Elimistö puolustautuu Kappale 20 Elimistö puolustautuu
Elimistön ”etulinja” kuvassa 73 A.
Hiki ja veri sisältävät eräitä viruksia torjuvia aineita. ribonukleaasi Kyynelneste on bakteerien kasvua ehkäisevää. lysotsyymi Mahan suolahappo estää mikrobien pääsyn suolistoon. Osa ihon ja limakalvojen bakteereista elää sovussa ihmisen kanssa.
Imusolut kuuluvat valkosoluihin. Imusolut toimivat imusuonissa ja imusolmukkeissa. Imusolut liikkuvat veren ja kuvan 74 B imusuoniston imunesteen (kudosnestettä) välityksellä.
Veren imusolut aikaansaavat vastustuskyvyn. Imusolut valmistavat vasta-aineita hävittääkseen mikrobin. Kestää 1-3 viikkoa tuottaa vasta-ainetta. Osa imusoluista toimii muistisoluina. Muistisolut voivat vuosienkin päästä valmistaa kireällä aikataululla vasta-ainetta. Kun imusolujen tautiin tuottamaa vasta-ainetta on elimistössä, ihmisellä on vastustuskyky tautiin.
Vastustuskyky eli immuniteetti voidaan saada myös rokotuksella. Elimistö reagoi rokotteen heikennettyihin mikrobeihin tuottamalla vasta-aineita.
Suurin osa imusoluista on immunosyyttejä. Immunosyyteistä osa on tappajasoluja. Tappajasolut tappavat viruksen tartuttamat ihmissolut sekä syöpäsolut. Tappajasolut toimivat erittämällä myrkyllisiä aineita.
Tärkeimpinä syöjäsoluina toimivat erilaiset valkosolut . Kudoksissa olevia mikrobeja tuhotaan myös syömällä niitä pois. Kuva 74 A kohta 1. fagosytoosi Tärkeimpinä syöjäsoluina toimivat erilaiset valkosolut . Granulosyytit & monosyytit Nämä voivat poistua hiussuonista kudoksiin. Katso kuvat 31 A & 74 A