Muikun kannanvaihtelu ja ammattikalastus – eräs tulkinta

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Maapallon lämpeneminen
Advertisements

Kalastuksen vaikutus muikun kannanvaihteluihin
Vastuullisuus verkkokalastuksessa
Kalakantojen arviointi (KALAT22)
Ammattiosaamista ja arvopohjaa
Työnantajan velvollisuudet käytännössä
Juniori-SaPKon ohjeistus Pohjola- leirille. LEIJONA TIEN ALKUA 1996 ikäluokassa pelaajia n ikäluokka kulkee saman matkan, mutta POHJOLALEIRI.
Akavalaisten työaikakäytännöt esimerkkejä jäsenliitoista
Kestävä käyttö kalavedenhoidon ja kalastuksen järjestämisen perusteena KKL 2011.
Vihreän kasvun malli eli miten yhteiskunnan sähkön tarve turvataan ilman lisäydinvoimaa Oras Tynkkynen Helsinki.
Vapaa-ajankalastus, kalastuksen säätely ja kalakantojen hoito Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Kalastuslain kokonaisuudistuksen kuulemistilaisuus,
Kestävä taloudellinen vaihto ja kulutuksen vähentäminen
OSTA LÄHELTÄ – KEHITÄ KUNTAASI
Work/Non-Work Interface: A Review of Theories and Findings
KESKALA-hanke petokalapyynnin vaikutukset kalakantoihin
ORKIDEAYHTEISTILAUS KARGE 2013
Asiakkuudet luovalla alalla
MARITIME AFFAIRS & FISHERIES Euroopan Meri- ja Kalatalousrahasto (EMKR)
SININEN HAAPAVESI - HANKE
Kestävä kehitys 1  Jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta  Maailmanlaajuisesti  Alueellisesti  Paikallisesti  Tavoitteena turvata hyvät elämisen.
Kunnat kilpailukykyisen ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen Euroopan tekijöinä Kunnat ja maakunnat Euroopassa -seminaari Varatoimitusjohtaja Timo.
Kuhakannat ja niiden hyödyntäminen -tuloksia kuhatutkimuksista
Nopeuden säätely ja automaattivalvonta Olli Hintikka Liikenne- ja viestintäministeriö
Pentti Valkeajärvi Riistan- ja kalantutkimus Laukaan kalantutkimus ja vesiviljely Päijänteessä siialla on suuri taloudellinen merkitys ammatti- ja vapaa-ajankalastajille.
Pyydysyksiköt ja kalastuksen säätely
PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto.
2.2 Schäfer-Gordon malli Gordon (Journal of Political Economy 1954), Schäfer (1957), Scott (JPE 1955) Vaihtoehdot joita vertailemme: Biologinen optimimointi.
Bio- ja ympäristötieteiden laitos
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2007 Hallituksen iltakoulu YLIOPISTOJEN TALOUDELLISEN JA HALLINNOLLISEN ASEMAN UUDISTAMINEN JA INNOVAATIOYLIOPISTON PERUSTAMINEN.
Itämeren tila - kalastonäkökulma Kalastusbiologian professori Sakari Kuikka Helsingin Yliopisto, Biotieteellinen tiedekunta, Fisheries and Environmental.
Vapaa-ajankalastaja ja ekologisesti kestävä kalastus
Huonon kannattavuuden syitä Myyntihinta liian pieni verrattuna kustannustasoon? Myyntimäärät liian pieniä? (muuttuvien kulujen jälkeen jäävä raha ei riitä.
Kuntien rooli lähipalvelujen ja lähiosallisuuden varmistaminen
Kalan myyntiajat – suositus kaupalle jäävistä päiväyksistä
Knowledge-based solutions, for sustainable choices Arvioita toimijakohtaisen kiintiöjärjestelmän taloudellista vaikutuksista Jarno Virtanen Keskustelutilaisuus.
Diskurssi Oy VUOROVAIKUTUS YVA:SSA MÄÄRITELMÄ (YVAL 2 §)  Tavoite:... lisätä kansalaisten osallistumista ja tiedonsaantia  Osallistumisella vuorovaikutusta.
Vastuullinen Vapaa- ajankalastaja Suomen Vapaa- ajankalastajien Keskusjärjestön hanke Aloitettu vuonna 2012.
Yrityksen kannattavuus:
Nykyajan talous, ympäristö ja väestö:
Vesa Tiitinen, Etelä – Karjalan kalatalouskeskus ry
Ammattikalastuksen pyyntiponnistus
, Janne Virtanen, Ilmastonmuutos: hillitseminen ja sopeutuminen, toiminta Varsinais-Suomessa.
Kalakantojen arviointi (KALAT22)
Usage of biofuel in Finnish municipal heat supply systems South-East Finland - Russia European Neighborhood and Partnership Instrument St. Petersburg.
POPULAATIOIDEN EKOLOGIAA
Riittääkö Suomessa puu? Kevät 2015
Iltapäivän raporttiin käytettävän ajan puolittaminen
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Valintaperusteiden mallintaminen
Työhyvinvointikysely 2010 Teknisen tuotannon liikelaitos Raportoinnin tulokset
PTT Talousnäkymät Pellervon Päivä Pasi Holm Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos.
Pohjois-Savon ELY-keskus Euroopan kalatalousrahasto Pohjois-Savossa Tuleva ohjelmakausi Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmä
Sakari Kuikka Kalastusbiologian professori Helsingin Yliopisto Kalatalouden ja ympäristöriskien tutkimusryhmä MMM Lohityöryhmä Lohikannat – säätelyn.
Alueellinen kalataloushallinto uudistui – mikä muuttui?
Kalatalouden tulevaisuuden mahdollisuudet
Lämpövyöhykkeet ja ilmasto
Monilajimallit YE10. ekosysteemeistä Saalistajat, saaliit, kilpailijat, taudit ym. saattavat vaikuttaa merkittävästi luonnonvaran kasvuun. fysikaalinen.
Avoimen tuotteen hallintamalli Tuotteenhallinnan työpaja
Mielenterveys on > mahdollisimman suurta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ( >kokemus, suhteellisuus, kulttuurisidonnaisuus, kriteerit)
The Baltic Sea dioxin problem: expert views
Puun ”muisti” luonnon ja ilmaston historiankirjana
Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Innovaatio-ohjelmat
Energiantuotannon riskit/tulevaisuus s. 90
Ikäihmisten kuntoutus
PSYKOTERAPIA = HOIDOLLISTA VUOROVAIKUTUSTA, JOLLA VAIKUTETAAN PSYKOLOGISIN KEINOIN OIREHTIVAAN YKSILÖÖN TAI RYHMÄÄN - Keinoina mm. keskustelu, tehtävät,
Ekologinen teatteri s
Monilajimallit YE10.
Matkailuyrityksen tämän hetken haasteet ja menestys-tekijät Lapissa
Keski-Suomen kalakannat Tilastoja ja laskelmia kaupallisen kalastuksen näkökulmasta Tapio Keskinen
Mielenterveys on > mahdollisimman suurta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ( >kokemus, suhteellisuus, kulttuurisidonnaisuus, kriteerit)
12. Luonnonvalinta.
Esityksen transkriptio:

