Kolme maailmaa? Teollistuminen synnytti entistä laajemmat markkinat, myös maailmantalous laajeni voimakkaasti 1900 – luvulla ”3 maailmaa” 1. maailma: Teollistuneet länsimaat 2. maailma: Sosialistiset suunnitelmataloudet: Neuvostoliitto n. 1923 – 1991 Kiina 1949 => Vuodesta 1976 (Maon kuoleman jälkeen) Kiinan taloutta on vähitellen vapautettu. Nykyisin Kiinan talous on yksi maailman villeimmistä ja vähiten säädellyistä markkinatalouksista Itä-Euroopan sosialistimaat (itä-Saksa, Puola, Unkari, Tsekkoslovakia, Romania, Bulgaria). Nämä maat hylkäsivät sosialismin 1980 – luvun lopun ”samettivallankumouksessa” Nyt niitä kutsutaan ”siirtymätalouksiksi” => Siirtymässä/siirtyneet markkinatalouteen Sosialismissa myös kehitysmaita, esim. Egyptin ”arabisosialismi” Nasserin johdolla 1950 – ja 1960 – luvuilla. Kuuba Castron johdolla vuodesta 1959 Pohjois-Korea vuodesta 1945, Vietnam vuodesta 1976 (pohjoinen jo 1940 – luvulta lähtien) 3. Maailma: Kehitysmaat (engl. ”developing countries”, ”kehittyvät maat”)

Talouden ilmiöitä 1900 – luvulla: Usko vapaaseen markkinatalouteen ollut lujilla myös länsimaissa 1930 – luvun lama oli ensimmäinen suunnilleen globaali taantuma Nousi tarve valtiovallan suuremmasta roolista taloudessa (esim. ”New Deal” USA:ssa) Länsi-Euroopassa ja Skandinaviassa hyvinvointivaltion malli ”Welfare state” Ideana yhdistää markkinatalous ja valtiovallan aktiivinen rooli taloudessa Tuloksena kansantalous, jota leimaa korkea verotaso, ja suuri määrä julkisia palveluja Nykyhaasteina hyvinvointivaltion tulevaisuus: Globaali kilpailu vaatisi alentamaan veroja, hyvinvointi palvelut osoittautuneet kalliiksi, ikärakenne ongelmallinen useassa Euroopan maassa

Taloudellinen yhteistyö: Sosialistimailla SEV aina 1980 – luvulle asti Länsi-Euroopassa EHTY 1951=> EEC 1957 => EY 1967=> EU 1993 EEC:n ulkopuolisilla mailla EFTA (European Free Trade Area)1950 – luvun lopulta aina 1980 – luvulle. Nykyisin useimmat Länsi-Euroopan maat tietysti EU:ssa Maailmanlaajuisia organisaatioita tai sopimusjärjestelmiä mm. OEEC (myöhemmin OECD, Organization for Economic Co-operation and Development), joka seuraa ja neuvoo kansantalouksia (esim. OECD:n raportit talouden eri osa-alueilla). 32 jäsentä. Lisää maailman talouden sanastoa: KS. http://www.globalisaatio.net/sanasto.html

Yhteistyö… EBRD = European Bank on Reconstruction and Development GATT = Global Agreement on Trade and tariffs. Sopimus vapaan ulkomaankaupan toteuttamisesta maailmanlaajuisesti WTO = World Trade Organization, oikeastaan laajennus GATT:iin IMF = International Monetary Fund, maailman valuuttarahasto 1944 => World Bank, maailman pankki. Antaa luottoja varsinkin kehitysmaille. G8 (Group 8) = USA, Kanada, Ranska, Saksa, Englanti, Italia ja Japani ja Venäjä = ”isojen poikien” kerho

Maailmantalouden tila? Maailman tulonjako? G7 maat (G8 miinus Venäjä) muodostavat nykyisin 67% maailman bruttokansantuotteesta Keskimääräinen BKT/as. maailmalla n. 7000 – 7500 dollaria. Rikkain Luxemburg $36400, köyhin Sierra Leone $510 (v. 2001) Ongelmana ollut rikkaiden ja köyhien maiden eron voimakas kasvu 1960 – luvulta lähtien Entisten siirtomaiden itsenäistyminen 1950 – ja 1960-luvuilta lähtien ei ole tuonut niille vaurautta

Syyt nykyiseen tulonjakoon? Vasemmistolaisen mukaan maailmankauppa on epäreilua. Sen pelisäännöt eivät ole aidosti vapaat, vaan suosivat rikkaita teollisuusmaita Liberalistien näkemyksen mukaan kaikki kauppaan osallistuneet maat ovat vaurastuneet. Pahiten ovat köyhtyneet maat, jotka eivät ole osallistuneet maailmankauppaan, tai ovat köyhtyneet sodan yms. takia Kehitysapu ja kehitysyhteistyö sekä lainat kehitysmaille ovat olleet yrityksiä auttaa. Kehitysapua annetaan kuitenkin melko vähän, alle 1% teollisuusmaiden BKT:sta (suomi n. 0,4%)

Miten köyhyyttä voisi poistaa? Toisaalta on huomattu, että köyhyyden poistaminen on osa suurempaa kokonaisuutta: - Demokratia & turvallisuus - Koulutus - Tasa-arvo - Talous - Väestönkehitys (jos väestö kasvaa nopeammin kuin BKT, köyhdytään per asukas!) Tosiasiaksi jää, että rikkaimpien ja kaikkein köyhimpien maiden välinen kuilu on kasvanut viimeisten 50 – vuoden aikana. Syy tosin ei ole kehitysmaiden absoluuttinen köyhtyminen yleisesti, vaan teollisuusmaiden tuotannon ja elintason jatkuva kasvu. Monen kehitysmaan ongelmana monokulttuuri, eli tuotanto ja elinkeinot on valjastettu muutaman avaintuotteen (maataloustuotteen) valmistamiseen. taloudelta puuttuu pohja. Usein seurausta siirtomaa-ajalta tai länsimaisten kauppakumppanien vaatimuksista

