Metsälain muutos Keskeisintä: Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistuneet – kiertoaika metsänomistajan päätettävissä Hakkuu- ja uudistamistapojen yksityiskohtaista säätelyä vähennetty: puulajivalinnan säätelyä väljennetään kasvatushakkuiden toteuttamistapa metsänomistajan harkintaan (ala-/yläharvennus) Pienaukkohakkuut ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut sallittuja 7.4.2017 Suomen metsäkeskus

Termit A. Määritelmät, jotka nyt sisällytetty lakiin (2 a §) jatk. 4. Käsittelyalue: metsikkökuvio tai kartalle rajattu alue, jolla tehdään samantyyppisiä hakkuu- tai muita metsänhoitotoimenpiteitä pääasiassa koko alueella; voi olla useamman kiinteistön alueella. ’Samantyyppinen toimenpide’ määrittyy ilmoitusvelvollisuuden perusteella (MMM:n asetus metsänkäyttöilmoituksesta) Uudistushakkuussa metsänkäyttöilmoituksessa ilmoitetaan kuvioittain mm. uudistamistapa sekä mahdollinen maanpinnan käsittelytapa. 7.4.2017 Suomen metsäkeskus

Metsänkäyttöilmoitus Ilmoituksen määräajat (14 §) Ilmoitus vähintään 10 päivää (aiemmin 14) ennen hakkuuta tai muuta toimenpidettä. Laskeminen alkaa ilmoituksen jättöpäivää seuraavasta arkipäivästä. Esim. perjantaina jätetyssä laskenta alkaa arkimaanantaista. Aikaisintaan 3 vuotta ennen toimenpidettä. Laajoja metsätuhoja koskevissa hakkuissa metsänkäyttöilmoitukselle ei ole määräaikaa: Poikkeuslupaa ei tarvita ennenaikaisessa aloituksessa, lukuun ottamatta 10 §:n kohteita. Edellytykset: Metsäkeskus on osoittanut, ts. rajannut, ko. laajan tuhoalueen. Hakkuun on pääosin kohdistuttava tuhopuustoon. Jättöaikaa laskettaessa sovelletaan Määräaikain laskemista koskevaa lakia (130/1930). 7.4.2017 Suomen metsäkeskus

Kasvatushakkuiden tekeminen Kasvatushakkuun vaihtoehtoiset toteuttamistavat A Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatus: Ala- ja yläharvennukset (alaharvennus ei enää pääsääntönä kuten aiemmin VNA:ssa) B Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus: Poiminta- ja pienaukkohakkuut (aiemmin erityiskohteita) Metsänkäyttöilmoitukseen merkitään kasvatushakkuiden yhteydessä hakkuun toteuttamistapa eli onko tasa- vai eri-ikäisrakenten metsän kasvatushakkuu. Tasa- ja eri-ikäisrakenteiselle metsälle määritelty omat kasvatettavan puuston vähimmäismäärät (VNA liite A ja B). 7.4.2017 Suomen metsäkeskus

Kasvatushakkuiden tekeminen Havupuuvaltaiset tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat , kasvatuskelpoisen puuston määrä tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite A, PPA= pohjapinta-ala)   Valtapituus < 12 m, Runkoluku ≥ 12 m, PPA, m² ≥ 14 m, ≥ 16 m, ≥ 18 m, ≥ 20 m, ≥ 22 m, PPA,m² Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä 600 7 9 11 Em. aiemmin (*/**) 600/600 13/11 13/12 - Muu pohjoinen Suomi 700 8 10 12 Pohjois-Suomi aiemmin (*/**) 700/700 9/8 11/10 14/12 Keskinen Suomi 13 14 Väli-Suomi aiemmin (*/**) 800/700 10/9 12/11 14/13 15/14 16/14 Eteläinen Suomi 800 15 Etelä-Suomi aiemmin (*/**) 800/800 15/15 16/15 * kuusivaltainen lehtomainen kangas ** mänty- ja kuusivaltainen tuore kangas Ravinteisuudeltaan vastaavilla turvemailla noudatetaan samoja rajoja. 7.4.2017 Suomen metsäkeskus

