SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Akatemiasta markkinapaikalle – käytännön kokemuksia Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Esitetyt mielipiteet ovat omiani eivätkä vastaa Suomen Pankin kantaa

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Esityksen rakenne  Tutkimusrahoituksesta Suomessa  Kauppatieteiden tutkimusrahoituksesta  Elinkeinoelämä ja yliopistojen rahoittaminen

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Oma kokemus  Suomen valtiolle tehtyjä raportteja ja konsultointia: EMU- ryhmä, Kela, VVM, STM  Kansainväliset raportit: EU-tasoisia, Ruotsiin  Konsultointia ja koulutusta useiden maiden keskuspankeille  Pari yrityksille tehtyä markkinoiden kilpailuanalyysia  Kilpailuneuvoston jäsenyys n. 4,5 v.

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND I. Tutkimusrahoituksesta Suomessa

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Pääpiirteet  Suomi panostaa paljon T&K –toimintaan  Yritysten rahoittamien T&K menojen osuus on kasvanut voimakkaasti  Korkeakoulujen satsaus myös kasvanut, mutta maltillisemmin  Muu julkisen sektorin rahoitus on reaalisesti polkenut paikallaan  Yliopistojen tutkimusrahoituksen suurin kasvu tullut Suomen Akatemiasta, myös mm. yrityksistä ja EU:sta saatu rahoitus on kasvanut

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Lähde: SA (2009), Suomen tieteen tila ja taso

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Lähde: SA (2009), Suomen tieteen tila ja taso

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Lähde: SA (2009), Suomen tieteen tila ja taso

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Lähde: SA (2009), Suomen tieteen tila ja taso

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND II. Kauppatieteellisen tutkimuksen rahoituksesta

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Jaottelu  Liiketaloustieteet –Laskentatoimi ja rahoitus –Markkinointi –Johtaminen/hallinto  Kansantaloustiede  Muut läheiset tieteenalat –Oikeustiede –Valtio-oppi –Psykologia –Erityistä sektoria koskevat alat (esim. metsäekonomia)

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Hyödyntäjät elinkeinoelämässa ja yhteiskunnassa  Yritykset  Järjestöt  Julkiset instituutiot hallinnon eri tasoilla –Euroopan Unioni –Valtiovalta –Maakunnat –Kunnat  Voi myös jaotella toimialoittain tai sektoreittain

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen rahoitus  Taloustieteiden yliopistollisen tutkimusrahoituksen kasvu ollut toiseksi nopeinta tällä pääalalla.  Taloustieteiden tutkimusrahoitus tulee suurimmilta osin julkisen sektorin lähteistä: –Tekes –Suomen Akatemia –Ministeriöt  Taloustieteissä yritysten rahoituksen osuus on varsin alhainen: –Alle 15 % kaikesta rahoituksesta –Suurin tällä pääalalla, mutta selvästi pienempi kuin luonnontieteissä ja tekniikassa

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Lähde: SA (2009), Suomen tieteen tila ja taso

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Lähde: SA (2009), Suomen tieteen tila ja taso

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND III. Elinkeinoelämä ja yliopistojen rahoittaminen

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Tutkimuksen rahoittaminen  Elinkeinoelämästä (ml. muu julkinen sektori) tuleva tutkimusrahoitus on tärkeässä asemassa –On yleensä ”vastikkeellista”, ts. teetetään tutkimuksia –Tarjoaa lisäresursseja yliopistojen laitoksille  Yhteistyötä tapahtuu monella tasolla opiskelijoiden opinnäytteistä eritasoisiin tutkimuksiin.  Toiminnan pelisäännöt ovat tärkeät. Erilaisia käytäntöjä: –Aikaisemmin henkilökohtainen konsultointi ym. –Nykyään yliopistoilla on olemassa selvät pelisäännöt

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND  Jos pelisäännöt ovat kunnossa, tulee yliopistolle lisää resursseja: –Tutkijoiden palkkauskulut ja muut kulut –Sopimuksien hinnoittelussa on mukana yleiskustannusten osuus, joka antaa resursseja yleiseen hallintoon ym.  Yliopistojen tulee olla systemaattisia ja joustavia esim. opettajien ja tutkijoiden työprofiilien määrittelyssä. –Nk. full costing –käytäntö esim. Britanniassa  Aktiivisen laitos- ja yliopistotason ilmapiirin luominen tärkeää. –Soveltava, yritysyhteistyöhön perustuva tutkimus on yksi osa akateemista tutkimustoimintaa –Myös perustutkimusta on oltava (uudet innovaatiot, metodit)

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Muu yksityinen rahoitus yliopistoille  Yliopistojen tutkijoiden tekemät keksinnöt ovat harvoin suuri rahoituksen lähde yliopistoille. –Maailmalla yliopistolla ja tutkijalla on yleensä sopimus merkittävien löydösten tuoton jaosta (usein 60-40). –Tutkijalla on velvoite ilmoittaa yliopistolle kaupallisesti mahdollisesti merkittävistä löydöksistä.  Alumnien ja muiden yksityishenkilöiden lahjoitukset ovat merkittävä rahoituksen lähde yliopistoille monissa maissa. –Usein vastikkeetonta rahoitusta => tärkeä joustavuuden ja liikkumavaran lähde yliopistolle

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND  Kansainvälinen kokemus osoittaa, että yritysten tutkimusrahoitus on yliopistojen resursseja täydentävää. –Yritysten rahoitus on lähes aina vastikkeellista. –Jos valtiolla on nk. ”matching funding” –malli, niin saattaa yrityksille tulla lisää kannusteita yleiseen tukemiseen.

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Koulutus  Yleisesti yliopistojen merkitys on suuri koulutetun työvoiman luomisessa. –Peruskoulutus ja tutkijakoulutus –Uusi tutkintorakenne (kandidaatti, maisteri, tohtori eli 3+2+3)  Täydennyskoulutus – Suomessa rooli vähäisempi kuin muissa maissa? – Merkitys kenties korostuu tulevaisuudessa? » Uusi tutkintorakenne » Opintojen nopeuttamisen tarve