Sinisorsa Sinisorsan tieteellinen nimi Anas platyrhynchos merkitsee leveänokkaista ankkaa. Sinisorsan kesytetty muoto on ankka.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Ihmisen evoluutio Helena Rimali Mankkaan koulu
Advertisements

evoluutio Perinnöllinen muuntelu Luonnon valinta
Tietovisa Seuraava tietovisa sisältää kysymyksiä muuttolintuihin ja syksyyn liittyen!
Pihapiirin lintuja Lintutesti
Hannu Virtanen Selkokielen tarvearvio 2014
NAARAJOEN KÄPYKOSKEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS
 Senioritutkimus 2010  Vastaajia yhteensä 1647  Miehiä 68 prosenttia  84 prosenttia vastaajista syntynyt 1940-luvulla  Eläkkeelle siirrytty keskimäärin.
Tilavuus.
Tilavuus.
Olomuodosta toiseen.
Antti-Jussi Lakanen Nuorten peliohjelmointi 2009 / Jyväskylän yliopisto.
LIETTUA LIETUVA.
Mariamin tarina. Nimeni on Mariam ja olen 13 vuotta. Asun pienessä kylässä Ugandassa. Tykkään tehdä ruokaa oman puutarhamme antimista.
Psykoterapia ja avohoito on edullista
Lasten suusta.
6 luokka Tekijä: L.A.Pupulainen
SAK:n luottamushenkilöpaneeli Tammikuu 2013 ” 90 päivän sääntö” N = 1186.
ORAVA.
Algoritmi-harjoituksia…
5. RUoANSULATUS-ELIMISTÖ
0rava - Sciurus vulgaris
Karhu on euroopan suurin petoeläin
Ilves TUNTOMERKIT Ilves on Suomen luonnon ainut kissaeläin.
Liito-orava Pteromys volans.
Iitumaari, Emmi, Marika Vaka 11A. Aurinkoinen kesäaamu sarastaa. Eläinystävykset heräävät, kun auringon lämpö kutittaa kuonoa.
Helsinki AKATEEMISTA VENÄJÄ-OSAAMISTA ON  Suomen osuus maailman tieteestä on yleensä 0,5 – 1,5 %; Venäjä-tutkimuksessa se on neljän-viiden.
Isokoskelo.
KURKI. TUNTOMERKIT KURJEN VARTALO ON PÄÄOSIN VAALEANHARMAA. SILLÄ ON MUSTA PÄÄ KAULAN YLÄOSA SEKÄ VALKOINEN POSKI. TAKARAIVOLLA KURJELLA ON PUNAINEN PALJAS.
Hyttynen pituus: aikuinen: 4-10 mm, toukka: 7-8 mm Ravinto: koiraat eivät syö, naarailla lintujen ja nisäkkäiden veri Hyttysen toukkia veden pintakalvoon.
Föri Turun Kiinteistöliikelaitos Aurajoen jokilautta Föri liikennöi välillä Läntinen Rantakatu - Itäinen Rantakatu Åbo - Turku.
Rapu. Ravun rakenne Ravun ruumis koostuu päästä ja keskiruumiista, jotka ovat käytännössä yhteensulautuneet, sekä takaruumiista eli pyrstöstä. Kymmenjalkaisille.
Pajulintu. Pajulintu Pajulintu on aika pieni eläin, Sekä siro. Sen selkä puoli on vihertävä Ja vatsa puoli likaisen valkoinen.
Närhi. Tuntomerkit Sen pääväri punaisenharmaanruskea. Närhen lento on epävarmaa ja hoippuvaa.
 MARJAT, HYÖNTEISET, VILJA, HUNAJA JA KALA.  karhu syö myös lihaa.
Sanatyypit ja sijamuodot.
Liito-orava Jenna Muhonen 8a.
9.1 Vesilintujen rakenne ja elintavat
GRÖNLANTI By; Hertta ja Miko.
Bonobo pan paniscus.
Harakka Pica pica.
Keltasirkku.
19. Liikettä vastustavat voimat
Phoca hispida saimensis
Kanahaukka.
Bird bird bird bird bird bird bird bird bird
HELMIPÖLLÖ.
Kana ja kukko.
-Petolintu -Selkärankainen -Maailman suurin lintu
Käki.
Lumileopardi Tessa-Liida Halmesaari.
Ekologiset yhteydet MH:n mukaan
Isopanda.
kettu Elintavat . Kettu on lauma eläin. . Se liikkuu hämärällä.
Haarapääsky Haarapääsky elää melkein koko elämänsä ilmassa.
Tavi.
Kirjosieppo.
PAJU LINTU Max.
Kuikka.
9.2 Vesilintujen lisääntyminen
Västäräkki.
Västäräkki.
LAULUJOUTSEN.
VARIS.
Sinisorsa.
Saimaannorppa.
Riekko.
Räkättirastas.
ORAVA.
SINISORSA Pituus n. 55 cm KOIRAS JUHLAPUVUSSA 1. Sinivihreä pää
MERIKOTKA Petolintu cm siipiväli cm
Esityksen transkriptio:

Sinisorsa Sinisorsan tieteellinen nimi Anas platyrhynchos merkitsee leveänokkaista ankkaa. Sinisorsan kesytetty muoto on ankka.

Puolisukeltaja Etsii ruokaansa matalasta rantavedestä. Ei sukella veden alle vaan kurkottelee pohjaa pyrstö pystyssä veden pinnalla. Lentoon lähtö puolisukeltajalta suju vaivatta. Vedestä se nousee suoraan siivilleen.

Koko ja ikä Sinisorsan pituus on n. 50–65 cm. Koiras on naarasta suurempi. Paino on yleensä noin 1kilo. Vanhin suomalainen rengastettu sinisorsa oli 18 vuotta vanha.

Pesä Sinisorsa pesii suojaisaan paikkaan. Munii 5–10 vihertävänharmaata munaa, ja niitä haudotaan 28 vrk. Poikaset ovat lähes kuoriutumisestaan saakka uimakykyisiä. Lentokyvyn ne saavuttavat kahden kuukauden ikäisinä.

Muuttolintuko? Vanhankaupunginlahdella pesivistä sinisorsista valtaosa talvehtii Helsingissä, etenkin Töölönlahti on sorsien suosiossa. Talveksi laji muuttaa Euroopan keski- ja eteläosiin. Osa yksilöistä ei muuta, jos on tarjolla sula vesipaikka. Suomen pesimäkanta oli 2000-luvulla 200 000 – 250 000 paria.

Citysorsa Sinisorsa on kaupungissa rohkea ”pullasorsa”, joka luottaa ihmisiin ja kävelee ihmisten perässä toivoen leivänpalaa. Pesän voi löytää kaupungilta: kukkapenkistä, parvekkeelta, katolta tai jopa liikenteenjakajasta.

Citysorsalla on monta nimeä jääsuorsa, hankisorsa ja kirsipartti, sinikka. (kirsi = routa). Karjalassa sinisorsalle on annettu herkullisia nimiä: selentsh, bulbakku, toukatsu ja selsinä.. Nimet ohrasorsa, heinäsorsa ja ruohosorsa viitannevat lintujen tapaan laiduntaa syksyisin pelloilla. Monilla alueilla sinisorsa on ollut yksinkertaisesti sorsa, suorsa tai iso sorsa. Kaupunkilaistunutta sinisorsaa sanotaan pullasorsaksi.