Koulutuksesta työhön –ryhmien vaikutuksia ja seutukunnallisuus Jukka Vuori, Petri Koivisto & Elina Nykyri TYÖTERVEYSLAITOS

Työuran hallinnan tukeminen / Työhön Koulutuksesta - työhön Kohti Eläkkeelle siirtyminen Työtön työelämässä / Ammatillinen -urahallinnan tukeminen sekä uupumisen ja ennenaikaisen eläköitymisen ehkäisy koulutus Työhön Koulutuksesta Peruskoulu - uudelleen työllistyminen ja depression ehkäisy työhön Kohti työelämää - siirtyminen koulutuksesta töihin hyvälaatuisiin - aktiivisen urahallinnan tukeminen ja koulutuksen keskeyttämisen ehkäisy Suunnitteilla Toiminnassa vuodesta 1997 Julkaistu syksyllä 2002 Testi- vaiheessa

Työurataitojen oppiminen ja vastoinkäymisiin varautuminen Tavoitteiden toteuttamisessa tarvittavien toimien määrittely 2 Työelämätavoitteiden tunnistaminen Tarvittavien taitojen ja toimintojen harjoittelu 1 3 Esteiden ja vastoinkäymisten tunnistaminen 4 Ratkaisukeinojen määrittely esteiden varalle 5 6 Esteiden voittamisen harjoittelu

Ryhmämenetelmän erityispiirteet Intensiivikurssi: esim. 5 pvää; 4 oppituntia/pvä Ajoitus: opinto ja työuran siirtymävaiheet Kaksi ohjaajaa: esim. oppilaitoksen opettajan ja työvoimatoimiston ohjaajan yhteistyö Aktiivisen oppimisen menetelmät: Aktiivisen oppimisen menetelmiä systemaattisesti hyödyntämällä vahvistetaan osallistujien pystyvyysodotuksia ja vastoinkäymisiin varautumista ko. siirtymävaiheessa

Koulutuksesta työhön -ryhmämenetelmä Tavoitteet: ammatillisista oppilaitoksista valmistuvien nuorten työelämään siirtymisen, työuran vakauden, hyvinvoinnin ja ammatti- identiteetin kehittymisen tukeminen Sisältö: Tavoitteisiin pyritään opettamalla työnhakuun, uuteen työhön kiinnittymiseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyviä tietoja, toimintatapoja ja asenteellisia valmiuksia.

Koeasetelma T1: alkukysely, N=500 Koehenkilöiden satunnaistaminen 6.4.2017 T1: alkukysely, N=500 Koehenkilöiden satunnaistaminen Koeryhmä: Koulutuksesta työhön Kontrolliryhmä: kirjallinen tehtävä T3:seurantakysely, N=463, 93% T3:seurantakysely, N=403, 81%

Koulutuksesta työhön -interventiotutkimus Tutkimukseen osallistuneet oppilaitokset: -Porin Palveluopisto (19 ryhmää) -PorinTekniikkaopisto (1 ryhmää) -Porin Metsäopisto (2 ryhmää) -Kokemäkijokilaakson ammattioppilaitos (2 ryhmää) -Kokkolan Sosiaali- ja terveysalan oppilaitos (1 ryhmä) Osallistujat: -Ikä: ka=19v; kh=1,6v; md=18v -69% naisia