Kasvatushakkuiden tekeminen Raudus- ja hieskoivuvaltaiset kankaat, kasvatuskelpoisen puuston määrä tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite A, PPA= pohjapinta-ala)   Valtapituus < 12 m, Runkoluku ≥ 12 m, PPA, m² ≥ 14 m, PPA, m² ≥ 16 m, PPA, m² ≥ 18 m, PPA, m² ≥ 20 m, PPA, m² Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä 500 6 8 9 Em. Aiemmin (*/**) 400/500 -/- 6/6 8/8 9/9 Muu pohjoinen Suomi 600 7 10 Pohjois-Suomi (*/**) 500/600 7/7 10/10 Keskinen Suomi Väli-Suomi (*/**) 600/700 11/10 12/10 Eteläinen Suomi Etelä-Suomi (*/**) * rauduskoivuvaltainen tuore tai sitä ravinteikkaampi kangas ** hieskoivuvaltainen tuore tai Ravinteisuudeltaan vastaavilla turvemailla noudatetaan samoja rajoja. 7.4.2017 Suomen metsäkeskus

Kasvatushakkuiden tekeminen Kasvatuskelpoisen puuston määrä eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite B)   Tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat Kuivahkot tai sitä karummat kankaat Pohjapinta-ala, m² Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä 7 5 Muu pohjoinen Suomi 8 6 Keskinen Suomi 9 Eteläinen Suomi 10 Puuston tasaisesta jakautumisesta voidaan poiketa. Ravinteisuudeltaan vastaavilla turvemailla noudatetaan samoja rajoja. Ei aiemmin hakkuutapana. 7.4.2017 Suomen metsäkeskus

Kasvatushakkuiden tekeminen Kasvatuskelpoisen puuston määrä (VNA 2 §) Ojitetulla turvemaalla kasvatuskelpoisen puuston määrä voi olla enintään 20 % alhaisempi kuin muualla vaadittu (aiemmin 10 %). Kasvupaikan kallioisuuden tai muun erityisen syyn vuoksi kasvatuskelpoisen puuston vähimmäismäärä voidaan edelleen alittaa. Erityisen perusteltu syy esitetään metsänkäyttöilmoituksessa. Erityiskohteella sen ominaisuudet otetaan edelleen huomioon. 7.4.2017 Suomen metsäkeskus

Uudistushakkuun ajankohta Ei enää uudistushakkuiden järeys- ja ikäkriteereitä Uudistushakkuun voi tehdä koska vain, mutta uudistamisvelvoitteen täyttämisestä on huolehdittava. → Neuvonnan ja metsänhoitosuosituksen merkitys kasvaa Muutos ei muuta taloudellisia realiteetteja. Lisää kuitenkin joustavuutta ja mahdollistaa metsänomistajan tavoitteiden toteutumisen esim. poikkeuksellisissa puumarkkinatilanteissa. 7.4.2017 Suomen metsäkeskus

Uudistamisvelvoitteen syntyminen Uudistamisvelvoite uudistushakkuussa (5 a §) ja kasvatushakkuussa (5 §) Hakkuusta seuraa uudistamisvelvoite, jos avoin alue on yli 0,3 ha Myös kasvatushakkuu muuttuu uudistushakkuuksi rajan ylityttyä. jos kasvatuskelpoisen puuston määrä alittaa säännösten edellyttämän vähimmäismäärän käsittelyalueella. Mahdollistaa uudistamisen enintään 0,3 ha:n pienaukkoja käyttäen, jolloin hakkuu katsotaan kasvatushakkuuksi. 7.4.2017 Suomen metsäkeskus

