19 Suhdannevaihtelut M&T 2006, luku 33

Valuuttakursseista Nimellinen valuuttakurssi määräytyy markkinoilla Esim 1 euro = 1.364 dollaria eli e=1.364 Reaalinen valuuttakurssi ottaa huomioon hintatasot Reaalinen valuuttakurssi = (eP)/P*, missä P kotimaan hintataso ja P* ulkomaan hintataso Ostovoimapariteettiteoria (purchasing-power parity): pitkällä aikavälillä reaalinen valuuttakurssi (eP)/P*=1 eli e = P*/P Jos poikkeaa tästä, valuutan sanotaan olevan yli- tai aliarvostettu

Jos valuuttakurssi poikkeaa tasapainotasosta.. Yliarvostettu, kun e suurempi kuin ePPP Ulkomaiset tuotteet halvempia, alijäämäinen vaihtotase Aliarvostettu, kun e pienempi kuin ePPP Kilpailuetu maailmankaupassa, kun omat tuotteet suhteellisesti halvempia -> vaihtotase ylijäämäinen? Lyhyellä aikavälillä poikkeaa (valuuttamarkkinat) Kysyntä: NX (nettovienti, paljonko meiltä ostetaan, eli paljonko kysytään euroja) Tarjonta: NCO ( paljonko jää yli kotimaisen tarpeen pääomaa tarjottavaksi ulkomaille)

Avoimen talouden reaalitasapaino (a) Lainavarojen markkinat (b) Nettolainananto ulkomaille Reaalinen korkokanta Reaalinen korkokanta 2. r1 määrittää nettolainannon Tarjonta= S r1 r1 Kysyntä= I + NCO Nettolainananto NCO Lainavarat Nettolainananto 1. Lainavarojen markkinat tasapainottuvat reaalisen korkokannan tasolla r1 Reaalinen valuuttakurssi 3. NCO määrittää valuutan tarjonnan, koska ulkomaiset varat on ostettava ulkomaan valuutalla Tarjonta=NCO E 4. Reaalinen valuuttakurssi asettuu tasolle E1, jolla eurojen kysyntä = eurojen tarjonta. Kysyntä= NX Eurojen määrä (c) Valuuttamarkkinat Lähde: M &T, 666, kuvio 32.4, muokattu.

Valtion budjettialijäämän vaikutukset 1. A budget deficit reduces (a) The Market for Loanable Funds (b) Net Capital Outflow the supply of loanable funds . . . Real Real Interest S S Interest Rate Rate B r2 r2 r A 2. . . . which increases the real interest rate . . . 3. . . . which in turn reduces net capital Demand outflow. NCO Quantity of Net Capital Loanable Funds Outflow Real Exchange S S Rate 4. The decrease in net capital outflow reduces the supply of pounds to be exchanged E2 into foreign E1 currency . . . 5. . . . which causes the real exchange rate to Demand appreciate. Quantity of Pounds Lähde: M&T, 668, kuvio 32.5. (c) The Market for Foreign Currency Exchange

Pääomapaon vaikutukset (Effects of Capital Flight) (a) The Market for Loanable Funds in Mexico (b) Mexican Net Capital Outflow Real Real 1. An increase in net capital outflow. . . Interest Supply Interest NCO2 Rate D2 Rate r2 3. . . . which increases the interest rate. r1 r1 2. . . . increases the demand for loanable funds . . . D1=I+NCO NCO1 Quantity of Net Capital Loanable Funds Outflow Real Exchange S S2 Rate 4. At the same time, the increase in net capital outflow increases the supply of pesos . . . E 5. . . . which causes the peso to depreciate. E Demand Quantity of Pesos (c) The Market for Foreign-Currency Exchange Lähde: M &T, 674, kuvio 32.7

Valuuttakurssien ja vaihtotaseen suhteesta Korkea valuuttakurssi -> vahva valuutta -> kotimaiset tuotteet kalliita -> tuonti kasvaa -> alijäämä Matala valuuttakurssi -> heikko valuutta -> kotimaiset halpoja – > vienti vetää -> ylijäämä Reaalitalouden vaikutukset? Koron muutokset -> valuuttakurssin muutokset Kotimaan koron noustessa valuutta vahvistuu ja koron laskiessa heikkenee

BKT:n kasvu ei ole tasaista

Suhdannevaihtelut BKT ei kasvaa tasaisesti vaan sen kasvu heilahtelee vuodesta toiseen. Kun BKT on laskenut kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä puhutaan taantumasta Jos BKT:n lasku kestää tavallista pidempää ja on tavallista syvempää puhutaan lamasta. Toisin kuin taantumalle, lamalle ei ole täsmällisempää määritelmää. BKT:n kasvun vaihteluita kuvataan termillä suhdannevaihtelut.

