapsisten perheiden Suomalaislapsista 40% (ehkä jopa 50%) tulee kokemaan vanhempiensa eron ja elämään osan lapsuuttaan yhden vanhemman perheessä ja/tai uusperheessä; myös isovanhempien erot ovat yleistyneet Ideologinen perhekoodi SNAF (Standard North-American Family = perhe on ydinperhe) on silti säilynyt vahvana ”oikean”, ”kunnollisen” perheen ihanteena

Miksi tutkia eroja 1 Erot alkoivat Suomessa yleistyä 1980-luvulla, ja nykyään lähes puolet liitoista päättyy eroon Varsinkin pienten lasten vanhempien erot ovat yleistyneet, joten huomattava osa lapsista kokee vanhempiensa avo- tai avioeron Ero on yleinen perhesuhteiden TRANSITIO, ja siirtymät ovat usein haaste hyvinvoinnille Erot mutkistavat hoivaketjuja samalla kun perheiltä vaaditaan enemmän vastuuta hoivakysymyksissä (omaishoiva ym.)

Miksi tutkia eroja 2 Perhesuhteet ovat keskeisiä hyvinvoinnin lähteitä, ja koska ero muuttaa perhesuhteita, se voi olla riski hyvinvoinnin kannalta – ja kun hyvinvointia on mitattu perhesuhteilla, Suomi ei ole muutenkaan kerännyt korkeita pisteitä vertailevissa hyvinvointitutkimuksissa Erot ovat tärkeä syy sille, miksi perhemuodot moninaistuvat (mm. uusperheet) Jännite perheen idean (”oikea” perhe) ja muiden perhemuotojen välillä säilynyt vahvana

Erotutkimukset aikasidonnaisia (USA) 1960-l: vanhempien eron ja yksinhuoltajuuden seuraukset lasten hyvinvoinnille ovat kielteisiä 1970-l: em. tulokset osoitettiin vääriksi 1980-l: ydinperheiden lasten ja vanhempien eron kokeneiden lasten hyvinvoinnissa ei ole eroja, tai jos erolla on kielteisiä vaikutuksia, ne ovat lyhytaikaisia ja ”kapea-alaisia” 1990-luvulta lähtien käsitykset monipuolistuneet, erolla voi olla monenlaisia, sekä kielteisiä että myönteisiä seurauksia, kielteisiä usein enemmän

Miksi tutkimustulokset vaihtelevat? Käsitykset erosta ja yleisemmin perhesuhteista ovat aikaan ja paikkaan sidoksissa (esim. 1950-luvulla ero oli stigma, mutta ei välttämättä enää) Eroa voi tutkia monista eri näkökulmista, eri ihmisryhmillä, eri kulttuureissa Perheilmiöt ovat moraalisesti latautuneita! Nykyään tutkimusmenetelmät ovat monipuolisempia, aineistot ovat isompia ja pitkittäistutkimuksia tehdään enemmän

Ero eri näkökulmista TARKASTELUN KOHTEENA VOIVAT OLLA ESIM: eron pitkäaikaiset seuraukset (koulutusvalinnat) ero ja ”pienet arkiset kokemukset” ero eri perheenjäsenten kannalta/kokemuksena (lasten kokemukset vs. aikuisten kokemukset) tai ero eri-ikäisten lasten kokemuksena Millaiset ihmiset eroavat, millaiset eivät (oletus: joillakin ”ihmistyypeillä” on taipumusta erota)

Eron pitkäkestoiset uhkat lasten hyvinvoinnille Jotkut kielteiset vaikutukset kestävät vain vuoden tai kaksi, jotkut ovat pitkäkestoisia Eron kokeneiden lasten minäkäsitys, terveys ja sosiaaliset taidot heikompia (suurempi todennäköisyys erota itsekin aikuisena) Taloudelliset ongelmat yleisiä (yksinhuoltajat) Alhaisemmat arvosanat ja koulutusvalinnat Vanhempien uudet partnerit lisäävät stressiä Sosiaalista pääomaa karttuu vähemmän

Lapsiköyhyys polttava ongelma EU:ssa Euroopassa 17% lapsiperheistä köyhiä; Suomessa luku on pienempi, mutta köyhissä perheissä elävien lasten määrä on 20 vuodessa kolminkertaistunut (50 000 – 150 000) VOITTAJA: keskiluokkainen kahden koulutetun ja työssäkäyvän vanhemman perhe, jossa korkeintaan kaksi tai kolme lasta HÄVIÄJÄ: vain peruskoulun käyneen työttömän yksinhuoltajanaisen monilapsinen perhe

Taloudellisesti niukka lapsuus: seurauksia ”Kulttuurisairaudet”: päänsärky, vatsakivut, hermostuneisuus, unettomuus, jännittyneisyys Mielenterveysongelmat, huostaanotot Suppeammat sosiaaliset verkostot Joutuminen helpommin kiusaamisen kohteeksi Alhaiset koulutusvalinnat Aikuisena enemmän ihmissuhdeongelmia (erot) ja isompi työttömyys- ja köyhyysriski

