-julkaisun tausta-aineisto

Energiayritykset panostavat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen Kompassi – vastauksia ilmastonmuutoksen syihin ja seurauksiin -opas on tarkoitettu energia-alan asiakaspalveluhenkilöille Energiateollisuuden projektiryhmä on koonnut oppaaseen asiantuntijoiden vastauksia asiakkaiden esittämiin kysymyksiin ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista Ilmastonmuutoksen viestintäohjelma (ilmastonmuutos.info) on tukenut oppaan tuotantoa osana kansallisen energia- ja ilmastostrategian toteutusta Projekti antaa myös koulutusta energiayritysten asiakaspalvelijoille Kalvot ja Kompassi-esitteet ovat ladattavissa Energiateollisuuden kotisivulla www.energia.fi/ Tietoruudut Versio 7.3.2006

Miksi ilmastonmuutosta hillitään Ihmisen toiminta aiheuttaa ilmastonmuutosta Ilmaston lämpenemisen todellisia vaikutuksia ei täysin tiedetä On mahdollista, että lämpenemisellä on vahingollisia vaikutuksia koko maapallolle Lämpeneminen vaikuttaa ihmisten ja muiden eläinten sekä kasvien elämään Ilmastonmuutosta voidaan hillitä kasvihuonekaasupäästöjä vähentämällä Jokainen voi toiminnallaan vaikuttaa tähän Tietoruudut Versio 7.3.2006

Uusiutuvien energialähteiden osuus sähkön kulutuksesta vuonna 2002 Lähde: Eurostat Tietoruudut Versio 7.3.2006

Hiilidioksidipäästöt tuotettua sähköä kohden g/kWh vuonna 2003 Lähde Eurelectric, * vuoden 2002 tiedot, ** vuoden 2001 tiedot Tietoruudut Versio 7.3.2006

Sähkön hankinta energialähteittäin 2004 86,8 TWh Nettotuonti 5,6 % Öljy 2,1 % Vesivoima 17,0 % Tuulivoima 0,1 % Kivihiili 18,2 % Turve 7,5 % Biopolttoaineet 1,7 % Maakaasu 11,6 % Jätepolttoaineet 1,1 % Ydinvoima 25,1 % Tietoruudut Versio 7.3.2006

Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet 54 TWh, 2004 Kivihiili 26 % Turve 19 % Puu 10 % Öljy 4 % Muut 2 % Maakaasu 39 % Tietoruudut Versio 7.3.2006

Lämpöindeksin kehitys kaukolämmitetyissä rakennuksissa Tietoruudut Versio 7.3.2006

Kaukolämmön tuotanto vuonna 2004 32 TWh Tietoruudut Versio 7.3.2006

Hiilidioksidipäästöt tuotettua sähköä kohden Suomessa g/kWh 100 200 300 400 500 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 Tietoruudut Versio 7.3.2006

Sähkön tuotannon rikki- ja typpipäästöt Suomessa tuotettua sähköä kohden g/kWh Lähde: Enprima Tietoruudut Versio 7.3.2006

Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön osuuden lisäämistavoitteet ns. RES-E -direktiivin mukaan, lähde Euroopan unioni Tietoruudut Versio 7.3.2006

Yhteistuotannon osuus sähkön tuotannosta vuonna 2000 Yhteistuotannon määritelmät poikkeavat eri maissa Lähde: Eurelectric 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ranska Irlanti Ruotsi Belgia Iso-Britannia Portugali Espanja Kreikka EU-15 Saksa Italia Itävalta Luxemburg Suomi Alankomaat Tanska Tietoruudut Versio 7.3.2006

Kasvihuonekaasut Kasvihuonekaasuiksi kutsutaan kasvihuoneilmiötä aiheuttavia aineita Niistä ilmastonmuutoksen kannalta tärkeimpiä ovat luonnossakin esiintyvät vesihöyry (H2O), hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4), otsoni ja dityppioksidi (N2O) Myös monet ihmisen valmistamista synteettisistä kemikaaleista ovat merkittäviä kasvihuonekaasuja. Tärkeimpiä näistä ovat kloorifluoratut hiilivedyt (CFC:t ja HCFC:t), fluoriyhdisteet (HFC:t, PFC:t ja SF6) sekä bromiyhdisteet (halonit, esim. CF3Br) Tietoruudut Versio 7.3.2006

Varsinaisten kasvihuonekaasujen osuus lämmitysvaikutuksesta Hiilidioksidi 60 % Metaani 20 % Halogenoidut hiilivedyt ja muut orgaaniset yhdisteet 14 % Dityppioksidi 6 % Lähde: IPCC 2001 Tietoruudut Versio 7.3.2006

Kioton pöytäkirja Kioton pöytäkirja velvoittaa teollisuusmaita vähentämään kuuden kasvihuonekaasun (hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi, fluorihiilivedyt, perfluorihiilivedyt ja rikkiheksafluoridi) päästöjä. Vuonna 1997 hyväksytty pöytäkirja tuli voimaan 16.2.2005. Suomi ratifioi muiden Euroopan unionin jäsenmaiden mukana Kioton pöytäkirjan vuonna 2002. USA ja Australia ovat jättäytynet pöytäkirjan ulkopuolelle. Pöytäkirja ei aseta kehitysmaille päästövähennysvelvoitteita. Tietoruudut Versio 7.3.2006

