Puheenvuoro ilmastofoorumissa 4.3.2005 Ilmastokampanjavastaava Lauri Myllyvirta

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Golfliiton Liittokokouspäivät, Vaasa Jari Parkkari Hyvinvointi, Terveys ja Golf Jari Parkkari, kansanterveystieteen dosentti, ylilääkäri Tampereen.
Advertisements

Vihreä sähkö.
Globaaliin maankäyttöön liittyviä näkökohtia Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastopaneelin tiedotustilaisuus
Maapallon lämpeneminen
Sijoitusrahastomarkkinan trendejä Finanssialan Keskusliitto Markku Savikko.
Hirvionnettomuuksien kehitys
Myyttejä tuulivoimasta
HAVAINTOJA SOTE-VERTAILUSTA
Tilannekatsaus ja uuden ohjelmakauden valmistelu Jussi Yli-Lahti Aluekehitysjohtaja Alueosasto
Metsät ja hyvinvointi – metsien käytön mahdollisuuksia Sini Harkki Vapaus valita.
LUMA-viikko 2005 Kemia Kemian 4. kurssin ryhmä teki julisteita, joissa pohdittiin keinoja kasvihuoneilmiön heikkenemiseen.
Ilmasto-oikeudenmukaisuus ja luonnonvarojen kestävä käyttö Muutosfoorumi Eero Yrjö-Koskinen.
SUOMEN KULTTUURIRAHASTON KIRJATALKOOT SKR. Kirjatalkoot -Suomen Kulttuurirahaston kaikkien aikojen suurin tukihanke, johon Svenska litteratursällskapet.
RAKENNETUN YMPÄRISTÖN DIPLOMI- INSINÖÖRIKSI? DIPLOMI-
1 Ilmastonmuutos NYT! Ilmastovastaava Leo Stranius Punavihreää yhteistyötä yli puoluerajojen.
Energiaa harakoille? Lauri Myllyvirta energiakampanjoitsija.
Tupakka ja ympäristö.
Itämeren tulevaisuus – jäätön, suolaton ja tulviva meri ?
Ilmastoneuvotteluiden uusi alku Ville Niinistö Ympäristöministeri Energiateollisuuden Ilmasto- ja päästökauppaseminaari
SUOMI UUSILLE RAITEILLE  Miten torjua lamaa vihreistä lähtökohdista Tarja Cronberg
Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian esittely Tiedotustilaisuus VN:n linnan tiedotustila.
SUOMEN MENESTYKSEN EVÄÄT -Tiekartta tulevaisuuteen Julkistamistilaisuus
VIHREIDEN TYÖPAIKKOJEN MAHDOLLISUUKSIA Ville Niinistö
Seitsemän syytä optimismiin Kööpenhaminassa Helsinki.
EU ja raha: Budjetin synty Tulot ja menot.
HE 112/2013 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi 2014 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuuleminen Erityisasiantuntija.
Päästöoikeusmarkkinoiden analysointi ja riskienhallinta POMAR / MARMET Helsingin yliopisto Ympäristöekonomia Teknillinen korkeakoulu Ympäristö- ja laatujohtamisen.
Uudet ulkomaiset yritykset v Lehdistötilaisuus Invest in Finland Tuomo Airaksinen
Perustulo Mitä se maksaa?. Esitettyjä väitteitä Perustulo kaksinkertaistaa valtion menot Perustulo vie rahat hyvinvointipalveluista Perustulo pakottaa.
Ilmasto-oikeudenmukaisuus Kuva: Friends of the Earth International.
1 ILMASTONMUUTOS NYT – Sanoista tekoihin Ilmastovastaava Leo Stranius Kirkkonummen kansalaisopisto 40 vuotta
Globaalia riippuvuutta – Mitä on kehityspolitiikka? Heini Utunen FM, YTK Koli
Ilmastonmuutos – seuraukset ja torjuminen
Pääneuvottelija Sirkka Haunia Kööpenhaminan sitoumus: askel kohti vähähiilisempää maailmaa Sirkka Haunia, YSO, YM
Markkinointiviestinnän panostusten kehittyminen vuonna 2006 vuoteen 2005 verrattuna SALDO % 43% 33% Kuva 1 Mainosbarometri.
Sijoitusrahastojen vuosi 2010 Finanssialan Keskusliitto Markku Savikko.