Ympäristö sopimukset: Ympäristön tilaan alettiin kiinnittää huomiota jo 1800-luvulla. Tehdaskaupunkien savu ja likaiset joet olivat näkyvin ilmiö. => Savupiiput 1900 – luvun alkupuolella USA:ssa ”Conservation” – ajattelu, joka korosti luonnonvarojen säästämistä ja kehittämistä (talouden intressit) 1960 –luvulta lähtien ekologia-ajattelu, joka korostaa luontoa ihmisen ja eliökunnan kotina (”Ekologia” ”Oikos”  ”koti”) YK otti ympäristön suojelun mukaan agendaansa v. 1972. => UNEP, United Nations Environmental Program, päämaja Nairobiin, Keniaan Ympäristön tuhoutumista alettiin torjua kansainvälisillä sopimuksilla Ilmasto: Otsonikerroksen suojelusopimus Wienissä 1985, Rio De Janeiron sopimus 1992, Kioto 1997 Vedet: Esim. itämeren suojelusopimukset , Helsinki 1992 Maaperä & myrkyt: Baselin sopimus 1989, Rotterdamin sopimus 1998 Biodiversiteetti: Rio 1992, Cartagena 2002

Ympäristön tila: Energia: Metsästävät ihmiset kuluttivat energiaa noin 5 KCal/henkilö / vrk. Teollisuusmaissa kulutus on n. 230-250. USA kuluttaa 25% maailman energiasta Aasian kaupungistuminen ja teollistuminen aiheuttaa tulevaisuudessa energian kulutuksen jyrkän nousun. Kuinka jyrkän?? Kiinan energian kulutus kasvaa n.4 -6 % joka vuosi Öljyvarat riittävät n. 50 vuotta, hiili muutamia satoja vuosia. Uusiutuvien energiavarojen käyttö (aurinkovoima, tuulivoima) on osoittautunut odotettua hankalammaksi maailman energian kulutus kasvaa n. 3 prosentin vuosivauhdilla. Nykyisin maailma käyttää kaupalliseen kulutukseen n. 9 miljardia öljytonnia vastaavan määrän energiaa

Ympäristön tila: Raaka-aineiden käyttö ja jätteet Suomalainen kuluttaa n. 1,5 tonnia viikossa, eli n. 78 tonnia vuodessa Jätteet: Suomessa 900 000 tonnia vuodessa pelkästään kotitalouksista => ”Ekologinen selkäreppu”= Tuotteen valmistamiseen kulunut luonnonvarojen määrä (kg) - tuotteen oma paino Esimerkkejä: CFC-yhdisteet ja hiilidioksidi: Ilmastonmuutos => 3-5 asteen nousu keskilämpötilassa seuraavan 50 v. aikana? Otsonikerroksesta arvioidaan jopa puolen jo tuhoutuneen Öljy on loppumassa nopeammin, kuin on aikaisemmin arvioitu. Ehkä vuoteen 2040 mennessä siitä on tullut jo liian kallista arkipäiväiseen kulutukseen

Ekologinen jalanjälki? Kuinka suuren loven yksi ihminen tekee maailman resursseihin? Voidaan mitata hehtaarialana, joka menee yhden ihmisen tarvitsemiin raaka-aineisiin, ruokaan, energiaan, yms. maailmassa on ”tilaa” 1,6 Ha / asukas, kulutus on 2,3 Ha Suomalaisen jalanjälki on n. 9 Ha. Se on siis 5 – 6 kertaa enemmän, kuin maapallon sietokyky on!

Maailman väestönkehitys: Nopein väestönkasvun vaihe on jo ohitettu 1960 – luvulla Väestö tulee vakiintumaan n. 10 miljardiin tai putoamaan huipun jälkeen joskus 2100 paikkeilla?

Elinkeinot: Länsimaissa teollisuus, eli jalostus syrjäytti maatalouden 1800 – luvulta alkaen. Nykyisin alkutuotanto (eli maa- ja metsätalous) muodostaa vain n. 5% BKT:sta 1950 – luvulta lähtien palvelut ovat nousseet länsimaissa suurimmaksi BKT-eräksi. esim. Suomessa nykyään n. 60% Ympäristön kannalta aineettomien hyödykkeiden, eli palvelujen lisääntyminen voisi olla hyvä asia, jos niiden kasvu ei aiheuta liikenteen yms. kautta lisää saasteita Kaikkein tehokkaimpia voisivat olla tietopalvelut (esim. softat), joiden tuottaminen vaatii kohtuullisen vähän aineellisia investointeja, mutta on arvokasta. Matin ”teesi” (ja monen muun…) Oikeastaan kehitysmaidenkin ongelmat ovat elinkeinorakenteessa. Ei Suomikaan voisi olla vauras, jos myisi maailmalle vain raaka-aineita. ongelmaksi jää, miten jaetaan järkevästi maailman jalostus ja palvelujen tuotanto, jotta vauraus jakaantuu. Nykyinen ”Kiina-ilmiö” ei ole hyvä lännelle, eikä kehitysmaille, mutta se saattaa olla välivaihe. Jos prosessi jatkuu, elintaso- ja palkka erot tasoittuvat, jolloin tuotanto on yhtä kannattavaa kaikkialla. => Tuotanto jää tasaisesti levinneeksi maailmalle.