Suhdannevaihtelut, pitkäaikaväli ja lyhyt aikaväli Aikaisemmin kurssilla olemme tutustuneet pitkän aikavälin teorioihin: kvantiteettiteoriaan, klassiseen dikotomiaan ja rahan neutraaliteettiin Nimellinen- ja reaalisektori määrittyvät toisistaan riippumatta pitkällä aikavälillä Suhdannevaihteluissa on kyse lyhyen aikavälin muutoksista -> pitkän aikavälin teoriat eivät päde

Suhdannevaihteluiden määrittelyt Kasvuteoriassa määritellään potentiaalinen tuotanto YN (lisää M&T, 2006, luku 25). Kun toteutunut tuotanto (BKT) on korkeampi kuin estimoitu potentiaalinen YN , kansantalouden sanotaan olevan korkeasuhdanteessa. Kun toteutunut tuotanto (BKT) on estimoitua potentiaalista YN pienempi, kansantalouden sanotaan olevan matalasuhdanteessa Noususuhdanteessa BKT kasvaa potentiaalista tuotantoa nopeammin. Laskusuhdanteessa BKT kasvaa potentiaalista tuotantoa hitaammin.

Luonnollnen tuotantotaso Luonnollisella tuotantotasolla: työttömyys on luonnollisella tasolla (vain vapaaehtoista työttömyyttä) pääomakanta ja teknologian taso ovat annettuja suureita Tuotannon luonnollinen taso YN , on se taso, jonka kansantalous tuottaisi, mikäli kaikki hinnat (palkat mukaan lukien) olisivat täysin joustavia. International Monetary Fund IMF sekä OECD arvioivat säännöllisin välein teollisuusmaiden potentiaalisen tuotannon.

Suhdannevaihteluiden malli (AD-AS malli) Suhdannevaihteluita kuvataan yleensä kahdella muuttujalla: kokonaistuotannon määrä eli reaalinen BKT, kansantalouden hintataso ja sen muutos eli inflaatio. Seuraavaksi tarkastelemme suhdannevaihtelujen perusmallia. Mallissa kokonaistuotanto ja hintataso määräytyvät kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan perusteella

Suhdannevaihteluiden malli Tavaroiden ja palvelujen kokonaiskysyntäkäyrä AD kuvaa, kuinka paljon tavaroita ja palveluita kotitaloudet, yritykset ja valtio ovat valmiit ostamaan kullakin hintatasolla. Tavaroiden ja palveluiden kokonaistarjontakäyrä AS kuvaa kuinka paljon tavaroita ja palveluita yritykset ovat valmiit tuottamaan ja myymään kullakin hintatasolla. Molemmat käyrät on havainnollistettu seuraavassa kuvaajassa. Ero yhden markkinan tilanteeseen: ei voi siirtyä toiseen tuotteeseen

Kokonaistarjonta- ja kokonaisksyntäkäyrä Hintataso Kokonaistarjonta Hintojen tasapainotaso Kokonaiskysyntä Tuotannon tasapainotaso Tuotannon määrä Lähde M&T 2006, 686, kuvio 33.2

Kokonaiskysyntäkäyrä (aggregate demand curve) Tavaroiden ja palvelujen kokonaiskysyntä kansantaloudessa muodostuu neljästä komponentista: kulutus C, investointi I, julkinen kulutus G, ja nettovienti NX. Kokonaiskysyntä on hintatason vähenevä funktio: hintatason laskiessa kysyntä kasvaa, noustessa se vähenee.

Kokonaiskysyntäkäyrä Hintataso P P2 1. Hintatason lasku Kokonaiskysyntä Y Y2 Tuotannon määrä 2. . . . lisää tavaroiden ja palvelujen kysyttyä määrää. Lähde M&T 2006, 687, kuvio 33.3 Copyright © 2004 South-Western

Syyt miksi kokonaiskysyntäkäyrä on laskeva Kulutuksen varallisuusvaikutus: kun hintataso P laskee, kuluttajat kokevat itsensä aiempaa varakkaammiksi, koska ostovoima on kasvanut. Tämä lisää kysyntää. Investointien korkovaikutus: kun hintataso P laskee, tarvitaan pienempiä käteiskassoja M, ostamaan sama määrä hyödykkeitä ja palveluita. Säästöjä tarjotaan lainaksi, mikä kasvattaa lainavarojen tarjontaa. Tarjonnan laajennus osaltaan laskee korkokantaa ja lisää investointeja. Viennin valuuttakurssivaikutus: kun hintataso P laskee, myös reaalinen valuuttakurssi = eP/P* laskee. Kotimaiset hyödykkeet tulevat ulkomaalaisille ostajille halvemmaksi, mikä lisää viennin määrää.

