AJANKOHTAISTA AMMATTIKORKEAKOULUTUKSESTA Kulttuurin kehittämispäivät Maija Innola
Kulttuurialan koulutustarjonta ammattikorkeakouluissa 2013 AMK:n nuorten aloituspaikkoja vähennetään yhteensä 2030 –Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden pitkän aikavälin tarpeen perusteella –Vähennystarve kohdistui erityisesti kulttuurialalle ja matkailu-, ravitsemis- ja talousalalle Miksi kulttuurialan koulutusta leikattiin muita aloja enemmän? –kulttuurialan työntekijät muita aloja nuorempia, alalta ei suurta poistumaa –työttömyys yleisempää kuin muilla aloilla – työvoimapulaa ennakoitu muille aloille –koulutusmäärät ovat olleet tarpeeseen nähden ylimitoitettuja useiden vuosien ajan Vuonna 2013 kulttuurialan aloituspaikat vähenevät noin 700 (amk:n KOTA:ssa ilmoittamat aloituspaikat)
Kulttuurialan koulutustarjonta ammattikorkeakouluissa 2013 Koulutusohjelmia lakkautettu useissa ammattikorkeakouluissa –ammattikorkeakouluilla on velvollisuus huolehtia siitä, että opiskelijalla on ammattikorkeakoululaissa säädetyn ajan puitteissa mahdollisuus suorittaa tutkinto siinä koulutusohjelmassa, jossa on aloittanut opintonsa Korkeakoulujen välinen työnjako – koulutuksen siirtoa Aloituspaikkaleikkaukset eivät riitä toteuttamaan hallituksen kehyspäätöksissä lokakuussa 2011 ja maaliskuussa 2012 päätettyjä säästövelvoitteita. Ammattikorkeakoulujen tulee varautua sopeuttamaan toimintansa vähentyvään rahoitustasoon
Amk-uudistuksen toteuttaminen Ammattikorkeakoulujen hallintoa ja rahoitusta koskevan lainsäädännön uudistaminen toteutetaan vaiheittain Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa vauhditetaan rakenteellista uudistamista sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamista Uudistuksen toisessa vaiheessa siirretään vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta kokonaan valtiolle ja tehdään ammattikorkeakouluista itsenäisiä oikeushenkilöitä. Toinen vaihe toteutetaan valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen aikataulussa Ammattikorkeakoulujen perustehtävät eivät muutu
Ensimmäistä vaihetta koskevan HE- luonnoksen pääasiallinen sisältö (1/3) Toimilupien myöntämisperusteet uudistetaan, kaikki nykyiset toimiluvat lakkaavat vuoden 2013 lopussa, uudet toimiluvat lukien –Toimilupahakemuksia on tarkoitus tarkastella kokonaisuutena: laadulliset tekijät, koulutuksen kysyntä, valtakunnalliset koulutustarve-ennakoinnit –Toimiluvan saajalla pitkän tähtäimen taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset tehtävien asianmukaiseen ja kansainvälisesti korkeatasoiseen järjestämiseen laadukkaasti ja tuloksellisesti –Ammattikorkeakoululla riittävä koko (suhteessa koulutustarpeeseen ja opetuksen ja tk:n järjestämiseen) –Toimilupa voidaan myöntää kunnalle tai kuntayhtymälle taikka rekisteröidylle yhteisölle. Toimiluvat myöntää valtioneuvosto. –Toimiluvassa päätetään kunkin ammattikorkeakoulun koulutustehtävään sisältyvästä koulutusvastuusta eri aloilla tutkinnoittain ja tutkintonimikkeittäin sekä korkeakoulun opetus- ja tutkintokielestä. –Koulutusvastuu tarkoittaisi velvollisuutta järjestää amk-tutkintokoulutusta ja mahdollisuus järjestää yamk-tutkintokoulutusta
Ensimmäistä vaihetta koskevan HE- luonnoksen pääasiallinen sisältö (2/3) Luovutaan ammattikorkeakoulun sijaintipaikkamäärittelystä toimiluvissa (perusteluissa todettu, että toimiluvan saajan yhtiöjärjestykset/ osakassopimukset eivät voi sisältää sitoumuksia tai velvoitteita, joka estävät tarpeellisten strategisten ja rakenteellisten muutosten tekemisen; esim. opetuspaikkakuntiin liittyvät määräykset) Koulutustehtävä sidotaan koulutusalojen sijasta tutkintoihin ja tutkintonimikkeisiin
Ensimmäistä vaihetta koskevan HE- luonnoksen pääasiallinen sisältö (3/3) Luovutaan OMK:n koulutusohjelmapäätöksistä – AMK voi päättää jatkossa järjestetäänkö opinnot koulutusohjelmina vai muulla tavoin – AMK päättää hakukohteista. Hakukohde voi olla laajempi kuin koulutusohjelma tai koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehto Perusrahoituksen määräytymisperusteet uudistetaan; korkeakoulukohtainen rahoitus määräytyy pääasiassa suoritettujen tutkintojen ja opintoprosessien laadun, tehokkuuden, työllistymisen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella
AMK-rahoitusmalliehdotus 2014 (Luonnos)
Lausuntokierroksen satoa Määräaikaan ( ) mennessä lausuntoja saatiin 54 kpl (yhteensä 59 lausunnonantajaa) Kritiikkiä uudistuksen kaksivaiheisuudesta: –Kokonaisuudistus pitäisi mieluummin viedä kerralla loppuun –Kaksivaiheisuus ei kaikkien mielestä käy esityksestä riittävän selvästi ilmi Suurin yksimielisyys koulutusohjelmapäätöksistä luopumista koskevasta ehdotuksesta –Monissa lausunnoissa on todettu, että koulutusohjelmakohtaisesta sääntelystä luopuminen lisää autonomiaa koulutuksen järjestämisessä –Toisaalta uhkana on nähty, että lain toimeenpano voi johtaa hyvin erilaisiin ammattikorkeakoulukohtaisiin käytänteisiin hakukohdemäärittelyssä ja tutkintojen sisällöissä
Lausuntokierroksen satoa/ rahoitusmalli Rahoitusmallin osatekijöistä: Koulutuksen ja tk-toiminnan osuuksia pidettiin pääosin hyvinä, yksittäisiä ehdotuksia molempiin suuntiin Aikuiskoulutus, tutkintojen osat sekä täydentävä koulutus haluttaisiin tuoda mallissa paremmin esille Useissa kommenteissa 55 op suorittaneiden määrä nähtiin ongelmallisena suhteessa aikuiskoulutukseen Laadun, työelämä- sekä aluevaikuttavuuden mittaamisen ongelmat nostettiin esiin Strategiarahoituksen merkitystä korostettiin
Jatkovalmistelu Sivistyspoliittinen ministerityöryhmä marras-joulukuussa > lopulliset linjaukset HE:n viimeistely (käännöstyöt, OM:n laintarkastus) tammi-helmikuu 2013 HE eduskuntaan kevätistuntokauden alussa (2/2013) Toimilupakierros lain vahvistamisen jälkeen, hakemukset OKM:lle syyskuussa 2013
Laadukkaasta korkeakoulutuksesta nopeammin työelämään - korkeakoulut ja tutkinnot Korkeakoulutus –korkeakoulutus on laadukasta –koulutustarjonta vastaa yhteiskunnan tarpeita –tutkintorakenteen mahdollisuuksia hyödynnetään, korkeakouluopiskelijat voivat liikkua sekä korkeakoulujen sisällä että niiden välillä –tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat kokonaisuuden (ml. avoin kk ja täyd.koul.) –korkeakoulututkinnon suorittaneilla on entistä joustavampia mahdollisuuksia päivittää osaamistaan
Laadukkaasta korkeakoulutuksesta nopeammin työelämään - ohjaus ja opiskelijavalinnat Ohjauksen kehittäminen –toisella asteella on riittävästi opinto-ohjausta ja opinto-ohjaajia –toisen asteen aikana laaditaan suunnitelma jatko-opinnoista/työurasta –koulutustarjontatieto ja opiskelijavalintajärjestelmät tukevat opintoihin ohjaamista
Laadukkaasta korkeakoulutuksesta nopeammin työelämään – opiskelijavalintojen uudistaminen Opiskelijavalintojen uudistamista koskeva hallituksen esitys eduskunnan käsittelyssä. Yhteishaku korkeakouluihin (ml. 2. sykli), yksi sähköinen hakujärjestelmä, 6 hakukohdetta ensisijaisuusjärjestykseen, hakijalle tarjotaan yhtä korkeakoulupaikkaa Koulutustarjonta paremmin näkyviin (ml. muu kuin tutkintoon johtava koulutus) Mahdollisuus valita ensimmäistä paikkaa hakevat omana ryhmänään (kiintiöidä); ensikertalainen on henkilö, joka ei ole suorittanut aikaisemmin Suomen korkeakoulujärjestelmässä korkeakoulututkintoa tai vastaanottanut korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa Vasta vuoden 2014 opiskelijavalinnoissa vastaanotettu paikka vaikuttaa siihen, missä kiintiössä hakija hakee/valitaan
Laadukkaasta korkeakoulutuksesta nopeammin työelämään - läpäisy ja opintoajat Korkeakoulututkinnot on mitoitettu siten, että ne on mahdollista suorittaa tavoiteajassa Opetus järjestetään siten, että tutkinnot on mahdollista suorittaa tavoiteajassa Opintopolut voivat olla yksilöllisiä Korkeakoulut ovat aidosti kansainvälisiä ja korkeakoulututkinnot tuottavat kv- osaamista, kv-liikkuvuus ei pidennä tutkintojen suorittamisaikaa Korkeakouluissa on toimivat aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt HOPS-käytännöt tukevat opinnoissa etenemistä Opinnoissa viivästyneitä tuetaan Ensimmäisen opintovuoden merkitys opintoihin kiinnittymiselle ja opinnoissa etenemiselle tiedostetaan