Eron hyviä seurauksia (pitkäkestoisia) Jos avioliitto ollut hyvin riitaisa ja siinä on ollut päihdeongelmia, väkivaltaa yms., ero yleensä parantaa lasten hyvinvointia (varauksin) Suhde lähivanhempaan saattaa parantua Autonomian aste nousee, tila henkilökohtaiselle kasvulle laajenee, itseluottamus lisääntyy, sosiaalinen elämä vilkastuu, kontrolli omaan elämään lisääntyy (näin raportoi osa eronneista äideistä & heidän lapsistaan)

Eron pitkäaikaiset vaikutukset yhteydessä moniin tekijöihin Seurauksissa on suurta yksilöllistä vaihtelua, johtuen mm. avioliiton laadusta ennen eroa, eroprosessin konflikteista, eron jälkeisistä hoivajärjestelyistä (yhteishuoltajuus vs. yksinhuoltajuus), ja perhemuodoista, lapsen kyvystä käsitellä asiaa, lapsen saamasta sosiaalisesta tuesta, jne. Hyvinvointivaltio tasaa kriisejä (taloudellisesti)

Mobiilipäiväkirja lasten perhesuhteista ja tunteista Tunteet ovat hyvinvoinnin barometrejä; kielteiset tunteet kertovat toiveiden ja toteutumien välisestä ristiriidasta Projektissa EMSE eli ”Lasten emotionaalinen turvallisuus moninaisissa perhesuhteissa” (SA, 2010–2013) tutkittiin viikon ajan päivittäin lasten (11–13-vuotiaita) tunnekokemuksia ja perhesuhteita ja muita sosiaalisia verkostoja

Kohti lasten arkisia kokemuksia Strukturoidut tunnekysymykset: Kuinka suuren ajan tästä päivästä olet ollut iloinen tai pirteä? Vastaa valitsemalla numero väliltä 0 (en ollenkaan) – 6 (koko ajan). Muut tunteet: jännittynyt, surullinen, onnellinen, väsynyt, ärtynyt, rentoutunut Lisäksi avoimia kysymyksiä, esim. Kerro tältä päivältä joku kiva hetki perheenjäsenten, sukulaisten tai muiden läheisten kanssa? Mitä tapahtui ja keiden kanssa?)

Perhemuoto ja tunnekokemus Vanhempiensa eron kokeneilla ja yhden vanhemman perheissä elävillä lapsilla enemmän kielteisiä (surullinen, jännittynyt, väsynyt, ärtynyt) ja vähemmän myönteisiä (onnellinen) tunteita kuin ydinperheiden lapsilla; erot olivat tilastollisesti merkittäviä Osan tuloksista selittää se, että mukana oli lapsia, joiden vanhempien avioliitto oli pahassa kriisissä ennen eroa (väkivalta, päihteet)

Ero on prosessi, joka alkaa ennen eroa Nykytutkimus näkee eron prosessina, joka alkaa jo avioliitossa vuosia ennen eroa Monet eron kielteisistä seurauksista johtuvat ajasta ennen eroa, kuten kodin riitaisasta ilmapiiristä ja muista ongelmista perhesuhteissa (esim. sisarustutkimukset) Ts. onko lasten kokemien ongelmien syynä ero vai sitä edeltänyt ydinperhe?

… ja jatkuu eron jälkeen Monet erot jälkeiset tekijät ovat riskejä lapsen hyvinvoinnin kannalta: - taloudellisen tilanteen heikkeneminen - ristiriidat eron jälkeisessä vanhemmuudessa, etävanhemman/sukulaisten etääntyminen lapsen elämästä, kasvatusongelmat (jaksamisongelmat, ”liian vapaa” kasvatus, sääntöjen puute, jne.) - siirtymät: päiväkodin/koulun vaihdot, muutot, vanhempien uudet partnerit

Lasten kokemukset ja tulkinnat erilaisia kuin aikuisten (EMSE-haastatteluita) H: Sitte oli, oliks se viis vuotta… ku sun vanhemmat on eronnu? L: Joo. H: Mikä siinä oli kaikista kurjinta? L: Noku mää olin silloin siellä niitten kaa, ku ne siellä huus ja sillee. Emmä oikein muista, mutta. Kaikkea. Mutta se oli pelottavaa.

Lasten kokemuksia 2 Sit kuusvee, äitin ja iskän ero. Ja minä muistan, kun se tapahtui. Koska me olimme ruokapöydässä. Iskä tulee kotiin ni äiti ja iskä kinastelee, äiti sanoo ”mä en enää kestä tätä”. Ja sitten, ehkä puol vuotta myöhemmin äiti ja iskä eros… Tavallaan se oli aika, hyvä ajatus, että ne riidat loppu… Sitten myöhemmin se alko tuntuu sillee että, nyt se on mun vika koska äiti ja iskä eros, mutta ei se sit ollutkaan. Mut joskus tuntuu vaan siltä, että se on mun vika.

