Suuret Ilmastotoimijat -hanke Anna Korppoo Ulkopoliittinen Instituutti 26.11.2008, Ilmastofoorumi.

Esitys aiheesta: "Suuret Ilmastotoimijat -hanke Anna Korppoo Ulkopoliittinen Instituutti 26.11.2008, Ilmastofoorumi."— Esityksen transkriptio:

1 Suuret Ilmastotoimijat -hanke Anna Korppoo Ulkopoliittinen Instituutti 26.11.2008, Ilmastofoorumi

2 Taustaa Kohdemaat: Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Intia, Japani Tutkimusryhmä:  UPI: Anna Korppoo, Linda Jakobson, Tapani Vaahtoranta, Alexandru Luta  University of Michigan: Johannes Urpelainen  Tulevaisuuden tutkimuskeskus: Antto Vihma Rahoitus: Ympäristöministeriö, Ulkoministeriö Loppuraportti: 02/2009  tämä esitys ei vielä ole varsinaisia tutkimustuloksia – maiden alkupositioita neuvotteluita varten

3 Tutkimuskysymykset Mitä kohdemaat odottavat post-2012 neuvotteluilta, ja mihin ne olisivat itse valmiita sitoutumaan? Mitä kohdemaat pitävät post-2012 sopimuksen keskeisinä elementteinä? Minkä muiden maiden ne odottavat osallistuvan ja miten? Mitkä kansalliset olosuhteet vaikuttavat kansallisiin positioihin?  Taloudelliset: talouden tämän hetkinen tila ja tulevaisuuden odotukset, energiapolitiikka, vientituotteet;  Päästöt: Päästötrendit, tulevaisuuden päästöskenaariot, kansalliset ilmastopolitiikat ja niiden toimeenpano;  Poliittiset: Kotimainen keskustelu, ilmastopolitiikan perinne, ulkopoliittiset aspektit; ja  Sosiaaliset: hyvinvoinnin taso, ilmastonmuutoksen vaikutukset, sopeutumistarpeet. Mitkä ovat pääsyyt (incentives) osallistua post-2012 sopimukseen?

4 Yhdysvallat ilmastoneuvotteluissa Nykyinen hallinto vastustaa sitovia päästövähennyksiä Obaman hallinto kannattaa päästökauppaa ja kansainvälistä ilmastopolitiikkaa - Yhdysvallat ottaa johtavan roolin – ’new chapter on climate policy’ - 1990 päästötaso 2020 mennessä, -80% 2050 mennessä - Investoinnit teknologian kehittämiseen Talouskriisi on kuitenkin selkeästi tärkein poliittinen kysymys Yhdysvalloissa Varsinaiset ilmastopoliittiset linjaukset neuvotellaan edustajainhuoneen kanssa - Tämä prosessi vie useita kuukauksia, mutta demokraattienemmistö helpottaa urakkaa

5 Venäjä vastustaa sitovia tavoitteita G8 -50% 2050 mennessä – ’toivottava’ – ’желаемый’, mutta EI perusta päästöoikeuksien jakamiselle Kollektiivinen -25-40% 1990-2020 ’kohtuuton’ Tehokkuus ja oikeudenmukaisuus  Kansalliset olosuhteet ja maiden todelliset kapasiteetit ’Laillisesti sitovat’ taakat mahdollisia jos:  EI sanktioita  Mahdollista tarkistaa tavoitetta toteutuksen aikana  Tehokkaita kannustimia toteuttamiselle Pääargumentti sitoumuksia vastaan: talouskasvu johtaa päästöjen kasvuun – tottunut taloudellisiin ja poliittisiin hyötyihin Kiotossa Ei ympäristöhuolta eikä sisäistä poliittista painostusta: Kansainvälinen poliittinen painostus, G8, tärkeätä + keskittyminen talouteen, ei ympäristöön neuvottelutaktiikka

6 Kiina: Ei sitovia päästövähennyksiä Ilmastonmuutoksen uhri, ei aiheuttaja Vastuullinen koska suuri toimija Kehitys pääprioriteetti: Usko että länsimaat käyttävät ilmastopolitiikkaa Kiinan kasvun suitsimiseen “common but differentiated responsibility” – kotimaiset toimet hyväksyttäviä mutta ei kansainvälisesti sovittuja sitovia taakkoja Todellisia kotimaisia toimia: esim. energiankulutus/BKT vähennettävä 20% 2006-2010; 15% sähköstä uusiutuvista lähteistä 2020 Yhdysvaltojen kanta Kiinalle tärkeä, mutta suuria muutoksia kantaan ei odotettavissa Teknologian siirto ja länsimainen rahoitus keskeistä

7 Intia: Pohjoisen pitää toimia Perinteinen G77 näkemys: teollisuusmaat aiheuttivat ilmastonmuutoksen ja niiden täytyy se ratkaista – epäreilua että Intian pitäisi Ei halua tulla leimatuksi suureksi päästäjäksi Ilmastonmuutos on vakava ongelma Päästövähennykset vastoin kehitystavoitteita – vastustaa sitovia tavoitteita Vain muiden maiden rahoittamat toimet jotka tukevat kehitystä mahdollisia Per capita –päästöt keskeinen käsite National Action Plan Ajatus liiketoimintamahdollisuuksista

8 Japani: oikeudenmukainen taakanjako Kioton pöytäkirjan taakanjako oli Japanille epäoikeudenmukainen – päästöleikkauksia jo 1970-luvulta asti – tähän verrattuna EU:n taakka on helpompi  Seuraavan taakanjaon perustuttava taloudellisiin ja energiaindikaattoreihin: sektorilähestymistavat  Japani ei voi juuri vähentää päästöjä kotimaisesti  Kansallinen konsensus – mutta on tämä perusteltua vai ’joukkohallusinaatio’? Teollisuuden vaikutus ilmastopolitiikkaan vahva Korkea energiatehokkuus ja kotimaisten energianlähteiden puute vähentää potentiaalia – markkinamekanismit tärkeitä Vertailuvuodeksi 2005 tai useampi vuosi joista valita Ei virallista päästövähennysehdotusta mutta epävirallisesti puhutaan -14% 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä Kioton mekanismien avulla

9 Lopuksi Kaikilla mailla on omat ’hyvät syynsä’ tai ’kansalliset olosuhteensa’ miksi päästövähennyksiin sitoutuminen ei ole hyväksyttävää Ympäristöhuoli vaihtelee maiden välillä Viralliset aloituskannat tiukkoja: USA:n uutta linjaa odotellaan – maat jättävät neuvottelunvaraa Saadaanko tästä aikaiseksi järkevä sopimus Kööpenhaminassa?

10 Kiitos! Email: anna.korppoo@upi-fiia.fi