Johdatus elokuvahistoriaan & Elävän kuvan historia

Esitys aiheesta: "Johdatus elokuvahistoriaan & Elävän kuvan historia"— Esityksen transkriptio:

1 Johdatus elokuvahistoriaan & Elävän kuvan historia
Jaakko Seppälä Johdatus elokuvahistoriaan & Elävän kuvan historia

2 Elokuvahistoria tutkimuskohteena
Elokuvahistoria on yksi elokuvatutkimuksen kolmesta osa-alueesta elokuvakritiikin (analyysi) ja elokuvateorian ohella Elokuvahistoria käsittelee ajallista ulottuvuutta Kuinka elokuva on kehittynyt taidemuotona, teknologiana, sosiaalisena voimana sekä liiketaloudellisena instituutiona? Miksi tutkia elokuvahistoriaa? Elokuvat välittävät tietoa menneestä Elokuvat ovat vaikuttaneet maailmaan Vallitsevat käytännöt osoittautuvat suhteellisiksi Muutosten ja jatkuvuuksien paikallistaminen ja ymmärtäminen Ei ole elokuvahistoriaa, on vain elokuvahistorioita

3 Mitä elokuvahistorioitsijat tekevät?
Keskeistä on kysyminen sekä sellaisten todisteiden etsiminen, joiden avulla kysymyksiin vastataan väitteillä Oletukset ja ennakkotieto vaikuttavat taustalla Faktoilla on merkitystä elokuvahistorioitsijalle vain tutkimusohjelman kontekstissa (vrt. elokuvafanit) Kuinka ja minkä takia -kysymykset ovat isoja kysymyksiä, jotka motivoivat tutkimusta Vastaukset näihin kysymyksiin ovat väitteitä Mitä, kuka, missä ja milloin ovat pieniä kysymyksiä Vastaukset näihin kysymyksiin ovat faktoja Elokuvahistoriat ovat faktoilla tuettuja väitteitä

4 Lähteet Lähteiden pohjalta voi olettaa, että esitetty väite on järkevä ja uskottava Elokuvat ovat keskeinen, mutta puutteellinen lähdeaineisto Monet elokuvat ovat kadonneet tai säilyneet vain vaillinaisina ja huonokuntoisina kopioina Elokuvilla oli pitkään vain kaupallista arvoa Elokuvat kuvattiin nitraattifilmille (tulenarkaa ja tuhoutuvaa) Kysymys alkuperäisestä elokuvasta on vaikea Vaihtoehtoiset versiot, rekonstruoidut elokuvat jne. Julkaistut kirjalliset lähteet: käsikirjoitusoppaat, lehdet yms. Julkaisemattomat lähteet: muistiot, sensuuriasiakirjat yms.

5 Menneisyyden selittäminen
Keskeisimmät lähestymistavat/fokukset ovat esteettinen, sosiaalinen, teknologinen ja taloudellinen elokuvahistoria Biografista lähestymistapaa kritisoidaan yksilön toimien liiasta korostamisesta Esteettinen elokuvahistoria tutkii elokuvaa ja sen kehitystä taiteena eli esteettiseltä kannalta Sosiaalisessa elokuvahistoriassa fokus on elokuvien roolissa yhteiskunnassa Taloudellinen elokuvahistoria käsittelee elokuvaliiketoimintaa Teknologisessa elokuvahistoriassa fokus on materiaaleissa ja koneissa eli teknologian kehityksessä

6 Vielä muutama asia Elokuvahistoria pyrkii selittämään kuinka tietyt elokuvat ja elokuviin kytkeytyvät asiat ovat vuosien saatossa vaikuttaneet, miten en ovat muuttuneet ja minkä takia ne ilmenevät siten kuin ilmenevät Muutoksia selitetään vaikutuksilla (kausaalisuus) Vaikutteiden osoittaminen on vaikeaa Usein tutkimuksessa jäädään oletusten tasolla Jokainen elokuvahistoria on aina jostakin perspektiivistä luotu rekonstruktio, eikä koskaan koko totuus Historia ei ole sama asia kuin menneisyys, vaan käsitys menneisyydestä Mitä paremmin väitteet tukeutuvat faktoihin, sen uskottavampia ne ovat

7 Camera obscura Camera obscura eli ”pimeä kammio” on yksi elävän kuvan kulttuurin perusperiaatteista Pienen aukon kautta pimeään kammioon tunkeutuvat valonsäteet muodostavat kammion seinälle ylösalaisin kuvan vastakkaisesta näkymästä Camera obscuran muodostamat kuvat ovat liikkuvia ja värillisiä Keksinnöllä tuotettiin muun muassa fiktiivisiä lavastettuja spektaakkeleja Kyse oli kuitenkin reaaliaikaisen esityksen seuraamisesta eikä tallenteesta kuten elokuvien kohdalla 1800-luvulla kuvista opittiin kemikaalien avulla tekemään pysyviä (siis valokuvia)

8 Camera obscuran toimintaperiaate

9 Taiteilija ja camera obscura

10 Laterna magica Laterna magica eli taikalyhty on optinen apparaatti kuvien heijastamiseksi Laite muuttaa pienet lasilevyille maalatut kuvat suuriksi Taikalyhdyllä voi ainoastaan heijastaa kuvia Laitteella esitettäviä kuvia on mahdollista liikutella erilaisin keinoin Taikalyhtyjen ympärille muotoutui nopeasti rikas kuvamaailma Laitetta käytettiin muun muassa tarinoiden kertomiseksi, mutta myös opetustarkoituksessa Kolportöörit kiertelivät laitteiden kanssa kylissä ja kaupunkinen toreilla ihmisiä viihdyttämässä 1800-luvulla taikalyhdyistä tuli lasten leluja porvariskoteihin