 Ulkomaankauppa on aina ollut merkityksellistä Suomelle.  Kokonaisvienti nelinkertaistui vuodesta 1990 vuoteen 2008 asti.  Tavaroiden ja palveluiden.
luonnontieteellinen tausta
Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia Mikä on elinkeinostrategian merkitys ja rooli ilmastostrategian valmistelussa ja toteutuksessa.
Hallituksen iltakoulu Maaseudun elämän edistäjä.
1 HE 116/2008 vp valtion talousarvioksi vuodelle 2009 (luku Energiapolitiikka) Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaosto
EU-Aluepolitiikka Rakenne- toimenpiteet Agenda EU:n suunnitelmat 2000–2006 Uudet rahoitusnäkymät 2000–2006 Lainsäädäntöehdotukset: - yhteinen.
Työvoima- ja elinkeinokeskus Ohjelmakausi 2007–2013 käynnistyy, EU-projektien toteutus Yritysrahoituksen puheenvuoro Pekka Pelkonen Pohjois-Karjalan TE-keskus.
1 Tuleeko vielä hiihtokelejä? Ilmastovastaava Leo Stranius.
Sivu 1 Tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020.
1 ILMASTONMUUTOS NYT – Mitä meidän pitäisi tehdä? Ilmastovastaava Leo Stranius Uusien postimerkkien ensipäivä
Ilmastonsuojelu on elinehto ja mahdollisuus Puheenvuoro ympäristövaliokunnan seminaarissa Ilmastokampanjavastaava Lauri Myllyvirta
Metsät ja ilmasto Miksi istuttaa puu tai mieluummin useampikin?
Uuden kansainvälisen sopimuksen laatiminen EUROPEAN COMMISSION FEBRUARY 2009 Ilmastonmuutos.
Suuret Ilmastotoimijat -hanke Anna Korppoo Ulkopoliittinen Instituutti , Ilmastofoorumi.
© SUOMEN AKATEMIA 1 Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa.
Antiikin Kreikka.
Hyvinvointi, Terveys ja Golf
Euroopan talous- ja rahaliitto EMU: Kehitetty jo n. 30 vuotta Ensimmäinen vaihe 1979 => valuuttakurssit Vuonna 1999 kytkettiin 12 maan valuuttakurssit.
Rahoitus-markkinoiden muutostuulet – globaalin yhtiön uhka vai mahdollisuus Minna Helppi
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Sijoitusrahastomarkkinan trendejä Finanssialan Keskusliitto Markku Savikko.
Euroopan Unionin perustuslaki ja Lissabonin sopimus EU:n tulevaisuuskonventti valmisteli sopimuksen EU:n perustuslaista Piti tulla voimaan jo 2006, mutta.
Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveyspalveluissa 2009
Väder- och Klimatförändringar
Teesit ydinvoimakeskusteluun TEESI 1: Ydinvoima ja ilmastonmuutos TEESI 2: Ydinvoima ja uusiutuvat TEESI 3: Uraanikaivosten ongelmat TEESI 4: Ydinaseiden.
Ilmastonmuutos Ilmasto on meidän onneksemme pysynyt viime aikoina samana. Lisääntyvien kasvihuonekaasujen myötä ilmasto kuitenkin uhkaa muuttua ja näin.
Julkiset tietoaineistot hyötykäyttöön 4VOITTO. I) Ongelman asettelu –Miten käyttäjäryhmien motiivit ja tarpeet saadaan tyydytettyä julkisen datan avulla?
KUVA: SAKSAN PUNAINEN RISTI. SPR:N YLLÄPITÄMIÄ VASTAANOTTO- YKSIKÖITÄ YKSIKÖITÄ SPR:N YKSIKÖISSÄ KÄYTÖSSÄ OLEVAA KAPASITEETTIA KAPASITEETTIA
Mitä tiede sanoo Hallitustenvälisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti G.
Ruoka ja konfliktit MTK:n koulutustilaisuus Maaseutunuorten vaikuttajahenkilöille Kalle Laaksonen.
Miksi toiset nääntyvät, kun toiset ahmivat?
EU:N POLITIIKAN TOIMEENPANOELIN
KOHEESIOPOLITIIKKA ETUJA KANSALAISILLE
Liiketoimintasuunnitelma
Esityksen transkriptio:

Puheenvuoro ilmastofoorumissa Ilmastokampanjavastaava Lauri Myllyvirta

Ilmastonmuutoksen seurauksia tiedonannossa ● Merenpinnan nousu uhkaa 70 miljoonaa ihmistä Euroopassa ● 1,2 asteen lämpeneminen aiheuttaisi satoja tuhansia hellekuolemia ● 2,0-2,5 asteen lämpeneminen kasvattaisi vesipulalle altistuvien määrää 2,4-3,1 miljardilla

Ilmastonmuutoksen seurauksia tiedonannossa ● Rajujen sääilmiöiden määrä, voimakkuus ja tuhot kasvaisivat. Esim. tulvavahingot “moninkertaistuisivat”. ● Vakavimmat seuraukset köyhien maiden kannettavaksi, globaali elintasokuilu syvenisi Pakolaisuutta, nälänhätää, konflikteja ● 74 biljoonan nykyeuron taloudelliset vahingot vuoteen 2200 mennessä, vastaa maailman 2 vuoden BKT:ta

Äkillisen ilmastonmuutoksen uhka tiedonannossa ● Megariskien eli maailmanlopun skenaarioiden toteumisen mahdollisuus kasvaisi merkittävästi lämpenemisen ylittäessä 2 astetta. Golf-virran pysähtyminen Mannerjäätiköiden sulaminen Valtavan metaanimäärän vapautuminen merenpohjasta

Kustannukset eivät ole euroja

Mitä 2 asteen tavoite edellyttää? Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu 550 ppm:n tasolle johtaisi lähes varmasti 2 asteen ylitykseen 450 ppm:n pitoisuuteen vakiinnuttaminen antaa n. 50 % mahdollisuuden saavuttaa tavoite 2 asteen tavoite edellyttää vähintään 50 % maailmanlaajuista päästövähennystä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä.

Mitä 2 asteen tavoite edellyttää? ● Kehittyneiden maiden on vähennettävä päästöjään ainakin 80 % vuoteen 2050 mennessä ● Tällöinkin päästöt henkeä kohti olisivat 1,7-kertaiset muuhun maailmaan verrattuna ● Vain 60 % vähennys kasvattaisi kehittyneiden maiden per capita -päästöt 4,7-kertaisiksi muuhun maailmaan nähden

Pitkän aikavälin tavoite tarvitaan ● EU:n osoitettava, että se ottaa 2 asteen tavoitteen tosissaan ➔ Signaali jäsenvaltioille ja muulle maailmalle ➔ Pohja neuvotteluille

EU:n on näytettävä tietä ● EU:n päätökset vaikuttavat muun maailman päästöihin Uudet teknologiat EU:n osuus T&K-rahoituksesta lähes 30 % Uudet poliittiset ja yhteiskunnalliset innovaatiot Esimerkki, mielikuviin vaikuttaminen Fossiilisten polttoaineiden tuet (24 mrd € vuodessa) lopetettava Kauppasanktiot

Ilmastonsuojelu: Hyvinvointia ja työllisyyttä

Aikaiset toimet kannattavat ● Päättäväinen toiminta aikaisessa vaiheessa alentaa tiedonannon mukaan päästövähennysten kustannuksia vuoteen 2025 mennessä 60 % verrattuna komission perusvaihtoehtoon. ● Lisäksi hyötynä parempi kansanterveys, työllisyys, kauppatase ja ympäristön tila

Vippaskonstit eivät kannata ● Komissio suosittaa puhtaan kehityksen mekanismin “optimaalista” käyttöä ● Mekanismien käyttö ei saa vaarantaa kotimaisia toimia Mekanismeilla hankitut päästövähennykset kertaluontoisia, kotimaiset toimet kumulatiivisia Kehitysmaissa päästöjä vähennetään nykyisellä teknologialla, teollisuusmaissa tarvitaan uutta teknologiaa CDM ei tuota sivuhyötyjä, kuten työllisyyden, kansanterveyden, kauppataseen ja ympäristön tilan paranemista

Mitä 27 % päästövähennys vuoden 1990 tasosta maksaa?

0,03 % BKT:sta, eli 8,60 € henkeä kohti vuodessa

Ilmastokampanjavastaava Lauri Myllyvirta