Koettu työllistymisvalmius

Koulutuksesta työhön -menetelmän vaikutus työllistymiseen, sen laatuun ja hyvinvointiin Työssä väh. Työllistymisen Psyykkinen Työelämän Taloudelliset 20h/vkoa laatua rasittuneisuusb tavoitteeta tavoitteeta Interventio 1.65* 2.03* .06 2.30* 2.48* Lähtötason kontrolli (T1) ei sovellu 1.81c .33**d 2.05e 1.92f Ikä (T1) 1.10 1.01 .00 1.00 1.14 Sukupuoli .89 .44 .00 .98 .94 Työllistymispystyvyys (T1) 1.16 1.55 .23** 1.37 .93 Työllistyminen (T1) 3.18** 1.68 -.09 .50 .95 Aiempi koulutus (T1) .67 1.00 .03 1.28 1.22 Intervention osuus R2:ta .02 .01 .02 .03 .03 . Interaktiot (vain interaktiotermien kertoimet ja intervention osuus R2:ta on esitetty): Intervention ja psyykkisen rasittuneisuuden (T1) interaktio .65 1.12 1.73 .88 Koeryhmäg .17 Kontrolliryhmäh .46** Intervention osuus R2:ta .01 .01 .02 .02 .03 Huom. aArvot ovat standardoituja riskisuhteita (logistinen regressio, OR), bArvot ovat standardoimattomia parametrien estimaatteja (lineaarinen regressio), *p <.05, **p < .01, kaksisuuntainen testi c = Koulutusta vastaavasti työllistyminen alkumittauksessa, d = Psyykkinen rasittuneisuus alkumittauksessa, e = Työelämätavoitteet alkumittauksessa, f = Talous- ja omaisuustavoitteet alkumittauksessa, g =koeryhmässä yhden yksikön muutoksen vaikutus psyykkisessä rasittuneisuudessa, h = kontrolliryhmässä yhden yksikön muutoksen vaikutus psyykkisessä rasittuneisuudessa

Koulutuksesta Työhön- projektin toimijoiden kokemuksia ja kommentteja Porin seutukunnalta oppilaitoksen ja työvoimatoimiston kesken on aikaansaatu kiinteä ohjauksellinen ja tuloksellinen yhteistyö; työhallinto aloittaa toimintansa oppilaitoksessa jo varhaisessa vaiheessa (työllistymis- ja työelämävalmennus) työnantajat: voivat suoraan kertoa informaatiohaastattelussa rekrytointiperiaatteistaan ja - tarpeistaan opiskelijoille, voivat vaikuttaa työssä oppimiseen, opiskelijoiden ja työpaikka- ohjaajien valmennukseen opettaja – ohjaaja: motivoivan ryhmänohjauksen käyttöönotto virittänyt opettajia: innostus uudenlaisen opetusmenetelmän käyttöön, jossa mukana on työvoimatoimiston ohjaaja

OPPILAITOS voi huolehtia opiskelijoistaan opintojen loppuvaiheessa, edistää opiskelijoiden työllistymistä ja työ-elämässä jaksamista OPISKELIJA: työnhakupystyvyys nousi merkittävästi, huom. vaikutukset työllistymiseen, mielenterveyteen, uran laatuun - ammattitaidon lisääntyminen - sosiaaliset taidot paranivat Opiskelijapalautteita: ” Myönteiset kokemukset jäivät mieleen erityisesti ryhmän toiminnasta. Ryhmien myönteinen ja kannustava ilmapiiri oli niistä keskeisimpiä.” ” Ohjaajat olivat mukavia ja auttavaisia, käytännön harjoittelut sekä asioiden pohdiskelu ja keskustelu koettiin tärkeinä.”

Johtopäätökset: Koulutuksesta työhön ryhmillä voidaan edistää nuorten työllistymistä koulutusta ja urasuunnitelmia vastaaviin tehtäviin. Työllistymisvaikutukset kohdistuivat osa-aikaisiin ja määräaikaisiin työsuhteisiin sekä jatko-opintojen oheisiin työsuhteisiin. Koulutuksesta työhön –ryhmiin osallistuminen tukee työllistymisen ohella työelämään sekä talouteen ja omaisuuteen kohdistuvien tavoitteiden asettamista. Koulutuksesta työhön ryhmillä voidaan ennaltaehkäistä psyykkistä rasittuneisuutta psyykkisen terveyden suhteen riskiryhmään kuuluvilla nuorilla. Opetushallinnon ja työhallinnon seutukummallista tuloksekasta yhteistyötä voidaan vahvistaa ryhmäohjauksen ympärillä – kokemukset erittäin hyviä kun ohjauskustannuksista sovitaan Ryhmätoimintaan liittyy myös paikalliset työnantajat, jotka kokevat yhteistyön positiivisena Opettajille toimintatavasta uusia virikkeitä opetustyöhön Ohjelmaan >>