Muikun kannanvaihtelu ja ammattikalastus – eräs tulkinta Dos. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Puumala 5.11.2012

Taustaa muikkukantatutkimuksesta Muikkupopulaatioista tieteellistä tietoa n. 100 vuoden ajalta Laaja tutkimusohjelma ”CORNET” 1980- n. 2010, jopa 14-15 järveä Tällä hetkellä ”kattavassa” ”säännöllisessä” ”tieteellisessä” seurannassa Konnevesi, Puula, Päijänne (Tehinselkä), Pyhäjärvi (Säkylä) Paikallista seurantaa esim. velvoitetarkkailut tai kalastusalueiden oma seuranta ”Ainahan on maksettava, eikös juu…”

Mitä kannanvaihtelusta tiedetään

Mitä kannanvaihtelusta tiedetään Vuosiluokkien runsaudenvaihtelu suurta: kymmeniä-tuhansia/ha Vaihtelu johtuu pääasiassa 1. Epäennustettavasta ympäristövaihtelusta -> Vierekkäisten järvien vaihtelussa samarytmisyyttä Esim. kevätkesän tuuli- ja lämpöolot, kesän lämpö, talvi? Lämpimästä hyötyvät petokalat, erit. ahven Muikkukadon ”kaava”= (2-3 huonoa vuosiluokkaa peräkkäin satunnaisista syistä) * (runsastunut ahvenkanta)

