Valtioneuvosto (”hallitus”) Valtioneuvosto: Pääministeri + 17 Ministeriä Varsinaisesti sana ”hallitus” viittaa valtioneuvoston ja presidentin yhdessä muodostamaan kokonaisuuteen, mutta arkikielessä sitä käytetään, kun puhutaan ministereistä Ministerien asema: Ministerien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia. Ministerit ovat virkatoimistaan vastuunalaisia eduskunnalle. Historiaa: Suomi sai vuonna 1809 oman keskushallinnon. Perustettiin valtioneuvoston edeltäjä, eli hallituskonselji, vuodesta 1816 keisarillisen Suomen Senaatti. Vuonna 1918 senaatin nimi muutettiin valtioneuvostoksi ja silloiset toimituskunnat ministeriöiksi

Nykyinen hallitus: Vanhasen hallitus on Suomen 69. hallitus Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) Pääministerin sijainen, valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (SDP) Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja (SDP) Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki (kesk) Oikeusministeri Johannes Koskinen (SDP) Sisäasiainministeri Kari Rajamäki (SDP) Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk) Puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk) Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos (RKP) Opetusministeri Tuula Haatainen (SDP) Kulttuuriministeri Tanja Karpela (kesk) Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kesk) Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen (SDP) Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk) Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre (SDP) Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk) Työministeri Tarja Filatov (SDP) Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (RKP)

Hallituksen tehtävät: Lakialoitteiden ja budjettiesityksen tekeminen Lakien ja muiden päätösten toimeenpano Ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtaminen yhdessä presidentin kanssa Keskushallinnon johtaminen (ministeriöiden kautta) Yhteiskunnan kehityksen seuraaminen ja ohjaaminen

Hallituksen muodostaminen: Vaalien jälkeen yleensä vaalit voittaneella puolueella on aloite hallituksen muodostamisessa Eduskunnan puhemies ilmoittaa eduskunnalle pääministeriehdokkaan. Yleensä hän on suurimman, tai vaalit ratkaisevasti voittaneen puolueen edustaja Eduskunta äänestää; pääministeriehdokkaan on saatava yli ½ taakseen. Ellei häntä valita, valitaan uusi ehdokas ja äänestetään. Ellei valinta toteudu, järjestetään avoin äänestys, jossa eniten ääniä saanut valitaan On selvää, että pääministeristä sovitaan hyvin pitkälle kulissien takana jo vaalituloksen selvittyä (ettei mene farssiksi…) Tämän jälkeen pääministeri ryhtyy kokoamaan hallitusta. Hän käy neuvotteluja eri puolueiden kanssa, jotta saadaan selville hallitus – oppositio – rintamat (nämä neuvottelut alkavat jo vaalien jälkeen) Kun puolueet ovat selvillä , aletaan laatia hallitusohjelmaa, joka on hallituksen toimintasuunnitelma. Se sisältää usein yleisluontoisia, mutta toisinaan myös yksityiskohtaisia ja sitoviakin tavoitteita (esim. työttömyyden puolitus 90 – luvulla) Samaan aikaan neuvotellaan ministeripaikkojen jaosta puolueiden ja henkilöiden kesken. Pääministeri, ulkoministeri, valtiovarainminisetri ja puolustusministeri ovat halutuimmat pestit Presidentti nimittä hallituksen virkaansa. Uudet ministerit vannovat valan tai vakuutuksen

Millainen hallitus ?: Enemmistöhallitus: Hallituspuolueilla on enemmistö kansanedustajista riveissään. Erityistapauksena kaikkien puolueiden hallitus sota-aikana. Edut: - Pysyy hyvin pystyssä, lakien säätäminen sujuu. Haittana vaihtoehdottomuus ja suurten puolueiden jyräävyys? Vähemmistöhallitus: hallituspuolueilla vähemmistö kansanedustajapaikoista. Erityistapauksena yhden puolueen hallitus Haitat: kaatuu helposti, pakko ottaa vahva oppositio kokoajan huomioon => Johtaa populismiin? Virkamieshallitus: Ministerit eduskunnan ulkopuolelta, ei toimi kovin hyvin. Toimitusministeristö: Presidentin pyynnöstä kaatunut hallitus jatkaa työtään, mutta pyörittää vain välttämättömiä valtiollisia toimintoja, kunnes uudet (ennenaikaiset) eduskuntavaalit toimitetaan

Hallituskoalitiot: Punamulta: SDP + KESK + RKP Sinipuna: SDP + KOK + RKP =>”Sateenkaari”:SDP+KOK+VAS+VIHR+RKP Porvarihallitus: KESK+KOK+RKP+KD Kansanrintama: SDP+Komm+KESK+RKP

Hallituksen työskentely: Päätökset (kuten hallituksen esitykset) Hallituksella on omat ministerivaliokuntansa, jotka valmistelevat päätöksiä ennen hallituksen varsinaista yleisistuntoa: Valtioneuvostolla on neljä lakisääteistä valiokuntaa: 1) ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta => Tärkeät ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja muita Suomen suhteita ulkovaltoihin koskevat asiat, kokonaismaan-puolustusta koskevat asiat. 2) EU-ministerivaliokunta => EU-ministerivaliokunta käsittelee valmistelevasti Euroopan unionissa päätettävät asiat (EU:n ministerineuvostossa!) 3) Raha-asiainvaliokunta => Raha-asiainvaliokunnan tehtävänä on ennakollinen finanssivalvonta. Valiokunnassa käsitellään valmistavasti asiat, joilla on huomattava taloudellinen merkitys tai joista muuten vaaditaan raha-asianvaliokunnan lausunto. 4) Talouspoliittinen ministerivaliokunta. Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsittelee kokonaistaloudellista kehitystä ja yleistä talouspolitiikkaa, julkisen talouden kehityksen pääsuuntaviivoja ja pääministerin määräämiä muita talouspoliittisia toimenpiteitä vaativia asioita. * lisäksi voi olla useita ministerityöryhmiä, joita perustetaan ajankohtaisiin tarpeisiin

