Sinisorsa Sinisorsan tieteellinen nimi Anas platyrhynchos merkitsee leveänokkaista ankkaa. Sinisorsan kesytetty muoto on ankka.
Puolisukeltaja Etsii ruokaansa matalasta rantavedestä. Ei sukella veden alle vaan kurkottelee pohjaa pyrstö pystyssä veden pinnalla. Lentoon lähtö puolisukeltajalta suju vaivatta. Vedestä se nousee suoraan siivilleen.
Koko ja ikä Sinisorsan pituus on n. 50–65 cm. Koiras on naarasta suurempi. Paino on yleensä noin 1kilo. Vanhin suomalainen rengastettu sinisorsa oli 18 vuotta vanha.
Pesä Sinisorsa pesii suojaisaan paikkaan. Munii 5–10 vihertävänharmaata munaa, ja niitä haudotaan 28 vrk. Poikaset ovat lähes kuoriutumisestaan saakka uimakykyisiä. Lentokyvyn ne saavuttavat kahden kuukauden ikäisinä.
Muuttolintuko? Vanhankaupunginlahdella pesivistä sinisorsista valtaosa talvehtii Helsingissä, etenkin Töölönlahti on sorsien suosiossa. Talveksi laji muuttaa Euroopan keski- ja eteläosiin. Osa yksilöistä ei muuta, jos on tarjolla sula vesipaikka. Suomen pesimäkanta oli 2000-luvulla 200 000 – 250 000 paria.
Citysorsa Sinisorsa on kaupungissa rohkea ”pullasorsa”, joka luottaa ihmisiin ja kävelee ihmisten perässä toivoen leivänpalaa. Pesän voi löytää kaupungilta: kukkapenkistä, parvekkeelta, katolta tai jopa liikenteenjakajasta.
Citysorsalla on monta nimeä jääsuorsa, hankisorsa ja kirsipartti, sinikka. (kirsi = routa). Karjalassa sinisorsalle on annettu herkullisia nimiä: selentsh, bulbakku, toukatsu ja selsinä.. Nimet ohrasorsa, heinäsorsa ja ruohosorsa viitannevat lintujen tapaan laiduntaa syksyisin pelloilla. Monilla alueilla sinisorsa on ollut yksinkertaisesti sorsa, suorsa tai iso sorsa. Kaupunkilaistunutta sinisorsaa sanotaan pullasorsaksi.