Hiukkaspäästöt Suomessa suuri osa kaupunki-ilman hengitettävistä hiukkasista on peräisin liikenteen nostattamasta katupölystä eli epäsuorista päästöistä Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet kohoavat etenkin maalis-huhtikuussa, kun jauhautunut hiekoitushiekka ja asfalttipöly nousevat liikenteen vaikutuksesta ilmaan Hiukkaspitoisuuksia nostavat myös energiantuotannon, teollisuuden, liikenteen ja puun pienpolton päästöt sekä kaukokulkeuma Ultrapienten hiukkasten pitoisuudet ovat korkeimmillaan polttolähteiden, esim. liikenneväylien, välittömässä läheisyydessä Tietoruudut Versio 7.3.2006

Päästökauppa EU:n jäsenmaat ovat laskeneet liikkeelle päästöoikeuksia (allowance), jotka on jaettu laitoksille kansallisen jakosuunnitelman mukaan (National allocation plan = NAP) Päästöoikeudet ovat voimassa kausittain: 2005-07; 2008-12 jne. Laitoksen saama päästöoikeusmäärä on kiintiö, jolla voi käydä kauppaa Päätös kunkin toimijan saamasta päästöoikeusmäärästä tehdään koko kaudelle ennen kutakin kauppajaksoa EU:n päästökaupan piirissä on runsaat puolet Suomen kasvihuonepäästöistä Eniten päästökauppa koskettaa energiantuotantoa ja osaa teollisuudesta. Runsaasti päästöjä aiheuttava liikenne on päästökaupan ulkopuolella Tietoruudut Versio 7.3.2006

Mihin tavoitteisiin EU on sitoutunut Kioton pöytäkirjassa Euroopan unionin yhteinen päästövähennys-velvoite vuoden 1990 päästötasosta on 8 prosenttia EU:ssa osa maista joutuu vähentämään päästöjä ja osa saa lisätä niitä vertailuvuodesta Suomen velvoitteena on pitää kasvihuonekaasujen päästöt vuosina 2008-12 keskimäärin vuoden 1990 tasolla Päästöjen vähentämistoimia voidaan tehdä kansallisten olosuhteiden mukaan esimerkiksi energia- ja liikennesektoreilla sekä jätehuollossa. Maat voivat käyttää tarkoitukseen sopivia ohjauskeinoja, esimerkiksi säädöksiä tai verotusta Näiden toimien lisäksi Kioton pöytäkirja mahdollistaa niin kutsuttujen Kioton mekanismien ja hiilinielujen (lähinnä metsät) käytön velvoitteen täyttämiseksi Tietoruudut Versio 7.3.2006

Kasvihuonekaasujen päästöt 1990-2004 Lähde: Tilastokeskus Miljoonaa tonnia Tietoruudut Versio 7.3.2006

Kasvihuonekaasujen päästöt 1990-2005* Lähde: Tilastokeskus Tietoruudut Versio 7.3.2006

Sähköenergian verollisen hinnan kehitys Lähde: Energiamarkkinavirasto 1 2 3 4 5 6 1/1997 4/1997 7/1997 10/1997 1/1998 4/1998 7/1998 10/1998 1/1999 4/1999 7/1999 10/1999 1/2000 4/2000 7/2000 10/2000 1/2001 4/2001 7/2001 10/2001 1/2002 4/2002 7/2002 10/2002 1/2003 4/2003 7/2003 10/2003 1/2004 4/2004 7/2004 10/2004 1/2005 snt/kWh Kotitaloudet Tietoruudut Versio 7.3.2006

Lämmön keskihinta kehitys 1.1.1981 = 100 Tietoruudut Versio 7.3.2006

Kotitalousasiakkaan sähkön hinnan muodostuminen 1. 2. 2005 yht Kotitalousasiakkaan sähkön hinnan muodostuminen 1.2.2005 yht. 9,78 snt/kWh, lähde Energiamarkkinavirasto Arvonlisävero 18 % Sähkön hankinta 33 % Sähköverot 8 % Sähkön myynti 6 % Jakeluverkkosiirto 31 % Kantaverkkosiirto 2 % Alueverkkosiirto 2 % Tietoruudut Versio 7.3.2006

Energiaa säästäviä tuotantotapoja Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa saadaan polttoaineen energiasta jopa 80-90 prosenttia hyötykäyttöön Yhteistuotanto on ympäristön kannalta hyvä ratkaisu Vesi- ja ydinvoima ovat tuotettua kilowattituntia kohden edullisimmat sähkön tuotantotavat Tietoruudut Versio 7.3.2006

Kotitaloudet voivat hillitä ilmastonmuutosta käyttämällä lämpöä, sähköä ja vettä säästäen noudattamalla energiansäästöohjeita käyttämällä julkista sekä kevyttä liikennettä vähentämällä yksityisautoilua käyttämällä kaukolämpöä tai puulämmitystä ostamalla uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä ostamalla kestäviä ja laadukkaita kulutustavaroita kierrättämällä ja korjaamalla laitteita ja tavaroita lajittelemalla jätteet laittamalla jätteet hyötykäyttöön Tietoruudut Versio 7.3.2006