Ristiretkiaika: Ristiretket Suomeen aloittavat Suomen keskiajan, jota jatkuukin aina 1500 –luvun alkupuolelle asti Ristiretkiin liittyy paljon epävarmaa.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kirkkoarkkitehtuuri: 2000 vuotta Jumalan kunniaksi 2. Varhaiskeskiaika
Advertisements

Tiedonhaku Internetistä PODCASTING Katarina Andersson TU08se
Pesäpallon Historia ja Kilpailutoiminta
Timo Luukkonen Janne Enberg
Sanaristikko 1 (historia) 1. Hiippakuntansa johtaja
Jouni Viuhko 2010 Pilkun käyttäminen.
Uusi testamentti alkukieli kreikka 27 kirjaa
SUOMEN SOTA 1808 Sodan syyt:
KRISTINUSKON ENSIASKELEET
Mistä tuli suomalainen?
Kalmarin unioni.
PILKKU.
Dynaamista kristinuskoa Afrikassa Auli Vähäkangas
2. a. Pareittain esittele kirjoittamasi esittelyteksti ja valitsemasi lehtijutut. 2. b. Tarkastelkaa yhdessä valitsemianne lehtijuttuja ja merkitkää juttuihin.
Antiikin Kreikka.
Renessanssi By: Tiia, Erik & Oona.
Keskiajan loppu: Mikä Euroopan kulttuurissa johti keskiajan ”loppumiseen” ? Suuri Skisma 1378 – 1415, jolloin kaksi kilpailevaa paavia, nakersi kirkon.
LUTERILAINEN KIRKKO.
Autonomian ajan alku: Miksi Suomi joutui Ruotsin vallan alta Venäjän valtaan? Millaiseksi Suomen asema osana Venäjää muotoutui? Miksi Suomi sai erityisaseman.
Hansaliitto.
Metallien historiaa.
LÄNNEN KIRKKO POLIITTISENA VAIKUTTAJANA
Vastaukset kpl 1-5 kertausmoniste 6.luokka
Mikael Agricola Mikael Agricola syntyi vuonna 1510 ja kuoli 9. huhtikuuta vuonna 1557 ja hänen kuolinpäivänsä on vakiintunut liputuspäivä. Keskiajalla.
KRISTINUSKON LEVIÄMINEN JA HAJAANTUMINEN
Pyhittäjä Arseni Konevitsalainen. Pyhittäjä Arseni Konevitsalainen syntyi Novgorodin lähistöllä ja sai hyvän kristillisen kasvatuksen. Ammatiltaan hän.
SEURAKUNTIEN JA LUOSTAREIDEN KARJALA
ORTODOKSISEN USKON TULO SUOMEEN
PYHÄ KOLMINAISUUS Stefan Holm: Kirkon jäsenenä – Oppikirja 9. luokalle. Kappale 7. Kuvat:
Papisto turvaa jatkuvuuden
Ortodoksisuuden luonne ja merkitys Venäjällä Kirkkoneuvos Kimmo Kääriäinen SUOL syysseminaari
EUROOPPALAINEN IHMINEN Keskiaika. KAHTIA JAKAUTUNUT EUROOPPA  Itä-Rooma säilyi Länsi-Rooman tuhouduttua 476  Lännessä kansainvaellusten jälkeen vain.
Katolinen kirkko Elina, Hanna ja Tomi. Yleistä katolisesta kirkosta  johtaja paavi, jonka uskotaan olevan Kristuksen sijainen maan päällä  kristillisistä.
Uskonpuhdistuksesta kertaustaUskonpuhdistuksesta kertausta  Uskonpuhdistus ei ollut Suomessa kertaluontoinen: katolilaisia kirkonmenoja säilytettiin,
Katolinen kirkko. Historia ja faktat Katolinen kirkko syntyi vuonna 1054, kun kristityt jakaantuivat katolilaisiin ja idän ortodokseihin. Katolilaisen.
Noin   Kuka historiallinen henkilö on oppikirjan kannessa?  Mitä aikakautta Suomessa elettiin ennen keskiaikaa?  Millaista elämä oli silloin?
KESKIAJAN KRISTILLISYYS UE2 LAJM. TEHTÄVÄ Lue kirjan sivut 38–41 ja merkkaa opettajan jakamaan karttaan nuolin ja vuosiluvuin alueet, joille kristinusko.
Bysantti Itä-Rooma keskiajalla. Bysantin perustana Jatkoi roomalaista kulttuuria Rooman jakautuessa 395 Jatkoi roomalaista kulttuuria Rooman jakautuessa.
SUOMI ENNEN AUTONOMIAA KESKIAIKA. KESKIAIKA SUOMESSA 1.VARHAISKESKIAIKA Muualla: SYDÄNKESKIAIKA Muualla: MYÖHÄISKESKIAIKA.
KRISTINUSKON LEVIÄMINEN JA HAJAANTUMINEN Luku 4 – Opetusvinkki 1: Euroopan kansanheimojen kääntyminen ja moderni nuorisokulttuuri.
LÄNNEN KIRKKO POLIITTISENA VAIKUTTAJANA Luku 5 – Opetusvinkki 3: Paavius ja paavin valinta.
SUOMI ENNEN AUTONOMIAA RUOTSI NOUSEE SUURVALLAKSI.
SUOMI OSAKSI RUOTSIN VALTAKUNTAA Hi 5 / Hämäläinen.
Oppi, sakramentit, rukoukset, Jumalanpalvelus ja seurakunnan toiminta
20. Kristinusko Aasiassa ja Afrikassa
Kirjallisuus.
Ue 5 Kristinuskon historia Suomessa
KESKIAJAN KULTTUURI ( ) Kristinuskon/ kirkon merkitys
TUHATVUOTINEN KESKIAIKA
Kristinuskon synty ja alkuseurakunta
Keskiaika Suomessa Noin
Ortodoksinen kirkko .
Venäjän uskonto.
SUOMEN HISTORIA ENNEN AUTONOMIAA
11 Suomi talvisodassa s. 80–84.
VIRO.
Taidemusiikki ennen Sibeliusta
Kristillinen Eurooppa syntyy keskiajalla
KRISTINUSKO LEVIÄÄ ROOMASSA
3. Ortodoksinen kristillisyys
Lännen kirkko poliittisena mahtina
1. Kristinuskon keskeiset piirteet
Kirkko ja papit opettavat suomalaisia
Lännen kirkko keskiajalla
4. Luterilainen kristillisyys
KRISTINUSKO TULO SUOMEEN
Taistelu Suomesta.
16. Kristillisperäiset uskonnot
Kirkkohistoria – Eurooppa & Suomi
2.2 Kulttuuriperintö.
Esityksen transkriptio:

Ristiretkiaika: Ristiretket Suomeen aloittavat Suomen keskiajan, jota jatkuukin aina 1500 –luvun alkupuolelle asti Ristiretkiin liittyy paljon epävarmaa tietoa, suomalaisia kirjoitettuja lähteitä ei oikeastaan ole. Lähteinä on käytetty Paavin arkistoja sekä ruotsalaisia asiakirjoja. Myös legendat kuten Pyhän Henrikin surmavirsi, ovat antaneet jonkin verran tietoa. Historian tutkijat ovat jo kauan olleet sitä mieltä, että kristinusko tuli Suomeen kauppiaiden yms. mukana jo kauan ennen varsinaisia ristiretkiä Ensimmäistä ristiretkeä onkin pidetty ns. Ledung-retkenä (ryöstöretkenä), jonka yhteydessä ihmisiä sitten kastettiin kristityiksi. Ristiretkien aikana joka tapauksessa tapahtui kaksi merkittävää muutosta: 1) Suomeen perustettiin katolisen kirkon organisaatio (Turun hiippakunta => seurakunnat) 2) Ruotsin kuninkaan valta Suomen Länsi-rannikosta alkoi lujittua. Hallinnollisesti Suomi alkoi kytkeytyä Ruotsiin.

Ristiretket tulevat - miksi ? * Kristillisiä vaikutteita Länsi-Suomeen jo 800 - l. => * Idän ja lännen kirkoille välirikko 1054. Tämän johdosta alkoi kilpailu Skandinavian ja varsinkin Suomen alueesta. Sekä roomalaiskatoliset, että ortodoksit pyrkivät käännyttämään Suomea. Itä-Suomessa ortodoksisuus olikin pitkään vallitseva uskonto. * Kyseessä on myös Itämeren ja Suomenlahden alueesta käytävä poliittinen kisa. Ruotsi kilpailee Novgorodin valtakunnan kanssa Itämeren alueesta * Myös Tanska yrittää apajille (ristiretkiyrityksiä). 1190-luvulla merireissuja Suomen rannikolle ja ryöstelyä => Ristiretket: Kauppaetuja, valtapolitiikkaa, uskonto oikeutuksena ja välineenä

Suomi kilpakenttänä Saamelainen kulttuuri Suomi RUOTSI Novgorod 1155 Ristiretket Hämäläiset Savolaiset 1155 1238-39/ 1258-59 1293 Kauppa- edut verotus?

Keskiajan Venäjällä oli kolme merkittävää keskusta: Novgorod lähellä Suomea, Kiova Ukrainassa sekä Moskova keskisemmällä Venäjällä. Novgorodin kanssa kilpailivat Itämeren alueella baltit, tanskalaiset sekä ruotsi. Myös suomalaisilla oli jo aikaisemmin kähäkkää välillä Novgorodilaisten (tai yleensä karjalaisten kanssa). Vielä 1100 – luvun lopulla tehtiin Novgorodista sotaretki Hämeen seudulle

Ensimmäinen ristiretki 1155: Legendojen perusteella Piispa Henrik ja Ruotsin kuningas Erik tekivät retken Varsinais-Suomeen Kokemäelle (myös Kalanti?) Myöhempien luetteloiden mukaan Henrik olisi tosiaan nimitetty ensimmäiseksi Turun piispaksi vuonna 1157.

