Avoin tieto – keskusteluteemoja Mitä avoin tieto julkishallinnossa tarkoittaa? Mitä siihen sisältyy? Mitä esteitä on tiedon avoimuudelle? Missä kulkevat tiedon avoimuuden rajat? Miten julkishallinnossa/sinun organisaatiossa voidaan edistää tiedon avoimuutta? Mitä avoimella tiedolla voidaan saavuttaa?

Mitä avoin tieto julkishallinnossa tarkoittaa – Mitä siihen sisältyy? Tiedon avaaminen: Julkisin varoin tuotettu tieto luovutetaan käyttöön maksutta, koneluettavassa muodossa. Tiedon arvoketju: data – informaatio – tieto (data – information – knowledge). Suomen kielessä data on kattava käsite. Miten saada datasta informaatiota? Ymmärryksen tuoma viisaus on vielä kaukana. Milloin on kyse tiedosta, milloin uskomuksesta, jolla vahvistetaan omaa päämäärää? Mitä avoimempaa julkishallinnon tieto on, sitä enemmän siltä odotetaan luotettavuutta. Julkisen hallinnon omistaman/hallussaan pitämän tiedon tulee lähtökohtaisesti olla luotettavaa ja ajantasaista. Tietotarpeiden, luotettavuuden ja ajantasaisuuden kesken on löydettävä tasapaino. Avoin tieto edellyttää myös tiedon käytettävyyden. Tiedon tulee olla tarjolla, ei vaikeasti etsittävissä. Käytettävyyden määrittely ”mökin mummon´” tasolle. VBD –hierarkia = kauppalista.

Avoimen tiedon esteitä Kansalaisten yhdenvertaisuus on ongelma, kun kaikilla ei ole omia laitteita tai tarvittavia taitoja. Organisaatiot eivät tunnista omia tietovarantojaan. Tässä on suuria eroja organisaatioiden kesken. Avoimen tiedon lisenssit on tärkeää saada kuntoon julkishallinnossa. Lainsäädäntö asettaa esteitä: Esim. tilastokäyttöön luovutettuja tietoja ei saa antaa muuhun käyttöön. Ei tiedetä mitä tietoja missäkin on saatavissa. Metadatan tarve on suuri. Metadataa voi myös olla, mutta sitä ei aina näytetä käyttäjille Pelätään, että tietoa ei osata tulkita ja käytetään väärin. Jotta tietoja pystytään paremmin tulkitsemaan, tarvitaan entistä enemmän tietoja kuvailevaa laadukasta metadataa. Tietoa ei aina käytetä, vaikka sitä olisi, esim. indikaattorit.

Missä kulkevat tiedon avoimuuden rajat? Tiedon avoimuus koskee julkista tietoa (esim. henkilötieto ja tietoturvallisuuden näkökulmat rajaavat avoimuutta). Avoimuuden rajat eivät ole täysin selviä. Kun digitaalisia julkisia tietoja yhdistetään, voi syntyä tietoa, joka ei enää ole julkista. Tietoturvan suunnittelu tulee ottaa huomioon tieto- ja teknologia- arkkitehtuurityön alussa. Tietosuoja voi estää joissakin tapauksissa ongelmiin puuttumisen. Esim. kun koulutusorganisaatiossakaan ei saada kohdistettua ryhmätason tietoa oppimisongelmista, ei voida järjestää tarvittavaa tukea ja apua ajoissa. Seurauksena siitä, että ongelmiin ei voida puuttua, joudutaan ihmisiä joudutaan juoksuttamaan joka ”tukiluukulla” erikseen. Ei pystytä ehkäisemään ajoissa syrjäytymistä ja tukemaan etsivää nuorisotyötä.

Miten julkishallinnossa voidaan edistää tiedon avoimuutta? Tiedon avaamiselle on suunniteltava aikataulu, investoinnit ja rakenteet. Tulee rakentaa prosessit ja työketjukuvaukset. Tietojen avaamisen koneluettavassa muodossa pitää olla osa normaalia tietotuotannon prosessia alusta lähtien. Ohjeistukset kuntoon pian: Hankintaohjeissa pitää ottaa huomioon tiedon avaaminen. Esim. julkishallinnossa ei saa enää ostaa tietojärjestelmää, ellei se mahdollista tiedon avaamista. Teknologia-arkkitehtuurin tulee mahdollistaa tiedon saatavuus. Tiedon omistajuus, vastuut ja elinkaari tunnettava. Tarvitaan tiedon välittäjiä, jotka ”dumppaavat” tietoa markkinoille. Eri rekistereissä olevien omien tietojen saanti tulee järjestää. Tulee laatia julkishallinnon tiedon laatukriteerit. Hallinnossa tietojen saatavuutta tulisi lähestyä myös tehtävien ja työprosessien kautta. Näissä tulee ottaa huomioon tiedon saatavuus ja tietoturvatarpeet. Globaalin maailmankuvan tulisi olla tiedon käytön pohjana.

Miksi avataan avoimella tiedolla voidaan saavuttaa? Tiedon arvo lisääntyy jaettaessa. Syntyy uusia arvoketjuja. Tietojen avaaminen voi mahdollistaa uuden innovaation. Esim. tietty tieto alkaa kiinnostaa jotain kehittäjäryhmää, joka lähtee protoilemaan, mitä tiedosta saadaan aikaan. Tiedon saaminen voi johtaa ostamaan uusia tuotteita ja palveluja. Esim. kun British Museum avasi aineistojaan, museon kävijämäärät nousivat. Tutkimustulokset: kasvumahdollisuuksia etenkin tietoa hyödyntäville pk-yrityksille. Tiedon visualisointi lisää ymmärrystä. Nähdään paremmin päällekkäisyydet. Metadata auttaa karsimaan päällekkäisyyksiä.