Mitä kannanvaihtelusta tiedetään Vaihtelu johtuu pääasiassa Epäennustettavasta ympäristövaihtelusta -> Vierekkäisten järvien vaihtelussa samarytmisyyttä Esim. kevätkesän tuuli- ja lämpöolot, kesän lämpö, talvi? Lämpimästä hyötyvät petokalat, erit. ahven Muikkukadon ”kaava”= (2-3 huonoa vuosiluokkaa peräkkäin satunnaisista syistä) * (runsastunut ahvenkanta) 2. Populaation sisäisistä tiheysriippuvista tekijöistä Tiheyden muutosta kompensoivat tekijät: Lisääntymistehokkuus / yksilö Kasvunopeus / yksilö Ei juuri koskaan kahta runsasta vuosiluokkaa peräkkäin Jopa kaksivuotisvaihtelua ”Älyttämän suuri” kutukanta ei tuota enempää jälkeläisiä kuin keskinkertainen -> kutukannan runsaus ei yleensä rajoita lisääntymistä MUTTA: Tyhjästä ei voi nyhjäistä

Mitä kannanvaihtelusta tiedetään Miten kalastus (myös muut pedot) vaikuttaa kannanvaihteluun: Kun kuolevuus kasvaa Tiheys pienenee -> + Kasvu paranee + Jälkeläistuotto/yksilö paranee Keski-ikä laskee -> tiheysvaihtelu kasvaa Kutukanta pienenee ja sen vaihtelu kasvaa Muikkukadon riski kasvaa

Muikun ammattikalastus

Muikun ammattikalastus Uusiutuvan luonnonvaran tuotannon korjuuta Lähiruokatuotantoa Poistaa järvestä ravinteita Ei voi olla ”pienimuotoista” Oltava säännöllistä, jatkuvaa Mädin talteenotto kannattavuuteen keskeisesti vaikuttavaa jatkojalostusta Kannanvaihtelu + markkinavaihtelu -> kalastajakohtainen pyyntiponnistuksen itsesäätely

Muikun ammattikalastuksen säätely Mitä ei voi säädellä ja miksei muka Vuotuinen pyyntiponnistus- tai saaliskiintiö Jotta olisi rationaalista, vaatisi hyvin tarkkaa tietoa kalakannasta, vuosittaisia päätöksiä, valvontaa, seurantaa jne. = liian kallista luonnonvaran tuottoon verrattuna Kokonaispyyntiaika/päivä Toimitusvarmuus, kannattavuus Pyyntijaksot (esim. mitkä viikot, kuukaudet) Toimitusten säännöllisyys, jatkuvuus

Muikun ammattikalastuksen säätely Mitä pitää voida säädellä Kalastajamäärä -> turvaa biologisen kestävyyden, riittävän kannattavuuden ja pyyntitehon itsesäätelyn Pyynnin lopettaminen, jos kanta uhkaa romahtaa Romahdusriskin arviointi vaatii vähintään ”kevyttä” seurantaa Ei voi perustua toiveeseen, että kalastus aina loppuu kannattamattomana tarpeeksi ajoissa Vaikutusta sivusaalislajeihin Vedon kesto tai tekniset ratkaisut yms. Ajallisia ja paikallisia rajoituksia (esim. pintapyynnin välttäminen johonkin vuodenaikaan, joidenkin alueiden välttäminen Kohtuutonta häiriötä muulle järvenkäytölle Ajallisia ja paikallisia rajoituksia

Muikun ammattikalastuksen säätely Järvi/selkäkohtainen (ammatti)kalastuksen ”järjestyssääntö”, jossa asiat sovittu “hyvän sään aikana”, mm. Kalastajamäärä ja sen säätely Mitä lajeja lupa koskee Pyyntialue Kalastuksen vähennys/lopetusehdot Rajoitukset Muut velvollisuudet, esim. saaliskirjanpito Seurantaohjelma Rahoitus

Kalatalous = Isännättömien luonnonvarojen biologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää käyttöä koskevaa POLITIIKKAA Pitää kalakannat hengissä ja geneettisesti monimuotoisina kannattavuuden takaavalla tasolla monimuotoisen käytön takaavalla tasolla Perustuu parhaaseen mahdolliseen tietoon ja osaa ottaa huomioon epävarmuuden ja siitä seuraavan riskin tieto kalavaroista aina tarkkuudeltaan ja täsmällisyydeltään ”heikkoa” Kaikki asianosaiset osallistavaa Kompromissi

Kalastuksen säätelyn työkierto FAO 1995: Report of the expert consultation on guidelines for responsible fisheries management. FAO Fish. Rep. No. 519 PÄÄTÖS VAIHTO-EHDOT ARVIOINTI TIETO TIEDOTUS SEURANTA VALVONTA TUTKIMUS TOTEUTUS NEUVOTTELU MÄÄRÄYKSET SÄÄTELY TAVOITTEET TOIMEN-PITEET

Kiitos mielenkiinnostanne