Terveys ei jakaudu tasan

Mistä maailman terveyserot johtuvat?

Maailman terveyserot Sivistys ja ihmisoikeudet: koulutusmahd, lukutaito, naisten asema Olosuhteet: lapsuuden kasvuolosuhteet, asuin-ja elinolosuhteet, työolosuhteet, terveydenhuolto ja sosiaalijärj., aliravitsemus tai yksipuolinen ravinto, epäpuhdas vesi ja ruoka, asumistiheys, hygieniataso Elintavat: tupakointi, alkoholinkulutus ja seksuaalikäyttäytyminen (aids), liiallinen energiansaanti Maan poliittinen tilanne ja olosuhteiden vakaus: sodat ja konfliktit Maantieteellinen sijainti: luonnonvarat, maanjäristykset, lämpöaallot, tulvat Taloudellinen tilanne: maan vauraus, väestön tulotaso ja varallisuus

Lasten ja nuorten terveyserot Nuorten osuudet (%) terveystottumuksen tai –ongelman, koulumenestyksen (14-vuotiaat) ja koulu-uran etenemisen (16–18-vuotiaat) mukaan (Nuorten terveystapatutkimus 2009) Terveystottumus, terveysongelma Koulumenestys (14-vuotiaat) Koulu-ura (16–18-vuotiaat) Erittäin hyvä Hyvä Keskin-kertainen Huono Lukio, hyvä koulumenestys Lukio, huono koulumenestys Ammattikoulu tai -opisto Ei koulussa Tupakoi päivittäin 2 4 9 27 11 23 41 57 Tosi humala kuukausittain 6 17 16 28 33 39 Nukkuu alle kahdeksan tuntia 13 14 21 34 44 Liikuntaa alle kaksi kertaa viikossa 19 18 26 29 37 47 Aamiainen alle kolmesti viikossa 7 35 Muu kuin rasvaton maito 53 54 58 60 55 65 69 Ei harjaa päivittäin hampaitaan 8 12 5 Haittaava pitkäaikaissairaus Jatkuvasti reseptilääkkeitä Kokee terveytensä huonoksi tai keskinkertaiseksi 24 36 Yli kaksi stressioiretta viikossa 20 22 DIA3 Lasten ja nuorten terveyserot VIRTAA TE1 Terveyden perusteet | Terveys ei jakaudu tasan

Väestöryhmien terveyserot Suomessa Väestöryhmillä tarkoitetaan sukupuolen, iän, asuinalueen, siviilisäädyn, äidinkielen, etnisen taustan tai sosioekonomisen aseman mukaan jaoteltuja ryhmiä Terveyden eriarvoisuuden vähentäminen on olut yksi suomalaisen terveys- ja yhteiskuntapolitiikan keskeinen päämäärä usean vuosikymmenen ajan. Sosioekonominen asema = koulutus, ammatti, tulotaso ja varallisuus, työolot, asumistaso ja asuinympäristö

Väestöryhmien väliset terveyserot Suomessa Elinajanodote ja kuolleisuus Sairastavuus Koettu terveys Sukupuoli Naiset elävät n. 7 vuotta pidempään kuin miehet: vuonna 2009 miehet 75,5 ja naiset 82,6 Miehillä: verenkiertoelimistön sairauksia Naisilla: Tules ja psyykkisiä ja psykosomaattisia oireita Ei eroa ikä Kuolleisuus lisääntyy luonnollisesti iän karttuessa Nuoret terveempiä. Vanhemmilla elimistön rappeutumisen myötä: Tules, aivohalvaukset, syövät, dementia, sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet. Nuorille ja vanhuksille yhtä yleisiä mielenterveysongelmat ja tapaturmat. Nuorilla infektiosairaudet ja allergiat. Huononee iän myötä Siviilisääty Naimisissa olevilla elinajanodote pidempi ja kuolleisuus alhaisempi Naimisissa olevat terveempiä kuin naimattomat, eronneet tai lesket Naimisissa olevilla parempi Alueelliset erot Etelä-Suomessa, länsirannikolla ja Ahvenanmaalla asuvat ihmiset elävät pidempään ja ovat terveempiä kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa asuvat. Etelä-Suomessa ja rannikolla asuvilla vähemmän pitkäaikaissairauksia, kuten Tules, sydän- ja verisuonisairauksia ja mielenterveysongelmia Alueelliset erot vähäisiä äidinkieli Ruotsinkielisten elinajanodote korkeampi Ruotsinkieliset terveempiä, miehillä ero suurempi Ruotsia puhuvilla parempi Sosioeko-nominen asema Korkea-asteen koulutuksen saaneet ja hyvätuloiset elävät pidempään kuin perusasteen käyneet. Pitkälle kouluttautuneet ja hyvätuloiset ovat terveempiä kuin lyhyen koulutuksen saaneet pienituloiset työntekijät Koulutetuilla parempii

Erot säilyvät ennallaan Sosiaaliryhmän mukaan esitetty 35-vuotiaiden elinajanodote Suomessa vuosina 1983–2005 (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) DIA7 Erot säilyvät ennallaan VIRTAA TE1 Terveyden perusteet | Terveys ei jakaudu tasan

VIRTAA TE1 Terveyden perusteet | Terveys ei jakaudu tasan Terveyserojen synty DIA8 Terveyserojen synty VIRTAA TE1 Terveyden perusteet | Terveys ei jakaudu tasan

Tehtävät Tee kirjan tehtävä 1