Uudistamisvelvoitteen sisältö Perustamistoimenpiteet (8 §) Perustamistoimenpiteet saatettava loppuun kolmen vuoden kuluessa puunkorjuusta kuten aiemmin, muttei kytkentää (aiemmin 5 v) puunkorjuun aloitukseen. Luontaisen uudistumisen edellytykset (VNA 8 §) kuten aiemmin. Jos edellytykset eivät täyty, on tehtävä viljely. (VNA 9 §) Edellytysten menetys - esim. siemenpuut kaatuvat ennen taimettumista - johtaa viljelyyn uudistamisvelvoitteen kautta. Ei edellytetä enää kuitenkaan, että on tapahtunut kuusen taimettumista jo ennen uudistushakkuuta. 7.4.2017 Suomen metsäkeskus

Uudistamisvelvoitteen sisältö Uudistamiseen hyväksyttävät puulajit (8 a §) Männyn, kuusen, rauduskoivun ja haavan lisäksi hybridihaapa, Siperian lehtikuusi, tervaleppä, metsälehmus, tammi, kynä- ja vuorijalava, vaahtera sekä saarni sallittuja valtapuulajina taimikkoa perustettaessa ilman erityisehtoja – hieskoivu edelleen rajoitetusti. Hyväksyttäville puulajeille ei enää tarkkaa kasvupaikkarajausta. Muita kuin em. puulajeja käytettäessä on selvitettävä metsänkäyttöilmoituksessa kasvatuskelpoisuus ja soveltuvuus alueelle. Kasvatuskelpoisuuden vaatimuksena ei ole enää ’markkinakelpoisen puun’ tuottaminen. 7.4.2017 Suomen metsäkeskus

Uudistamisvelvoitteen sisältö Uudistamiseen hyväksyttävät puulajit Hieskoivu sallittu pääpuulajina kuten aiemmin (8 a §) Turvemaat Kangasmaiden soistuneet osat Tiiviit savi- tai hiesuvaltaiset maa Muilla kasvupaikoilla hieskoivu hyväksytään täydentävänä puulajina kuten aiemmin (VNA 12 §) Pohjoisessa Suomessa osuus taimikosta enintään 50 % Muualla osuus taimikosta enintään 20 % 7.4.2017 Suomen metsäkeskus

Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko Velvoitteen täyttyminen Velvoite täyttyy, kun taimien keskipituus 0,5 m. (8 §) Sama määräaika, 10 vuoden kuluessa puunkorjuun päättymisestä, koskee sekä viljeltyjä että luontaisesti uudistuneita taimikoita. Riittävän tiheä, taimet tasaisesti jakautuneet. Muu kasvillisuus ei uhkaa kehitystä välittömästi. Aiemmin ’taloudellisesti kasvatuskelpoinen taimikko’ saavutettiin, kun taimien keskipituus oli 1,3 m. 7.4.2017 Suomen metsäkeskus

Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko Kehityskelpoinen taimikko saavutettava määräajassa, jotka uudet. (VNA 10§)   Kehityskelpoinen taimikko, keskipituus 0,5 m Aiemmin luontaisessa uudistamisessa ’taimikko, jolla edellytykset kehittyä’ Hakkuun päättymisestä, vuotta Vuotta, perustamistyöt + määräaika Suojametsäalue 25 3 + 15 Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä, aiemmin 3 + 12 Lappi (etelä) sekä Kuusamo ja Taivalkoski, aiemmin 3 + 7 Pohjoinen Suomi 20 Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, aiemmin 3 + 5 Keskinen Suomi 15 Etelä-Suomi, aiemmin 3 + 3 Eteläinen Suomi 10 7.4.2017 Suomen metsäkeskus

Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko (VNA 11 §) Eteläinen ja keskinen Suomi: Havupuuvaltaiset taimikot ≥ 1 500 tainta/ha Lehtipuuvaltaiset taimikot ≥ 1 100 tainta/ha Suurempi tiheys vaaditaan, koska uudistamisvelvoite täyttyy jo, kun taimikon keskipituus on vähintään 0,5 m (aiemmin 1,3 m). Aiemmin mä 1 300 ku 1 200 le 1 000 7.4.2017 Suomen metsäkeskus