Kokonaiskysyntäkäyrän siirtyminen Useat tekijät voivat saada kokonaiskysyntäkäyrän sirtymään eli vaikuttavat siihen, kuinka paljon tavaroita ja palveluita kysytään annetulla hinnalla. Esimerkiksi jos luottamus talouteen vähenee→ kotitaloudet säästävät enemmän →kulutus laskee → kokonaiskysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle.

Kokonaiskysyntäkäyrän siirtyminen Hintataso P1 D1 D2 Y2 Y1 Tuotannon määrä Kysynnän heikkeneminen vähentää kysyntää kaikilla hinnoilla

Aktivoiva tehtävä: Totta vai tarua? Lähde: M&T 2006, 708-709 tehtävä 5a Väittämä: Kokonaiskysyntäkäyrä on laskeva, koska se on horisontaalinen summa kaikkien hyödykkeiden kysyntäkäyristä

Aktivoiva tehtävä: Totta vai tarua? Lähde: M&T 2006, 708-709 tehtävä 5a Väittämä: Kokonaiskysyntäkäyrä on laskeva, koska se on horisontaalinen summa kaikkien hyödykkeiden kysyntäkäyristä. Tarua Perustelu: Kokonaiskysyntäkäyrä on laskeva, koska hintatason lasku kasvattaa hyödykkeiden ja palveluiden kysyntää kulutuksen varallisuusvaikutuksen kautta. Myös investointien korkovaikutus ja viennin valuuttakurssivaikutus selittävät laskevan kokonaiskysyntäkäyrän.

Kokonaistarjontakäyrä (aggregate supply curve) pitkällä aikavälillä Pitkällä aikavälillä kokonaistarjontakäyrä on pystysuora Pitkällä aikavälillä bruttokansantuote määräytyy tuotantopanosten (työ ja pääoma) sekä teknologian tason perusteella. Hintataso ei vaikuta kumpaankaan. Pitkän aikavälin tuotantotasoa kutsutaan luonnolliseksi tasoksi YN.

Luonnollinen tuotantotaso Luonnollisella tuotantotasolla: työttömyys on luonnollisella tasolla (vain vapaaehtoista työttömyyttä) pääomakanta ja teknologian taso ovat annettuja suureita Tuotannon luonnollinen taso YN , on se taso, jonka kansantalous tuottaisi, mikäli kaikki hinnat (palkat mukaan lukien) olisivat täysin joustavia. International Monetary Fund IMF sekä OECD arvioivat säännöllisin välein teollisuusmaiden potentiaalisen tuotannon.

Kokonaistarjontakäyrä pitkällä aikavälillä Hintataso Pitkän ajan kokonaistarjonta (LRAS = long-run aggregate supply) P P2 2. . . . ei vaikuta tavaroiden eikä palvelujen tarjottuun määrään pitkällä aikavälillä. 1. Hintatason muutos . . . Tuotannon luonnollinen taso Tuotannon määrä Lähde M&T 2006, 692, kuvio 33.4

Kokonaistarjontakäyrän siirtyminen Kokonaistarjontakäyrää siirtävät muutokset talouskasvun tekijöissä kuten: työ pääoma teknologian taso luonnonvarat instituutiot Aktivoivat tehtävä: havainnollista kuvaajalla, miten teknologian tason kehitys vaikuttaa kokonaistarjontakäyrään pitkällä aikavälillä.

Kokonaistarjontakäyrä ja teknologian tason kehitys Hintataso Pitkän ajan kokonaistarjonta LRAS1 LRAS2 Tuotannon luonnollinen taso Tuotannon määrä

Aktivoiva tehtävä: Totta vai tarua Aktivoiva tehtävä: Totta vai tarua? Lähde: M&T 2006, 708-709 tehtävä 5b, jatkuu Väittämä: Pitkän ajan kokonaistarjontakäyrä on pystysuora, koska talousvoimat (economic forces) eivät vaikuta pitkän ajan tarjontaan.

Aktivoiva tehtävä: Totta vai tarua? Lähde: M&T 2006, 708-709 tehtävä 5b Väittämä: Pitkän ajan kokonaistarjontakäyrä on pystysuora, koska talousvoimat (economic forces) eivät vaikuta pitkän ajan tarjontaan. Tarua Perustelu: Talousvoimat kuten tuottavuuden muutokset tai väestön kasvu vaikuttavat pitkän ajan tarjontaan. Pitkän ajan kokonaistarjontakäyrä on pystysuora, koska hintataso ei vaikuta tarjontaan pitkällä aikavälillä (klassinen dikotomia).

Kokonaistarjontakäyrä (aggregate supply curve) lyhyellä aikavälillä Lyhyellä aikavälillä tarjontakäyrä on nouseva Lyhyellä aikavälillä hintatason noustessa tavaroiden ja palvelujen tarjonta kasvaa (katso seuraava kuvaaja) On olemassa kolme teoriaa, miksi kokonaistarjonta olisi kasvava funktio hintatasosta: väärinymmärrys (misperception) jäykät palkat (sticky wages) jäykät hinnat (sticky prices) Tutustutaan seuraavaksi noihin teorioihin.

Kokonaistarjontakäyrä lyhyellä aikavälillä Hinta- taso Lyhyen aikavälin tarjonta Short-run aggregate supply SRAS P P2 1. Hintatason lasku . . . 2. . . . vähentää tavaroiden ja palvelujen tarjontaa lyhyellä aikavälillä Y2 Y Tuotannon määrä Lähde M&T 2006, 696, kuvio 33.6

Väärinymmärryksen teoria (The Misperceptions Theory) Kun yleinen hintataso laskee, osa tuottajista tulkitsee tämän johtuvan oman tavaroiden ja palveluiden kysynnän heikentymisestä. Tämän väärinymmärrys johtaa tuottajat supistamaan tavaroiden ja palveluiden tuotantoaan. Väärinymmärrys johtuu siitä, ettei yksittäinen yritys pysty havaitsemaan kaikkia hintoja taloudessa yhtä aikaa.

Jäykkien palkkojen teoria (The Sticky Wage Theory) Nimellispalkat muuttuvat hitaasti, ne ovat " tahmeita" (sticky), koska palkat sovitaan yleensä tietyksi ajaksi vuodeksi tai jopa useaksi vuodeksi kerrallaan. Hintojen laskiessa tuotantokustannuksia ei voida laskea "tahmeiden" palkkojen takia, tuotannon kannattavuus alenee.

Jäykkien hintojen teoria (The Sticky Price Theory) Hintojen muuttaminenkin voi olla hidasta. Hitaus voi johtua hintojen muuttamisen kustannuksista (esim. menu costs). Kun yleinen hintataso laskee ei-odotetusti, osa tuotteiden hinnoista ei sopeudu ja jää toivottua korkeammalle tasolle. Joidenkin yritysten tuotteiden hinta päätyy liian korkealle, mikä laskee myyntiä ja siten tuotantoa.

Lyhyen ja pitkän aikavälin yhdistäminen Lyhyellä aikavälillä kokonaistarjonta Y voi poiketa tuotannon pitkän aikavälin ”luonnollisesta” tasosta YN. Jos hintataso P putoaa alle sen ”odotetun” tason Pe, niin tuotanto putoaa alle luonnollisen tason johtuen väärinymmärryksistä (misperception), jäykistä palkoista (sticky wages) ja jäykistä hinnoista (sticky prices).

Lyhyen ja pitkän aikavälin yhdistäminen Kaikki yllä mainitut kolme teoriaa voidaan ilmaista matemaattisesti seuraavalla tavalla Y = YN + a (P – Pe) jossa a = vakio Tulkinta: Tuotanto = tuotannon luonnollinen taso + vakio × (hintataso – odotettu hintataso) : Kun P = Pe, Y = YN Kun P > Pe, Y > YN Kun P < Pe, Y < YN

Pitkän aikavälin tasapaino Hinta -taso LRAS Long-run aggregate SRAS Short-run supply aggregate supply Y = YN + a(P - Pe) Tasapaino- hinta A AD Aggregate demand Luonnollinen tuotantotaso Tuotannon määrä Lähde M&T 2006, 700, kuvio 33.7

Lyhyen aikavälin kokonaistarjontakäyrän siirtyminen Lyhyen aikavälin kokonaistarjontakäyrä siirtyy oikealle, jos: tuotannon luonnollinen taso YN kasvaa, odotettu hintataso Pe laskee, sillä Y = YN + a(P- Pe) tai P = Pe + (1/a) (Y- YN ) Lyhyen aikavälin kokonaistarjontakäyrä siirtyy vasemmalle, jos: tuotannon luonnollinen taso YN laskee odotettu hintataso Pe kasvaa

Suhdannevaihteluden syyt Suhdannevaihteluita aiheuttavat ne tekijät, jotka siirtävät lyhyen aikavälin kokonaiskysyntäkäyrää tai kokonaistarjontakäyrää. Tutkitaan seuraavaksi, mikä voi siirtää kokonaiskysyntäkäyrän siirtymän vaikutuksia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Kokonaiskysynnän siirtymän vaikutukset Kokonaiskysynnän siirtymä vaikuttaa lyhyellä aikavälillä sekä tuotannon määrään että hintatasoon. Kokonaiskysynnän siirtymä vaikuttaa pitkällä aikavälillä vain hintatasoon. Kokonaiskysynnän heikentymisen vaikutuksia on havainnollistettu seuraavalla kuvaajalla.

Kokonaiskysynnän heikentyminen 2. . aiheuttaa tuotannon vähenemisen lyhyellä aikavälillä . . .. Hinta- taso LRAS AS AS2 3. . . . mutta ajan myötä lyhyen ajan kokonaistarjontakäyrä siirtyy kun hinnat, palkat ja odotukset sopeutuvat P A P2 B 1. Kokonaiskysynnän heikentyminen . . . P3 C AD1 AD2 Y2 Y Tuotannon määrä 4. . . ja tuotanto palaa luonnolliselle tasolleen. Uudessa tasapainossa hintataso on kuitenkin matalampi. Lähde M&T 2006, 701, kuvio 33.8

Kokonaiskysynnän heikkeneminen 2. . . . causes output to fall in the short run . . . Price Level Short-run aggregate supply, AS Long-run aggregate supply Aggregate demand, AD AS2 AD2 3. . . . but over time, the short-run aggregate supply curve shifts . . . A P Y B P2 Y2 1. A decrease in aggregate demand . . . C P3 4. . . . and output returns to its natural rate. Quantity of Output Copyright © 2004 South-Western

Kokonaiskysynnän heikentyminen Kun kysyntä heikkenee, tasapainohinta laskee P1:sta P2:een, niin että P < Pe (vaihe 1). Yhtälöstä Y = YN + a(P - Pe ) seuraa, että kun P < Pe , sitten Y < YN (vaihe 2) Pitkällä aikavälillä hintaodotukset muuttuvat eli odotettu hintataso Pe laskee P tasolle, mikä siirtää lyhyen ajan kokonaistarjontaa oikealle, niin että Y = YN (vaihe 3) Tämä tapahtuu esimerkiksi niin, että odotetun hintatason alentuessa palkkavaatimukset laskevat, mikä alentaa tuotantokustannuksia ja kasvattaa tarjontaa. Uusi tasapaino on pisteessä C, jossa tuotanto on palannut alkuperäiselle, luonnolliselle tasolleen Y1 = YN mutta hintataso P3 on nyt alempi. Pitkällä aikavälillä kokonaiskysynnän heikentyminen näkyy siis vain hintatason laskuna.

Kokonaistarjonnan siirtymän vaikutukset Lyhyen aikavälin kokonaistarjonnan heikentyminen vähentää tuotantoa, lisää työttömyyttä ja nostaa hintatasoa. Tutkitaan vaikutuksia tarkemmin kuvaajan avulla.

Kokonaistarjonnan siirtymän vaikutukset 1. Lyhyen aikavälin kokonaistarjonnan heikentyminen . . . Hinta- taso LRAS AS2 AS1 B P2 A P 3. . . . ja nostaa hintatasoa. AD Y2 Y Tuotannon määrä 2. . . . alentaa tuotantoa . . . Lähde M&T 2006, 704, kuvio 33.10

Kokonaistarjonnan siirtymän vaikutukset Oletetaan, että kokonaistarjonta heikkenee ja siirtyy AS1 →AS2 (vaihe 1). Syy tällaiseen siirtymään voi olla esimerkiksi jonkin merkittävän tuotantopanoksen, kuten öljyn hinnan nousu. Koska tuotanto on nyt kalliimpaa, sen kannattavuus heikkenee kaikilla hintatasoilla. Tämä johtaa tarjonnan supistamiseen tasolta Y1 tasolle Y2 (vaihe 2 - 3) ja hintataso nousee tasolta P1 tasolle P2. Talous on joutunut stagflaatioon eli tilanteeseen, jossa hinnat nousevat ja tuotanto supistuu.

