KORKEAKOULUT PARHAIMMILLAAN VUONNA 2012 Korkeakoulujen rooli alueellisessa kehittämisessä, Helsinki, Valtiosihteeri Heljä Misukka

2 Toiselle asteelle ja korkea-asteelle siirtyvät ikäluokat

3 KORKEAKOULUJEN RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN Hallitusohjelman mukaisesti korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä jatketaan. Päälinjaukset tehty valtioneuvoston vahvistamassa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosiksi Korkeakoulujen toiminnan tehostamisella lisäresursseja opetukseen ja tutkimukseen. Vahvistetaan –Huippututkimusta ja strategisia painoaloja –Korkeakoulujen roolia innovaatiojärjestelmässä –Korkeakoulujen alueellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Parannetaan opetuksen laatua. Turvataan osaavan työvoiman saatavuus. Monipuolistetaan korkeakoulujen rahoituspohjaa.

4 OPETUSMINISTERIÖN RAKENTEELLISEN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT (2) Opetusministeriön suuntaviivat siitä, millaisiin tavoitteisiin ja ratkaisuihin korkeakoulujen tulisi rakenteellisessa kehittämisessä pyrkiä. –Tavoitteet, kriteerit ja suuntaviivat käsitelty sivistyspoliittisessa ministerityöryhmässä ja –Suuntaviivat julkistettiin Monissa korkeakouluissa on jo omaehtoisesti ryhdytty toimeen - nyt viimeisetkin mukaan. Myös muut vaihtoehtoiset ratkaisut tulevat kysymykseen edellyttäen, että ne –tiivistävät korkeakouluverkkoa –kehittävät korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rakenteita –parantavat opetuksen ja tutkimuksen laatua –vahvistavat korkeakoulujen alueellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

5 OPETUSMINISTERIÖN RAKENTEELLISEN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT (2) Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat strategiansa vuoteen 2010 mennessä. –Strategiatyössä huomioidaan myös aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus. Strategioiden pohjalta opetusministeriö valmistelee rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelman vuosille Uudet korkeakoulurakenteet ovat pääosin käytössä vuonna –Korkeakoulujen mahdolliset yhdistymiset edellyttävät opetusministeriön, korkeakoulujen johdon ja ylläpitäjien tiivistä yhteistyötä ja yhteistä tahdonmuodostusta. Kansainvälinen kokonaisarviointi toteutetaan vuonna 2020.

6 ASETETTUJA TAVOITTEITA JA TOIMENPITEITÄ Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen pohjana –duaalimalli –alueellisesti ja aloittaisesti vahvemmat korkeakouluprofiilit. Korkeakoulujen tavoitekoko –yliopistot pääosin kokopäiväopiskelijaa –ammattikorkeakoulut pääosin kokopäiväopiskelijaa –strategisen yo-amk -liittoutuman pääosin kokopäiväopiskelijaa. Uusia tutkinnonanto-oikeuksia ei pääosin myönnetä. Alueellisesti kattava korkeakoululaitos turvataan maan eri osissa. Opetuksen ja tutkimuksen laatua parannetaan sisäisiä koulutus- ja tutkimusrakenteita uudistamalla. Yhteiset kirjasto- ja tietopalvelut ja yhteiset tietojärjestelmät.

7 VISIO KORKEAKOULUVERKOSTA 2020 Korkeakouluja ja yksiköitä nykyistä vähemmän –vahvempi taloudellinen kantokyky. Yksiköt nykyistä suurempia –kansainväliset yhteistyöedellytykset paranevat –edellytykset poikki- ja monitieteisyyteen vahvistuvat –opiskelijoille lisää valintamahdollisuuksia. Enintään 15 yliopistoa ja 18 ammattikorkeakoulua –näillä 3-5 yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen strategista liittoutumaa.

8 RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN KEVÄÄN TULOS- JA TAVOITENEUVOTTELUISSA Rakenteellinen kehittäminen tärkein keskustelunaihe kevään neuvottelukierroksella –sovittiin rakenteellista kehittämistä edistävistä tavoitteista kunkin korkeakoulun kanssa. Kaikkien ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa sovittiin, että ne uudistavat strategiansa siten, että ne ovat käytettävissä vuonna 2010 käytävissä neuvotteluissa. Innovaatioyliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Turun uusi yliopisto aloittavat toimintansa Pirkanmaan ja Tampereen ammattikorkeakouluista muodostetaan yksi ammattikorkeakoulu. Lapissa ja Kaakkois-Suomessa syntymässä vahvat korkeakoulutuskokonaisuudet korkeakoulujen yhteisen strategiatyön pohjalta. Useita muita korkeakoulujen välisen yhteistyön syventämismahdollisuuksia koskevia selvityksiä käynnistetään.

