Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin alustus 27.11.2009 Tekijä: Oulun luonnonsuojeluyhdistyksen Kestävä yhdyskunta -kampanja Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategiatyö.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Häme-ohjelma on Kanta-Hämeen tulevaisuuden tekemisen strateginen ohjelma Häme-ohjelma sisältää maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman. Strategiaosa.
Advertisements

Toimintaympäristön analyysi
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja lobbaus Ulpu Iivari KTOL:n koulutustilaisuudessa
Yhteistyöryhmä maaseutupolitiikan tekijänä Pori Heli Siirilä Maaseutuasumisen teemaryhmä.
IPCC-työn merkitys suomalaiselle päätöksenteolle Pirkko Heikinheimo WG II –tiedotustilaisuus
Vihreän kasvun malli eli miten yhteiskunnan sähkön tarve turvataan ilman lisäydinvoimaa Oras Tynkkynen Helsinki.
Kaupan kehittyminen ja tulevaisuus Pohjois-Savossa ELY –keskuksen näkökulmasta Minne menet, kauppa? Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta
Kohti suunnittelu- ja konsulttialan tulevaisuutta Toimenpide-ehdotuksia Ohjausryhmä TEKES MK.
Miten kunnassa toteutetaan yhteisöllisyyttä
Valtion ja kuntien suhde seudullisen maankäytön kehittämisessä Kilpailukykyä strategisella maankäytöllä –seminaari Tampere Matti Vatilo, YM.
Janne Peräkylä Sosiaali- ja terveysministeriö HYVINVOINTIPALVELUT JA KUMPPANUUSYHTEISÖT.
Kiotosta Varsinais-Suomeen Materiaalin esille tuomat  Ongelmat  Ratkaisut  Ratkaisuehdotukset Varsinais-Suomi 50 vuoden kuluttua  Millaista.
Alueelliset Paras - seminaarit Asko Peltola PARAS-uudistus – uhka vai mahdollisuus Etelä-Pohjanmaalle?
SUOMEN MENESTYKSEN EVÄÄT -Tiekartta tulevaisuuteen Julkistamistilaisuus
VIHREIDEN TYÖPAIKKOJEN MAHDOLLISUUKSIA Ville Niinistö
Alueellinen vaikuttaminen kunnissa 2010-luvulla Arto Koski Erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto.
Kunnat kilpailukykyisen ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen Euroopan tekijöinä Kunnat ja maakunnat Euroopassa -seminaari Varatoimitusjohtaja Timo.
Päästöoikeusmarkkinoiden analysointi ja riskienhallinta POMAR / MARMET Helsingin yliopisto Ympäristöekonomia Teknillinen korkeakoulu Ympäristö- ja laatujohtamisen.
ARKISTOLAITOKSEN STRATEGIAN 2015 PÄÄKOHDAT. Arkistolaitoksen toiminta-ajatus Arvot Visio Keskeiset strategian tavoitteet Toteuttamisen keskeiset keinot.
TYÖNHAKUTAIDOT, -TAVAT JA -KANAVAT
5 Jotos, polku osallisuuteen Tampere Muutama ajatus osattomuudesta a la C. Wright Mills.
Huomioita Kuopion ilmastopoliittisesta ohjelmasta Mikko Pohjola, THL, Kuopio.
ITÄMERI-STRATEGIA JA ITÄ-SUOMI ESKO ANTOLA.
Ilmasto-oikeudenmukaisuus Kuva: Friends of the Earth International.
Puheenvuoro ilmastofoorumissa Ilmastokampanjavastaava Lauri Myllyvirta
Kanuuna seminaari Seinäjoki  Aiemmissa malleissa lähtökohta, jossa määriteltiin hyvinvoinnin esteitä, joita sitten voitiin ratkoa  Toimintavalmius.
Skills-laivaseminaari Yrittäjyyskasvatus ammatillisen koulutuksen näkökulmasta Paula Kyrö Yrittäjyyskasvatuksen professori Aalto Yliopisto, Kauppakorkeakoulu.
Koonnut Anna-Liisa Kiiskinen Keski-Suomen ELY-keskus KESYTYS-hanke (korostukset kokoajan)
ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Talousnäkymät euroalueella ja Suomessa Vesa Vihriälä
Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia Mikä on elinkeinostrategian merkitys ja rooli ilmastostrategian valmistelussa ja toteutuksessa.