Kokonaistarjonnan siirtymän vaikutukset pitkällä aikavälillä Jos talouspolitiikan harjoittajat eivät reagoi mitenkään kokonaistarjonnan heikentymiseen, niin uusi pitkän aikavälin tasapaino löytyy ennen pitkää odotusten sopeutumisen kautta. Tarjonnan supistaminen kasvattaa työttömyyttä. Työttömyyden kasvu alentaa palkkavaatimuksia. Odotettu hintataso sopeutuu ja laskee. Lopuksi kokonaistarjontakäyrä siirtyy oikealle

Kokonaistarjonnan ja kokonaiskysynnän siirtyminen ja talouspolitiikka Ongelma: sopeutuminen takaisin pitkän aikavälin kokonaistarjontakäyrälle (tai kokonaiskysyntäkäyrälle) voi kestää kauan Työttömyyden aiheuttamat ongelmat pahenee Kysymys: Voidaanko siirtymisprosessia nopeuttaa, "auttaa" finanssi- tai rahapolitiikalla? Finanssipolitiikka taantumassa: esim. kasvatetaan valtion menoja G, alennetaan veroja. Rahapolitiikka taantumassa: alennetaan ohjauskorkoa, kasvatetaan rahan tarjontaa.

Kokonaistarjonnan ja kokonaiskysynnän siirtyminen ja talouspolitiikka Seuraava kuvio havainnollistaa miten talouspolitiikalla voidaan mahdollisesti nopeuttaa sopeutumisprosessia taantuman aikana. Kokonaiskysyntää voidaan lisätä sopivalla määrällä siten, että kokonaiskysyntäkäyrä siirtyy AS1 →AS2 , jolloin tuotanto palaa luonnolliselle tasolleen Hintataso nousee edelleen tasolta P2 tasolle P3. Tämä politiikka parhaimmassa tapauksessa voi nopeuttaa tuotannon paluuta luonnolliselle tasolleen, mutta se aiheuttaa inflaatiota.

Kokonaiskysynnän vahvistamisen talouspolitiikalla ja sen vaikutus kun tarjonta heikkenee 1. Kun lyhyen ajan kokonaistarjonta heikkenee . . . Hinta- taso LRAS AS2 AS1 P3 C 2. . . . politiikan harjoittajat voivat vastata lisäämällä kokonaiskysyntää . . . P2 A 3. . . . mikä nostaa hintatasoa edelleen . . . P AD2 AD1 Luonnollinen tuotannon taso Tuotannon määrä 4. . . . mutta pitää tuotannon luonnollisella tasollaan. Lähde M&T 2006, 705, kuvio 33.11

Yhteenveto Kaikki taloudet kokevat suhdannevaihteluita. Suhdannevaihtelut eivät ole säännöllisiä eikä ennustettavissa. Suhdannevaihteluita voidaan tutkia AD-AS mallin avulla, jossa kysyntä ja tarjonta tasapainottuvat kokonaistuotannon ja hintatason sopeutumisen kautta. Pitkällä aikavälillä kokonaistarjonta LRAS on pystysuora. Lyhyella aikavälillä se on nouseva hintatason suhteen, kolme teoriaa pyrkii selittämään miksi näin olisi: väärinymmärrys (misperception) jäykät palkat (sticky wages) jäykät hinnat (sticky prices) Kokonaiskysyntä on laskeva funktio hintatasosta.

Yhteenveto Kun kokonaiskysyntä heikkenee (esim. kuluttajien luottamus tulevaisuuteen heikkenee) tai lyhyen aikavälin kokonaistarjonta supistuu esim. tuotantokustannusten nousun takia (esim. öljyn hinta nousee) Tuotanto supistuu - > taantuma. AD-AS mallin mukaan talous sopeutuu ennen pitkään ja tasapaino palautuu tuotannon luonnolliselle tasolle. Sopeutuminen kokonaistarjonnan (tai kokonaiskysynnän) siirtymiselle voi kestää kuitenkin kauan. Seuraavalla luennolla tutkitaan miten voidaan yrittää nopeuttaa tällaista sopeutumista.

Nobelisti Paul Krugman soveltaa AS-AD mallia Video