9 KORKEAKOULUJEN ALUEELLINEN VAIKUTTAVUUS Korkeakoulujen alueellinen vaikuttavuus syntyy ennen kaikkea niiden perustehtävien koulutuksen, tutkimuksen ja T&K-toiminnan kautta. Korkeakoulujen yhteistyön syventämisen ja työnjaon tavoitteena on vahvistaa alueiden kilpailukykyä ja menestysedellytyksiä. –Kunkin korkeakoulun strategisten painoalojen vahvistaminen merkitsee myös joistakin toiminnoista luopumista ja korkeakoulujen välistä työnjakoa. –Laadukkaat korkeakouluyksiköt kiinnostavat yhteistyökumppaneita ja vetävät puoleensa alueen ulkopuolisia korkeakouluja ja innovaatiojärjestelmän muita toimijoita. Yliopistokeskusten toimintaa on kehitetty pääosin alueiden rahoituksella ja rakennerahastovaroin. –Jatkossa on tärkeä kiinnittää huomiota myös alueen itsenäisten korkeakoulujen toimintaedellytyksiin. Ammattikorkeakouluilla päävastuu alueellisiin työvoimatarpeisiin vastaamisesta. Ammattikorkeakoulujen monipuolinen omistajarakenne säilytetään.

10 YLIOPISTOLAIN UUDISTAMINEN Uudistuksen aikataulu –Yliopistolain uudistamisen keskeisiä linjauksia käsiteltiin hallituksen iltakoulussa –Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi yliopistojen taloudellisia edellytyksiä ja pääomittamisen periaatteita –Opposition välikysymys yliopistouudistuksesta toukokuussa. –Innovaatioyliopiston säätiö perustetaan eduskunnan hyväksyttyä vuoden 2008 II LTAE:n. –Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsittelee julkisoikeudellisina laitoksina toimivien yliopistojen pääomittamista kesäkuussa –Uusi yliopistolaki lausunnolle viimeistään elokuussa –Hallituksen esitys Eduskunnalle kevätistuntokauden 2009 alussa. –Uusi yliopistolaki voimaan –Lain mukainen toiminta täydessä laajuudessa alkaen.

11 KESKEISIÄ LINJAUKSIA YLIOPISTOLAITOKSEN UUDISTAMISEKSI 1(2) Kaikkien yliopistojen oikeudellinen asema uudistuu –joko säätiömuotoon tai julkisoikeudelliseksi laitokseksi. Toistaiseksi sitouduttu yhden säätiöyliopiston - TKK, HKKK ja TaiK muodostaman innovaatioyliopiston – perustamiseen sekä varauduttu säätiövarallisuuden muodostamiseen ja toiminnan lisärahoitukseen. Säätiömuotoon siirtyminen on mahdollista muillekin yliopistoille. –Yliopistojen ilmaistava OPM:lle halukkuutensa mennessä. –Oltava riittävän vahva, vähintään opiskelijan yhteisö, jossa alkupääomaa vähintään 25 M€ tuhatta kokopäiväopiskelijaa kohti. –Valtion ulkopuolisen alkupääoman tulee olla aidosti uutta yksityistä pääomaa. –Valtio päättää erikseen osallistumisestaan yksityisoikeudellisena säätiönä toimivan yliopiston pääomittamiseen. Valtion osuus on sama kuin Innovaatioyliopistossa eli 5:2 säätiön koko peruspääomasta. Valtio voi tehdä finanssisijoituksia kaikkiin julkisoikeudellisina laitoksina toimiviin yliopistoihin.

12 KESKEISIÄ LINJAUKSIA YLIOPISTOLAITOKSEN UUDISTAMISEKSI 2(2) Yliopistojen perusrahoituksen pitkäjänteisyys turvataan. –Valtio varautuu pääomittamaan julkisoikeudellisina laitoksina toimivia yliopistoja siten, että niiden vakavaraisuus, maksukyky ja luottokelpoisuus turvataan. –Uudessa yliopistolaissa määritellään yliopistojen valtion rahoituksen mitoitus ja rahoitusperusteet. –Yliopistolaissa turvataan yliopistojen toiminnan rahoitus vähintään kustannustason muutos huomioon ottaen. Samalla kumotaan laki korkeakoululaitoksen kehittämisestä. –Oikeushenkilöaseman muutoksesta aiheutuva uusi verotuksellinen asema otetaan huomioon mitoitettaessa yliopistojen rahoitusta. –Innovaatioyliopiston toiminnan rahoitukseen tuleva lisäys siirretään yliopistojen kilpailtavaksi vuoteen 2020 mennessä siten, että siirtäminen alkaa vuodesta Yliopistojen hallinto- ja johtamisjärjestelmät uudistetaan. Henkilöstön palvelussuhde muuttuu virkasuhteisesta työsopimussuhteiseksi.