11 Laterna magican toimintaperiaate

12 Laterna magica

13 Piirros taikalyhtyesityksestä

14 Taikalyhtykuva

15 Tirkistyskaapit Tirkistyskaapit ovat laatikoita, joiden sisälle on rakennettu näkymä, jota katsotaan laatikossa olevasta reiästä Näkymiä on rakennettu erilaisin keinoin käyttämällä niin maalauksia, esineitä kuin valaistusta Laitteissa oli usein kuvattuna maantieteellisiä näkymiä kuten kaupunkeja ja niiden tunnettuja rakennuksia Kuvamaailma kuitenkin rikas Tirkistyskaappien kuvamaailma oli taikalyhtyjen vastaavaa todellisuushakuisempi Laitteita esiteltiin maksua vastaan toripaikoilla taikalyhtyjen ohella Laitteita myös varakkaiden perheiden kodeissa

16 Tirkistyskaappi vie kaikkien huomion

17 Tirkistyslaatikko

18 Tirkistyskaappien kuvastoa

19 Tirkistyskaappien ”kuvastoa”

20 Optiset lelut ja liikeilluusiot
1800-luvulla valmistettiin suuri joukko leluja ja kojeita, joiden toimintaperiaate perustui näön fysiologian tutkimuksille Tutkimuksia erityisesti 1820 ja 1830-luvuilla Ihmisen keho tulkitsee luovasti silmiin saapuvia impulsseja Ihminen näkee liikettä siellä missä sitä ei ole Leikkikalut totuttivat ihmisiä elävän kuvan ajatukseen Monet näistä leluista toistivat loputtomasti samaa lyhyttä liikesarjaa

21 Fenakistiskooppi

22 Fenakistiskoopin kuvakiekko

23 Zoetrooppi

24 Flip book eli pläri

25 Optiset lelut ja liikeilluusiot
1800-luvulla valmistettiin suuri joukko leluja ja kojeita, joiden toimintaperiaate perustui näön fysiologian tutkimuksille Tutkimuksia erityisesti 1820 ja 1830-luvuilla Ihmisen keho tulkitsee luovasti silmiin saapuvia impulsseja Ihminen näkee liikettä siellä missä sitä ei ole Leikkikalut totuttivat ihmisiä elävän kuvan ajatukseen Monet näistä leluista toistivat loputtomasti samaa lyhyttä liikesarjaa

26 Kronofotografia Kronofotografia eli aikavalokuvaus
Ihmisten ja eläinten liikkeiden tutkiminen pysäytyskuvina Silmänräpäysvalokuvaus synty 1870-luvulla mahdollisti suuntauksen synnyn Alkuun valokuvausemulsiot olivat liian hitaita Rullafilmimateriaalit esiteltiin 1880-luvulla Mahdollistivat liikesarjojen uudenlaisen kuvaamisen Kronofotografia oli tunkeutumista vaikeasti havaittavan alueelle uuden teknologian avulla Kamerasta silmän jatke tai sitä täydellistävä väline Mahdollista tarkastella esimerkiksi hevosten laukka-askelia Tallennettujen kuvasarjojen herättäminen eloon oli alkuun toissijainen tavoite

27 Eadweard Muybridge Muybridge oli englantilaissyntyinen valokuvaaja, joka eli vuosina Kehitti kameraan sähkön avulla toimivan sulkimen Silmänräpäyskuvista entistä terävämpiä Kuvasi muun muassa hevosen laukkaa vierekkäin asetettujen kameroiden rivistöllä Hevosen liike laukaisi kamerat lankalaukaisimella Syntyi uudenlainen kuvasarja, josta hevosen laukka-askelia saattoi tutkia Kehitti zoopraxinoskoopin kuvien heijastamiseksi Taikalyhdyn kaltainen laite, joka pyöritti valokuvista tehtyjä piirroksia

28 Muybridgen kuvasarja

29 Étienne-Jules Marey Marey oli ranskalainen tiedemies ja valokuvaaja, joka eli vuosina Etsi objektiivista menetelmää elävien olentojen fysiologian toimintojen mittaamiseen Kehitti valokuvakiväärin, jolla saattoi taltioida esimerkiksi linnun liikkeitä Kehitti tämän jälkeen kronofotografisen kameran, jolla saattoi kuvata liikesarjoja rullafilmille Kehitti myös kronofotografisen projektorin filmiensä heijastamiseksi

30 Mareyn valokuvakivääri

31

32 Mareyn liikekuva

33 Lopuksi Elokuvakeksinnön lähtökohdat eivät palaudu vain pariin selittävään tekijään Elokuva-apparaatin ja sen käyttötarkoituksien synnyssä on kyse monimuotoisista merkityssuhteiden verkoista, jotka juontavat kaukaa menneisyydestä Elokuvan synnyssä oli ennen kaikkea kyse näön fysiologiaa koskevan tiedon sekä varhaisempien keksintöjen yhteen saattamisesta sekä kaupallisesta hyödyntämisestä Tarkan syntyajankohdan määritteleminen ei ole järin mielekästä Viimekädessä kyse on siitä mitä haluamme elokuvalla tarkoittaa