Keksijöitä, bisnesmiehiä ja attraktioita VARHAINEN ELOKUVA Keksijöitä, bisnesmiehiä ja attraktioita

Elokuva keksitään (n. 1880-1890-l) Elokuva on keksintö, jolla ei ole tulevaisuutta Louis Lumière (1864-1948) Kinematografin kehittäjä

Elokuvan keksiminen: kansainvälinen prosessi Elokuva kehittyi 1880-1890 -luvuilla Ei voida nimetä yhtä elokuvan keksijää, ei myöskään yhtä elokuvan syntymäpäivää. Käytännössä useimmin elokuvan keksijöiksi mainitut Lumièren veljekset ja Edison ovat saaneet tämän aseman lähinnä siksi, että heidän laitteensa saivat aikanaan suurimman kaupallisen menestyksen.

Elokuvan keksijöitä Pioneereja Kaupallisia hyödyntäjiä Emilè Reynaud Eadweard Muybridge Etienne-Jules Marey Louis-Augustin Le Prince Kaupallisia hyödyntäjiä Thomas Alva Edison Louis ja Auguste Lumière R.W. Paul Georges Méliès

CHARLES-EMILE REYNAUD (1844-1918) Kehitti fenakistiskoopin / zoetroopin pohjalta 1877 praksinoskoopin (kuvat näkyivät laittessa olevissa peileissä) Kehitti projisoivan praksino-skoopin (kuvia voitiin heijas-taa; eräänlainen praksino-skoopin ja taikalyhdyn yhdistelmä) Teki eräänlaisia animaatio-elokuvia ja esitti niitä yleisölle Reynaud'n 1888 avattu, suurelle kankaalle projisoituja animaatioita esittänyt Optinen teatteri oli erittäin suosittu 1880-1890-luvun vaihteessa

Reynaudin Optinen teatteri

Eadweard Muybridge (1830-1904) Oik. Edward James Muggeridge Britti; Yhdysvaltoihin 1852 Valokuvaaja 1870-luvulla kokeiluja sarjavalokuvista Kalifornian ex-kuvernöörin Leland Standfordin ranchilla Palo Altossa: onko ravaavalla hevosella jossain vaiheessa kaikki jalat ilmassa? 1873: kuva ravaavasta hevosesta kaikki jalat ilmassa 1877: sarjavalokuvia 1/1000 s Palo Altossa 1878: sarjavalokuva ravaavasta ja laukkaavasta hevosesta 1880-luku: sarjavalokuvia eläinten ja ihmisten liikkeistä

Muybridge 1877-78: Palo Alto

Muybridge 1878: ”Lentävä hevonen”

Muybridge 1878

Muybridge 1878

Muybridge 1879: Zoopraksiskooppi

Muybridge 1880-l: liikesarja

Muybridge 1880-luku

ÉTIENNE-JULES MAREY (1830-1904) fysiologi, oli kiinnostunut liikkeen tutkimisesta lähtökohtana ei valokuvaus (kuten Muybridgella) vaan tieteellinen kiinnostus 1870 alkaa tutkia liikettä valokuvan avulla - liikkeen eri osat samalle valokuvalevylle 1882 kronofotografia: pyörivä valokuvalevy ja “valokuvakivääri" 1888 kuvaa liikkuvalle valokuvapaperirullalle (ei rei’itystä; ei vielä filmiä); 40 kuvaa sekunnissa

Marey 1882: valokuvakivääri

Marey 1882: valokuvakivääri

Marey: lentävä lokki valokuvakiväärillä

Marey: kronovalokuva 1882

Marey

Mareyn ”liikepuku”

Marcel Duchamp: Alaston laskeutuu portaita (1912) ja Mareyn valokuva

Marey

Marey

Marey 1888: filmikamera

Marey 1888: kuvasarja kädestä

Louis Aimé Augustin LE PRINCE (1841-1890) Elokuvan ”kadonnut keksijä” Keksi ensin 16-linssisen elokuvakameran teki ilmeisesti kaikkien aikojen ensimmäiset elokuvat 1-linssisellä kameralla lokakuussa 1888 (The Roundhay Garden Scene, The Leeds Bridge; molemmat n. 2 sekuntia) Katosi jäljettömiin Ranskassa 1890 ollessaan patentoimassa keksintöään

Le Prince: 16- ja 1-linssinen kamera (1886-88)

Louis Le Prince: ”The Roundhay Garden Scene” ja ”The Leeds Bridge” (lokakuu 1888)

Thomas Alva Edison: fonografista elokuvaan Olen kokeilemassa instru-menttia joka tekee Silmälle sen mitä fonografi tekee Korvalle, siis liikkuvien kohteiden tallentamista ja toisintamista, ja sellaisessa muodossa, joka on sekä Halpaa, käytännöllistä että toimivaa. Tämä laite on nimeltään Kinetoskooppi, ”liikkuva näkymä”. Edison 1888 Edisonin keksimä äänentallennuslaite: fonografi (1877)

Thomas Alva Edison (1847-1931) ensimmäinen merkittävä elokuvan kaupallinen hyödyntäjä keksijä, joka osasi hyödyntää myös muiden töitä Edison oli keksinyt fonografin (äänilevyn ensimmäinen muoto) 1877 Halusi liittää ääneen myös liikkuvan kuvan Antoi alaiselleen W.K.L. Dicksonille toimeksiannon elokuvalaiteen kehittämiseksi 1889 35 mm filmiä käyttävä kamera 1892 (kinetografi) Kaupalliset esitykset alkoivat 1894

Edisonin ”Black Maria” –studio (1893)

Edisonin kinetoskooppi (1894) tirkistyskaappi: kinetoskooppielokuvia ei projisoitu kankaalle vain yksi katsoja kerrallaan Katselu maksullisissa salongeissa (huhtikuusta 1894) parin vuoden jälkeen projisoiduista elokuvista tuli suositumpia kinetoskooppielokuvan kuvausnopeus 48 k/s elokuvat Edisonin studiossa kuvattuja (ei ulkokuvia)

Edisonin kinetoskooppi Kinetophone: kinetoskooppiin yhdistetty fonografi Kinetoskoopin rakenne

Edisonin kinetoskooppi Kinetoskooppisalonki

Veljekset Lumière Louis (1864-1948) ja Auguste (1862-1954) Lumière-yhtiö Euroopan suurin valokuvalevyjen valmistaja 1894 Edisonin Kinetoskoopin edustaja pyysi tekemään elokuvia, jotka olisivat halvempia kuin Edisonin Lumièret kehittivät kevyen cinématographe-elokuva-koneen (kinematografi) käytti 35 mm filmiä Elokuvat projisoitiin valkokankaalle sama laite toimi kamerana ja projektorina 16 k/s

Lumièren ensimmäiset esitykset ensimmäinen cinématographe-elokuva: työläiset poistuvat tehtaalta (maaliskuu 1895) esitettiin 22.3.1895 Kansallisen teollisuuden tukiyhdistykselle kuusi muuta esitystä tieteeen ja talouselämän edustajille vuonna 1895 28.12.1895: ensimmäinen julkinen maksullinen esitys Pariisin Grand Cafén intialaisessa salongissa (nk. ”elokuvan syntymäpäivä”). mm. vauvan syöttäminen, kasteltu kastelija

Cinématographe Lumièren maailmanvalloitus Lumièret alkoivat levittää elokuviaan maailmalle hyvin nopeasti ja myös kuvauttivat filmejä eri puolilla maailmaa elokuva tuli kansainvälisesti tunnetuksi ennen muuta Lumièren kautta Suomi: Cinématographe Lumièren esitys 28.6.1896 Helsingin seurahuoneella (nyk. Kaupungintalo)

Lumièren kinematografi

Kinematografikuvaaja