Päätöksenteko… Hallitus kokoontuu yleisistuntoon yleensä torstaisin (tarvittaessa useamminkin) Päätöksenteko tehdään kollegiaalisesti, eli jokainen ministeri saa sanoa mielipiteensä. Nuorin aloittaa. Eniten kannatettu mielipide voittaa, puheenjohtajan ääni ratkaisee, jos kannat menevät tasan. Esittelijänä on aina se ministeri, jonka alaan päätettävä asia kuuluu. Päätöksiä n. 2000 vuodessa. Ministeri voi halutessaan merkityttää eriävän mielipiteensä hallituksen päätökseen, ellei hän halua tehdä omaa esitystä asiasta. Mikäli ministeri on kannattanut päätöstä, hänellä on myöhemmin sitova oikeudellinen ja poliittinen vastuu päätöksestä. Muita tilaisuuksia: Iltakoulu on epävirallinen kokous keskiviikkoiltaisin, jossa hallitus valmistelee seuraavan päivän (yleisistunnon) päätöksiä Presidentin esittelyssä ministerit esittelevät presidentille eduskunnan säätämät lait yms. päätökset, jotka tämä sitten allekirjoittaa HUOM! Usein hallitukseen muodostuu sisärengas (suurinpiirtein : Pää-, Valtiovarain-, ulko, puolustus, sisäministeri), jolla on eniten jäsenyyksiä ministerivaliokunnissa ja jotka johtavat keskeisimpiä ministeriöirä

Toimeenpano: Hallitus toimeenpanee lait ministeriöiden kautta. Tällä hetkellä meillä on: Valtioneuvoston kanslia sekä 12 ministeriötä: Ulkoasiainministeriö Oikeusministeriö Sisäasiainministeriö Puolustusministeriö Valtiovarainministeriö Opetusministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Kauppa- ja teollisuusministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Työministeriö Ympäristöministeriö - Ministeriöillä on suuri vastuu lakien käytännön toteutuksessa, sillä niiden kautta lähtee ”narut” joka puolelle Suomea - Lisäksi hallitus johtaa valtionhallintoa (esim. verohallinto)

Hallitus ja Ulkopolitiikka: Hallituksen jäsenet osallistuvat EU:ssa ministerineuvoston kokouksiin Huippukokouksissa käyvät Pääministeri ja ulkoministeri Ulkomaankauppaministeri on perinteisesti ollut monella valtiovierailuilla mukana Puolustusministeri reissaa turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä kokouksissa Hallitus on myös jatkuvasti turvallisuustilanteen tasalla: Valmiustilan nostosta tai puolustusvalmisteluihin ryhtymisestä tulee aloite hallitukselta ja: Esim. Myyrmannin pommin räjähdettyä hallitus kokoontui välittömästi, kun ei vielä tiedetty mistä oli kyse Sotatilassa ministerit kantaisivat vastuuta sotatoimien ja lisäksi esim. huoltovarmuuden ja väestönsuojelun toimneepanosta.

Yhteiskunnan kehityksen seuraaminen: Hallituksella on usein ollut tulevaisuutta arvioiva tulevaisuusministerityöryhmä Lisäksi hallitusohjelmassa on 4 vuoden aikavälillä tavoitteita Hallitus saa virkamiestietä uusinta tietoa Hallitus asettaa usein neuvottelukuntia yms. pohtimaan yhteiskunnallisia haasteita Hallitus voi asettaa myös pidempiä, kuin 4 vuoden tavoitteita, esim. ”Tietoyhteiskunta 2000” Nykyisellä hallituksella on neljä ns. politiikkaohjelmaa Hallitus antaa eduskunnalle selontekoja, joissa usein tehdään katsaus myös tulevaisuuteen (esim. puolustuspoliittinen selonteko)

Hallituksen eroaminen: Hallitus on istunut Suomessa keskimäärin n. 15 kk, eli huomattavasti alle vaalikauden mitan Vuodesta 1983 on istuttu täysiä vaalikausia (paitsi Jäätteenmäki) Hallitus eroaa jos: Se saa epäluottamuslauseen välikysymyksen, tiedonannon, luottamuskysymyksen tai hallitusohjleman julkistamisen yhteydessä Se riitautuu keskenään Aiemmin (muttei enää!) myös presidentinvaalit, erimielisyys presidentin kanssa, ulkopoliitiset syyt

Tilastoja eron syistä (90-l. asti) Vaalit 13 Eduskunnan toimenpide 12 (Välikysymys, luottamuskysymys) Toimitusministeristö 8 Presidentinvaalit 11 (ei enää syy!) Eduskunnan hajoaminen 2 Riita presidentin kanssa 2 (ei enää syy!) Sisäiset riidat 6 hallituskoalition muuttaminen 4 Ulkopoliittiset syyt (ei enää…) 6 muut 2 (PM sairastuminen, PM:n tuomio oikeudessa)

Eroaminen… Pääministeri pyytää hallitukselle eroa presidentiltä, joka myöntää sen Presidentti voi kuitenkin pyytää hallitusta jatkamaan vaaleihin asti toimitusministeristönä Hallituksen eroaminen johtaa uusiin (ennenaikaisiin) eduskuntavaaleihin, ellei: Vaalit on juuri toimitettu (esim. kesä 2003) Vaaleihin on niin lyhyt aika, että voidaan odottaa ja antaa toimitusministeristön toimia