SUOMEN SOTA 1808 Sodan syyt: Taustalla Tilsitin sopimus, jossa Venäjä lupasi Napolenille pakottaa Ruotsi Englannin vastaiseen kauppasaartoon Ruotsin kuningas Kustaa IV Adolf ei tähän suostunut Ainut ratkaisu oli sota
Sodan kulku Venäjä pyrki koko Suomen pysyvään valloittamiseen. Venäjä ylitti Suomen rajan 21. helmikuuta 1808. Suomi-Ruotsin armeijan taktiikkana oli peräytyä Pohjanmaalle odottamaan kesää ja vahvistuksia emämaasta. Tarkoitus oli, että puolustusarmeija talvehtisi Pohjanmaalla, kunnes Ruotsista voitaisiin lähettää meritse tukijoukkoja. Etelä-Suomi ja Savo luovutettiinkin taisteluitta viholliselle. Kesän aika mm. kenraalien Sandels ja von Döbeln johtamat joukot pakottivat venäläiset perääntymään. Syksyn alkaessa alkoi tappio kuitenkin jo häämöttää
Sodan loppuratkaisu Perääntyvä pääarmeija joutui sodan suurimpaan ja verisimpään taisteluun Oravaisissa 14. syyskuuta. Suomalaisten taistelutahto romahti sen myötä. Svartholman ja Viaporin linnoitusten antautuminen epätoivoisessa tilanteessa romahdutti kuitenkin puolustussuunnitelman pahasti.
Marraskuun 19:ntenä solmitulla aseleposopimuksella Suomen armeija sitoutui vetäytymään Ruotsin puolelle Kemijoen taakse. Sota päättyi Haminan rauhaan 17.9.1809. Suomesta tuli osa Venäjän valtakuntaa
Suomen sodan seuraukset ja Porvoon valtiopäivät Sodan aikana keisari Aleksanteri I kutsui koolle Porvoon valtiopäivät. Niillä suomalaiset vannoivat uskollisuutta keisarille, ja tämä puolestaan vahvisti Ruotsin vallan aikaiset perustuslait. Suomella taattiin ensi kertaa itsehallinto, omat lait, valtiopäivät ja senaatti. Suomalaiset kohotettiin Aleksanterin sanoin "kansakunnaksi kansakuntien joukkoon".