Realisoituuko työvoimapula - välityömarkkinoistako ratkaisu?
Yhteiset kompetenssit Muokataan… ja täsmennetään.
EAKR-seurantakomiteoiden kokoukset Etelä-Suomi & Länsi-Suomi Itä-Suomi & Pohjois-Suomi Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena.
Strategisesti eheytyvä kaupunkiseutu? Näkökulmia Tampereen seudun rakennesuunnitelmatyöhön Jari Kolehmainen Olli Ruokolainen Tampereen yliopisto.
Turvallisuus
Demokratiaa etsimässä Helsingin demokratiaryhmän pohdinnoista.
VISIO KMO: Kestävää hyvinvointia monimuotoisista metsistä TULEVAISUUSKATSAUS: Metsät ja osaaminen- kasvavaa hyvinvointia Liite 2.
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Onnistuivatko opit ? Markus Seppelin Sosiaali- ja terveysministeriö Onnistuvat opit –hankkeen valvoja.
Viestintäsuunnitelma
Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Asiantuntija Sampsa Nissinen.
KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu 4, Jyväskylä MAAKUNNALLINEN KUNTA- JA PALVELURAKENNESEMINAARI Jyväskylä Paviljonki.
Vuoden 2011 valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden haun teemat Kirsi Viljanen Maaseutuylitarkastaja YTR:n hankeryhmän sihteeri.
Ympäristönäkökulma rakennerahastohankkeissa
Ivan käytön arviointia perhepalveluissa Kätevä käyttää, tulee punnittua asioita monesta näkökulmasta ja mietittyä eri vaihtoehtojen vaikutuksia pitkälle.
Menestystä yrittäjälähtöisyydellä ja yhteistyöllä Kunnan elinkeinopoliittisen ohjelman työkirja Osa: Työkirja.
Rakennesuunnitelma 2040 Valtuustoinfot 8-9/2013 Päivi Nurminen ja Kimmo Kurunmäki.
KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu 4, Jyväskylä KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA Suomalaisin Suomi – viihdy ja voi.
Vihreitä viestejä Vihreä liitto rp Elokuu 2006 Taina Marjanen, Mainostoimisto Toukokuu.
Ympäristöministeriö ja Suomen Kuntaliitto Seudun kuntien yhteinen maapolitiikka - Kuntien maapolitiikan yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet.
Ajankohtaisiltapäivä Uusi rakennerahastokausi Juha Pulliainen.
CEE:n TEHTÄVÄ ON LUODA INNOVAATIOSTA LIIKETOIMINTAA! Tuomalla yhteen tutkimuspartnerit, yritykset sekä rahoittajat ja nyt myös innovaatioenkeleitä Uusien.
Keski-Pohjanmaa vuonna seminaari Alueellisen ennakointiraportin esittelyä Ilkka Rintala.
Aikuissosiaalityön kehittämishanke – SOS - hanke
IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia Tasapainoisen kehityksen Suomi 2015 Valtioneuvoston.
Kuntaliiton Kunnat ohjelma ja tulevaisuuden kunta Kunnat haasteiden edessä -kuntaseminaari Joensuu va kehityspäällikkö Jarkko Majava.
Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi Eeva Karjula Eläkeliiton Keski-Suomen piirin toiminnanjohtaja.
HYVINVOINTI – LUOTTAMUSHENKILÖN NÄKÖKULMA Minna Mäkinen Jyväskylän hyvinvointipoliittinen toimikunta ”Hyvinvointi – vakaasti tuottava investointi” –seminaari,
Strategiaperusta ja ohjelmat
Teollisuuden perintö Pirkanmaalla
Ihmisen vaikutus ilmaston lämpenemiseen on tosiasia.
Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista
Seppo Laakso Näkökulmia väestöennusteisiin
1. Kansalaiset - medborgare
Lapsivaikutusten arviointi Anne Hujala
Uusi maakunta vahvana ympäristötoimijana; yhteistyö Luova –viraston, maakunnan ja kunnan kesken Kansliapäällikkö Hannele Pokka
Soile Juuti, ohjelmapäällikkö
Liiketoimintasuunnitelman esittely
Käsitemäärittely Osallisuus / Osallistuminen / osallistaminen
…edellytykset yrityksen syntymiseen?
Lapsivaikutusten arviointi LAVA
Esityksen transkriptio:

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin alustus Tekijä: Oulun luonnonsuojeluyhdistyksen Kestävä yhdyskunta -kampanja Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategiatyö työryhmä Alueet ja yhdyskunnat

Miksi ei enemmän? Ilmastonmuutoksen ehkäisy edellyttää ennennäkemättömän suuria ponnistuksia. Koska emme tunne ilmastonmuutoksen mekanismeja tarpeeksi, emme tiedä, kuinka paljon päästöjä täytyy vähentää ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi kriittisenä pidettyyn 2 C o :een. Emme näin ollen myöskään tiedä ilmastonmuutoksen ehkäisyn toimenpiteiden vähimmäisvaatimuksia. Päättäjät ovat opportunisteja, eivätkä uskalla kannatuksen menetyksen takia ajaa rohkeita tavoitteita, olla tiennäyttäjiä. Ilmastonmuutoksen torjunnan kärki on poliittisissa päätöksissä. Vain poliittisilla päätöksillä voidaan koota yhteiskunnan - maakunnan - eri toimijat ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen tarvittavien toimenpiteiden taakse. Toimiiko poliittinen päätöksentekojärjestelmä, onko päättäjillä rohkeutta? Virkamiehiltä puuttuu rohkeutta. Kykenevätkö asiantuntijat ilmastonmuutoksen estämistyön valmisteluun ja esityksiin, joihin usein vain heillä on edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Asenteet? Piilossa olevat näkemykset, joita ei osata tai voida ilmaista. Onko päättäjien ja viranhaltijoiden asenteet ilmastonmuutokseen paljastettu? Asenteet määrittävät ilmastonmuutoksen ehkäisytyön etenemistä enemmän kuin asiat.

Miksi ei? - talous Huoli kilpailukyvyn säilymisestä? Uskallammeko tehdä päätöksiä, joilla voivat ainakin mielikuvissa olla haitallisia taloudellisen kilpailukyvyn säilymiselle? Uskallammeko suunnitella tulevaisuutta pitkäjänteisesti? Elinkeinoelämän eturyhmät ajavat vähäisempiä päästövähennyksiä. Kansallinen ja kansainvälinen kilpailu pakottaa elinkeinoelämän toimimaan päästövähennysesityksiä hillitsevästi ja jopa rajoittavasti. Virkamiesten luulo siitä, mikä on hyväksi elinkeinoelämälle, mitkä toimenpiteet ovat riittäviä? Virkamiesten työtä määrittelee ratkaisevasti huoli elinkeinoelämän menestymisestä. Talous ohjaa kaikenkattavasti suunnittelua, jonka tavoitteena on menestyvien yritysten ja työpaikkojen tuoman taloudellisen hyvän sekä verotulojen lisääminen. Päättäjien luulo siitä, mikä on hyväksi elinkeinoelämälle, mitkä toimenpiteet ovat riittäviä? Tietävätkö päättäjät todella, mikä on hyväksi elinkeinoelämälle ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä vai perustuuko päätöksenteko oletuksille yritysten lyhyen aikavälin menestystekijöistä?

Miksi ei? – uusi talous Kuinka metsäteollisuuden ja yleensä elinkeinoelämän rakennemuutos otetaan huomioon ilmastonmuutoksen ehkäisyssä? Kohtaavatko talouden kehitysskenaariot ilmastonmuutoksen hillinnän tunnetut keinot? Energiankulutuksen ja sähköntuotannon ennusteet sekä meneillään oleva elinkeinorakenteen muutos. Miten hyvin muutokset otetaan huomioon yhdyskuntasuunnittelussa? Päästöjen rajoitusteknologioita voidaan hyödyntää taloudellisesti? Voidaanko ilmastonmuutoksen ehkäisemisestä tehdä tuottavaa liiketoimintaa? Tunnemmeko päästöjen rajoitusteknologioita ja niiden kehittämisen tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksista?

Miksi ei? - kaavoitus Kuinka kokonaisvaltaista on kaavoituksessa yhdyskunta- ja elinkeinopalveluiden suunnittelu? Kuinka tärkeää on kokonaisuuden, yhteisen hyvän, suunnittelu ja hallinta? Kuinka merkittäviä ovat talouden usein lyhytjänteisten vaatimusten huomioiminen? Kuinka laajaa kaavoitusnäkemystä tarvitaan ilmastonmuutoksen hillinnässä: maakunta, Suomi, EU? Voimmeko ja pitääkö meidän ennakoida tulevaa laajempaa kokonaisuutta? Kuinka tärkeää on, että ympäristönsuojelun ylätason vaatimukset ovat vaikutuksiltaan kaikki kaavatasot läpäiseviä? Mitä uusia kaavoituksen keinoja ja mahdollisuuksia tunnet? Mitä uusia kaavoituksen menetelmiä ja työtapoja tunnet? Kuinka ympäristönsuojelu - ilmastostrategia - voidaan ottaa paremmin huomioon kaavoituksessa? Kuinka laajasti kansalaiset voivat osallistua kaavoitukseen?

Miksi ei? - TuSe TuSe (Tulevaisuusselonteko): o/TuSe_tiedotustilaisuus_151009_Oras_Tynkkynen.pdf o/TuSe_tiedotustilaisuus_151009_Oras_Tynkkynen.pdf Onko homma hanskassa, jos toimitaan TuSen tavoitteiden mukaisesti? Kestävän yhdyskuntarakenteen työsivut: