RADIOKANAVAT.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kehäantennit Looppi, silmukka
Advertisements

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Aaltoliike Harmoninen voima: voiman suunta aina kohti tasapainoasemaa, esim. jousivoima Jaksonaika T = aika, jolloin värähtelijä palaa seuraavan kerran.
Nopeudesta ja kiihtyvyydestä
Vuorovaikutus.
Vuorovaikutus.
Tilastollista päättelyä
Vuorovaikutuksesta voimaan
Voimista liikeilmiöihin ja Newtonin lakeihin
Tiedonsiirronperusteet

BINÄÄRISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT
JATKUVAN AWGN-KANAVAN KAPASITEETTI — SHANNON-HARTLEY -LAKI
TURBOKOODAUS.
TIETOLIIKENNETEKNIIKKA II A KURSSI DIGITAALISEN TIEDONSIIRRON PERUSTEISTA Kari Kärkkäinen Tietoliikennelaboratorio, huone TS439, 4. krs.
FLAT FADING -KANAVAT.
Tietoliikennetekniikka II AKari KärkkäinenOsa 27 1 (12) KAISTANLEVEYDEN JA TEHON KÄYTÖN KANNALTA OPTIMAALINEN MODULAATIO — TRELLISKOODATTU MODULAATIO.
MONITIE-ETENEMISEN AIHEUTTAMA HÄIRIÖ
Tietoliikennetekniikka II AKari KärkkäinenOsa 24 1 (10) LOHKOKOODATUN JA KOODAMATTOMAN JÄRJESTELMÄN SUORITUSKYKYJEN VERTAILU.
KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA
pieni kokoelma mekaniikan suurejärjestelmästä Mikko Rahikka 2001
FSK-Frequency Shift Keying
Valo ja ääni Valon ominaisuuksia heijastuminen värit taittuminen
2 SÄTEILYÄ JA AINETTA KUVATAAN USEILLA MALLEILLA
SOLUKKORADIOJÄRJESTELMÄT
Lähettimet ja vastaanottimet
Mittaustekniikka 26 AD-muuntimia Liukuhihna – Pipeline Muunnos tehdään useassa peräkkäisessä pipeline- asteessa, joissa kussakin ratkaistaan joukko bittejä.
Vaihemodulaatio Vaihemodulaatio ja taajuusmodulaatio muistuttavat suuresti toisiaan. Jos moduloidaan kantoaallon vaihekulmaa, niin samalla tullaan moduloiduksi.
Ääni!.
Fysikaalisen käsitteenmuodostuksen perussuunta ja tasot.
FYS0460 / FYSZ460 Ohjelmatyö Elektronisuhkulitografia Terhi Hongisto YN240.
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Mallinnusmenetelmät 5 – Emilia Partanen Optimointiopin seminaari - Syksy 2005 Mallinnusmenetelmät.
Havainto. Taivaalla näkyvistä kohteista tutuimpia on Otava, eli Ursa Major (Iso Karhu) Se kiertyy öisellä vaelluksella Pohjantähden ympärillä.
INFORMAATIOTEORIAN JA KOODAUSMENETELMIEN PERUSTEET
5. Fourier’n sarjat T
Tuulet.
Siirtolinjat - Sisältö
TÄHDENLENTO.
Maanjäristykset.
Radioaaltojen eteneminen
LUKU 1 JOHDANTO TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMIIN
24. Paine Tavoitteet ja sisällöt Paine Hydrostaattinen paine
5. Datan käsittely – lyhyt katsaus Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman.
Edellisen kerran yhteenveto 1.Langaton lennätin lukujen vaihteessa. Langallinen lennätin 50 vuotta aiemmin. Langaton aluksi laivaliikenteeseen/Marconi.
SOLUKKORADIOJÄRJESTELMÄT A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari KärkkäinenSyksy 2015.
Fysiikassa kaikkia aineellisia olioita sanotaan kappaleiksi Kappaleita voivat olla.
Edellisen kerran yhteenveto 1.Langaton lennätin lukujen vaihteessa. Langallinen lennätin 50 vuotta aiemmin. Langaton aluksi laivaliikenteeseen/Marconi.
ANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM Millä eri tavoilla signaalinäyteet voidaan esittää & koodata? A Tietoliikennetekniikka I Osa 20 Kari.
MONITIE-ETENEMISEN AIHEUTTAMA HÄIRIÖ Miten todellinen kanava poikkeaa AWGN-kanavasta? A Tietoliikennetekniikka II Osa 8 Kari KärkkäinenSyksy 2015.
Lähettimet ja vastaanottimet OH3TR:n radioamatöörikurssi.
Tiedonsiirtotekniikka 2
BINÄÄRISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
Suhteellisuusteoriaa
Vuorovaikutus ja voima
Signaalinkäsittelymenetelmät / Kari Jyrkkä
Pisara 4 Ympäristö- ja luonnontieto
Vuorovaikutus.
Spektri- ja signaalianalysaattorit
Signaalien datamuunnokset
KVANTISOINTIKOHINA JA AWGN-KOHINAN vaikutus PULSSIKOODIMODULAATIOSSA
LUKU 7 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
RADIOTIETOLIIKENNEKANAVAT
LUKU 1 TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMIEN ANALYYSI
KYNNYSILMIÖ kulmamodulaatioilla
KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA
Kevät 2015 EPÄLINEAARISET KULMAMODULAATIOT — VAIHEMODULAATIO (PM) JA TAAJUUSMODULAATIO (FM) Miten PM ja FM eroavat toisistaan? Millainen on kapeakaistainen.
LOHKOKOODATUN JA KOODAMATTOMAN JÄRJESTELMÄN SUORITUSKYKYJEN VERTAILU
MONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
Lämpö ja infrapunasäteily
Wind Power in Power Systems
Esityksen transkriptio:

RADIOKANAVAT

Yhteysgeometriasta aiheutuva signaalin vaimentuminen Aiheutuu heijastumisista etenemistilassa olevista erilaisista esteistä ja kohteista, kuten talot, maasto, vuoret, vesistö, ihmiset, ilmakehä ja sen eri kerrokset. Pieni muutos kanavassa tai antennin suhteellisessa paikassa saattaa aiheuttaa suuren muutoksen vastaanotetun signaalin tehossa. Signaalin amplitudin vaimeneminen on siis aikariippuvaa.

LOS, heijastus, sironta, diffraktio, varjostuminen

Monitiekanavien peruskäsitteitä Radiokanava on satunnaisesti aikavariantti, koska väliaine muuttuu: Taitekerroin muuttuu (taitekerroin riippuu ilmanpaineesta ja vesihöyryn määrästä). Lähetin, vastaanotin ja heijastava kohde liikkuvat suhteessa toisiinsa (syntyy mm. dopplersiirtymää). Monitie-eteneminen: Johtuu heijastuksista ja diffuusista sironnasta eri suuntiin. On siis diskreettiä (peilimäinen, specular) tai jatkuvaa (sironta). Häipymisen syyt (kanavan stokastiikkaa mallintavat eri jakaumat): Monitie-eteneminen (esim. Rayleigh, Rice tai Nakagami -jakautuneita) Varjostuminen (esim. sattunn. riippumattomien tekijöiden tulo on log-normaali -jakautunut) lmiöt aiheuttavat aikariippuvaa vaimentumista ja häipymistä. Flat fading tilanne esiintyy, kun kanavan muutosnopeus on hidas symbolinopeuteen nähden. Large-scale muutokset  slow fading, small-scale muutokset  fast fading Monitie-etenemistä ja sen vaikutuksia, ts. kanavan ominaisuuksia, voidaan tarkastella duaalisesti sekä aika- että taajuusalueissa. Radiokanavalla on lineaaristen suodattimien tavoin impulssivaste ja sitä vastaava siirtofunktio. Voidaan kuvata lineaarisella FIR-mallilla. Tutoriaali: http://www.telecomlab.oulu.fi/~kk/dtsp/tutoriaalit/Barocchi.pdf

Path loss, large scale shadowing, small scale fast fading Large-scale fading Small-scale fading Path loss

Monitiekanavien peruskäsitteitä Siirtokanava on erilainen eri ajanhetkillä, eli kanavan impulssivaste muuttuu ajan funktiona (mallintaa aikavariantti FIR-suodatin).

Monitiekanavien peruskäsitteitä Mitä suurempi taajuus, niin sitä suurempi antennin paikan ja suhteellisen liikkeen vaikutus. Lyhyillä aallonpituuksilla kanavan resoluutio, eli vastaanottimen kyky havaita kanavassa tapahtuvia pieniä etenemisgeometrian muutoksia on paljon suurempi kuin matalilla taajuuksilla. Vertaa tilannetta valo- ja elektroni-mikroskooppiin, joilla kohteen erottelukyky on verrannollinen käytettyyn aallonpituuteen (siksi bakteerit nähdään valomikroskoopilla, mutta virusten näkemiseen tarvitaan pienen :n omaavaa elektronimikroskooppia. 10 MHz   = 30 m, 100 MHz   = 3 m, 1 GHz   = 30 cm, 10 GHz   = 3 cm.