Lasten kokemuksia 3 L: Niillä tuli riita ja sitte erosivat. (H: Mmm.) Siitä että iskä pääs koko ajan niihin sen jalkapallotreeneihin, sitte äiti ei päässy sen koripallotreeneihin. (H: Hmm.) Niin siksi ne eros. Toinen lapsi kertoo eron jälkeisistä riidoista: Nyt ei niinkö minun nähen riitele vaan puhelimitse tai sitten tekstiviesteillä.

Lasten kokemuksia 4 Emmää oo sen kaa niin läheinen, ku mä oon sen kaa vaan joka toinen viikonloppu. Mullon isään aika huonot välit. Se ei tiiä hirveesti silleen . Se jotenki tuntuu siltä, et se ei aina ees sillee välitä, mitä mää aattelen. Se ei oikein sitä sen juomista osaa silleen, että se on ollut niin kännissä joskus, että määkin oon ollu siinä ja niinku pelottaa.

Lasten kokemuksia 5 Ja sit iskä. No joo, kuuluu seki perheeseen, mutta ei niinku oo tavallaan mun perheessä. Joko jouluna, kesälomalla tai sitte syyslomalla. Mutta ei se sillee niinku muute. Iskän kanssa, jos me tehään jotain ni mä istun autossa ja iskä puhuu puhelimeen, tekstailee, ajaa tai sitte on tietokoneella. Ja mä niinku istun ja oon tekemättä mitää. Se on vähän semmosta sillei.

Eron kokeneiden lasten kokemuksia (EMSE): Riidat ja niihin liittyvät pelot ennen eroa muistetaan Eron jälkeen tapahtuvista riidoista ollaan tietoisia Lapset saattavat kokea erosta syyllisyyttä Eron jälkeen suhde etävanhempaan jää etäiseksi, jos vuorovaikutusta ei ole tarpeeksi tai vanhempi ei välitä, vanhemman alkoholinkäyttö vielä suurempi haitta Eron jälkeinen taloudellinen niukkuus koetaan ongelmaksi, ei esim. ole varaa matkustella Vanhempien uudet partnerit ovat usein haaste Riitojen loppuminen koetaan parhaimmaksi asiaksi

Yhteenveto: ero ja lasten hyvinvointi Yleensä ero on aina jonkinlainen riski lapsen hyvinvoinnille, ja vaikka erolla voi olla myönteisiä seurauksia, yleensä kielteisiä on enemmän Kielteisiä: taloudelliset ongelmat, itsetunto-ongelmat, supistuvat sosiaaliset verkostot, alhaiset koulutusvalinnat, heikommat arvosanat, stressi (usein lyhytkestoinen), jne. Myönteisiä: ero vapauttaa tulehtuneista perhesuhteista, autonomia lisääntyy, sosiaalinen elämä vilkastuu, osa lähisuhteista vahvistuu

Yhteenveto 2 Osa seurauksista menee nopeasti ohi, osa (esim. koulutusvalinnat) kantaa pidemmälle Paljon on kiinni lapsen persoonallisuudesta, hänen saamastaan tuesta, perhesuhteista ennen ja jälkeen eron, ympäröivästä yhteiskunnasta Ero on prosessi, jossa tapahtuu paljon pitkän ajan kuluessa, ennen ja jälkeen eron Usein eroperheiden ja ydinperheiden lasten hyvinvointierot tilastollisesti pieniä, aikuisina niitä ei yleensä enää edes ole

Yhteenveto 3 Erotutkimusten tulokset osin ristiriitaisia, ero on hyvin vaikea tutkittava (siihen kytkeytyy monia muita yhteiskunnallis-kulttuurisia tekijöitä) Eroa pahempia seurauksiltaan ovat esim. pitkäaikaiset taloudelliset vaikeudet, väkivalta, päihdeongelmat, jatkuvassa pelossa eläminen, jatkuvat ja raastavat riidat, joita ei sovita Yhteiskunta ei ole ajautunut kaaokseen erojen määrän moninkertaistumisesta huolimatta!

Yhteenveto 4 Eron kokeneiden lasten hyvinvointia tukevat: - Riitelyn välttäminen, lapsen syyllisyyden tuntojen ja pelkotilojen käsitteleminen - Vuorovaikutus molempien vanhempien kanssa - Yhteishuoltajuus ja/tai sopu hoivaratkaisuista, vanhempien läsnäolo lapsen elämässä - Sosiaalinen ja taloudellinen tuki (ystävät, sukulaiset, järjestöt, perhepalvelut, perhepolitiikka) - Ei liikaa muutoksia (esim. vaihtuvia partnereita)

Kirjallisuutta Amato, P. R: ”The Consequences of Divorce for Adults and Children.” Journal of Marriage and the Family 62, November 2000 JA ”Research on Divorce.” Journal of Marriage and Family 72/2010. Garriga, A. & Härkönen, J.: ”The Effects if Marital Instability in Children’s Well-being and Intergenerational Relations.” equalsoc-projekti, 2013 (löytyy netistä) Jokinen, K. & Kuronen. M.: ”Research on Families and Family Policies in Europe: Marjor Trends.” Wellbeing of Families in Future Europe, toim. U. Uhlendorff, M. Rupp & M. Euteneuer. FAMILYPLATFORM 2011 (löytyy netistä)