Piispa Henrik ja Lalli. 1400-luvun lopulta

Milloin kristinusko tuli Suomeen? Ei ensimmäisen ristiretken myötä, sillä aika ei riitä (seurakuntien perustaminen, uuden uskon leviäminen)! Historian tutkimuksen osoittamia todisteita: Vuoden 1000 tienoilla Länsi-Suomeen ilmaantuu aiemman polttohautauksen rinnalle uusi hautaustapa, ruumishautaus. Sitä on pidetty kristillisenä piirteenä, vaikka vainajat yhä haudattiin juhlapuvuissaan, naiset koruineen, miehet aseineen, ja vaikka hautoihin pantiin muitakin esineitä. Löytyneistä riipuksista päätellen kristinusko on juurtunut Suomeen viimeistään 1000-luvun puolivälissä. Meiltä tunnetaan vuoden 800 tienoilta joukko puhkinaisia leveäkehäisiä rengassolkia, joissa toisissa on jokseenkin varmoja, toisissa epävarmempia kristillisiä piirteitä. Selvimmin nämä näkyvät rengasristisoljista, joista paras esimerkki on Kuhmoisten Papinsaaren solki. Sitä hallitsevat voitonseppele ja sen sisään sijoitettu tasavartinen risti, molemmat varhaiskristillisen taiteen suosimia symboleja.

Erilaisia ristiteemoja on ollut koruissa ja riipuksissa jo viimeistään 900 – luvulla. Kertovatko ne ihmisten omaksuneen kristinuskon?

Milloin kristinusko tuli Suomeen? Ortodoksista uskoa levisi Novgorodista Karjalaan, ja Novgorodin vaikutus näkyy monissa löytyneissä risteissä. Kristinuskon omaksuivat ensin rikkaat kauppiaat; heillä täytyi siis olla yhteyksiä Novgorodiin. Tähän viittaa myös Aurajoen suuhun perustettu "turku". Sana tulee muinaisvenäjästä ja tarkoitti alun perin toria, markkinapaikkaa Kielentutkimus on todennut, että muutamat kristinuskon keskeiset termit on lainattu suomen kieleen muinaisvenäjästä, kielivaiheesta, josta on kirjallisia todisteita 900-luvulta lähtien. Näitä ovat pakana, pappi, raamattu ja risti. Kun kielessämme on risti eikä esimerkiksi *korsa (vrt. ruotsin kors), lainojen pitäisi olla 900-luvulta, ehkä edelliseltäkin vuosisadalta. ELI: Kristinusko tuli viimeistään 900-luvulta lähtien, sekä idästä, että lännestä käsin

Myöhemmät ristiretket: Piispa Henrikin seuraajaksi nimitetty ruotsalainen Tuomas tahtoi laajentaa kristinuskon vaikutusaluetta itään päin, hämäläisten asuma-alueelle, mutta kohtasi siellä erittäin suurta vastarintaa. Hän joutui myös sotaan novgorodilaisia vastaan. Nevajoen hävityn taistelun jälkeen Tuomas vetäytyi Ruotsin puolelle luostariin. Näin hämäläiset jäivät tällä kertaa käännyttämättä. Ortodoksisen kirkon laajenevan lähetystyön tähden ruotsalaiset tekivät myöhemmin vielä kaksi ristiretkeä Suomeen. Toisella, Hämeeseen suuntautuneella ristiretkellä vuosien 1238 ja 1239 tienoilla, jonka johtajana oli ruotsalainen jaarli Birger, hämäläisten vastustus kuitenkin murtui. Kolmas ristiretki tehtiin Karjalaan vuonna 1293. He valtasivat alueen ja perustivat valtansa suojaksi Viipurin linnan. Roomalaiskatolinen uskonto levisi alueelle. 1300-luvun lopulla läntinen Karjala liitettiin Ruotsiin. Itäisessä Suomessa ortodoksinen kristillisyys vaikutti voimakkaasti. Idän ja lännen rajalla olevalle Suomelle ristiretket merkitsivät lopullista sitoutumista läntiseen kirkkoon ja sen sivistykseen. Suomen hallinnolliseksi keskukseksi tuli Turku ja sen tuomiokirkosta tuli maan kansallispyhäkkö. Ristiretkien seurauksena Ruotsi liitti Suomen yhteyteensä ja samalla osaksi läntistä eli Katolista kirkkoa.

Ristiretkien loppu: Katolisen ja ortodoksisen kirkon taistelu Suomesta päättyi lopullisesti, kun Ruotsin ja Novgorodin välillä solmittiin Pähkinäsaaren rauha vuonna 1323. Sopijoina Novgorodin suuriruhtinas Jurij Danilovitsch ja Ruotsin kuningas Magnus Eriksson Novgorod tunnusti Ruotsin valta-aseman Länsi-Karjalassa, mutta Novgorodille jäivät Laatokan ympärillä olevat alueet. Rauhassa sovitun rajan itäpuolelle jäi ortodoksinen ja länsipuolelle katolinen usko. Suomen ristiretken aika päättyi Pähkinäsaaren rauhaan. ks. esim. http://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4hkin%C3%A4saaren_rauha

Suomen ensimmäinen raja Venäjän kanssa kulki suunnilleen tästä!!!