Etusivun otsikko Alarivit tulevat näin lorem ipsum dolor Lorem ipsum dolor sed diam TK00507 Mikrotietokoneet I 3 opintopistettä Petri Nuutinen

Apumuistit Tarvitaan ohjelmien ja dokumenttien tallentamiseen, kiintolevyjen varmuuskopiointiin, tietojen siirtämiseen jne Tallennuskapasiteetti ilmoitetaan kilo-, mega- tai gigatavuina Kilotavu=1024 tavua, mega=1024 kilotavua, giga=1024 megatavua Muistien variaatiot lisääntyneet viimeaikoina (digikamerat, puhelimet, kannettavat soittimet jne)

Kiintolevyt Umpinaiseen koteloon pakattu Luku- ja kirjoituspäitä käytetään tiedon lukemiseen ja tallentamiseen Etuna muihin tallennusvälineisiin on nopeus Koostuu useista levyistä Pyörimisnopeudet 5400, 7200, , kierr/min Jokaisella levyllä omat luku- ja kirjoituspäät Jos samassa väylässä useita levyjä, niin jumpperointi master/slave/single, Cable Select, SATA=1 levy/liitin, SCSI ID Tärkein tehtävä lukea/tallettaa tietoa mahdollisimman nopeasti Suorituskyvyn mittaaminen samassa koneessa Kiintolevyn sisäinen nopeus ei välttämättä = väylän nopeus

Kiintolevyt Hakuaika = aika siirrettäessä luku/kirjoituspää uralta uralle (3 tapaa) Keskim. hakuaika = yleisin, satunnaisesti uralta uralle (6 – 8 ms) Hakuaika vierekkäiselle uralle (1 – 2 ms) Full-track = sisimmältä uloimmalle (15 ms) Pyörähdysviive (Latency) = Aika, joka kuluu luettavan/kirjoitettavan kohdan pyörähtämiseen lukupään kohdalle Pyörähdysviive suoraan riippuvainen levyn pyörimisnopeudesta Keskimäärin puoli kierrosta 7200 kierr/min  1000 / (7200/60) / 2 = 4,17ms Saantiaika (access time) = edellisten yhdiste eli hakuaika + pyörimisnopeus esim 8,5ms + 4,17ms = 12,67ms

Kiintolevyt Ulkoinen suorituskyky = ATA (33, 66, 100, 133 Mt/s) SATA (150, 300, (600) Mt/s) Ei välttämättä lisähyötyä suorituskyvyn nostolla, jos sisäinen nopeus on pienempi IDE/ATA liitäntöjä yleensä kaksi (Primary ja Secondary) Yhteen liitäntään kaksi laitetta, jotka eivät toimi samanaikaisesti Jos kaksi laitetta (levy ja CD-asema), laita omiin liitäntöihin 80-pinnisessä kaapelissa master päähän, 40-pinnisessä aivan sama SATA oma kaapeli ja virtaliitin

Muisti (memory) Mikron muisti jaetaan kolmeen pääryhmään: -Käyttömuisti eli RAM (Random Access Memory) -Pysyväismuisti eli ROM (Read Only Memory) -Välimuisti eli Cache Jako perustuu lähinnä muistin tyyppiin. Voidaan toki jakaa toisellakin tapaa, mutta jaot perustuvat tällöin esim. sijainnin mukaa

Keskusmuisti (RAM) Tietokoneen tärkein muisti, koska prosessori käsittelee vain RAM- muistissa olevaa tietoa RAM-muisti on tietokoneen tietojen käsittely- ja varastointipaikka Virran katkeaminen hävittää sisällön  tietojen kadottaminen Keskusmuistin maksimimäärän rajoittaa piirisarja sekä prosessori Keskusmuisti lisätään moduuleina eli kampoina Tänä päivänä kammat ovat yleensä kooltaan 128 Mt Mt (8 Gt) Löytyy erilaisia, yleisin DIMM (SDRAM, DDR, DDR2)

DIMM (Dual In-Line Memory Module) DIMMejä erilaisia (SDRAM, DDR, DDR-2) DDR-2 lisätään kahdella jaollinen määrä, muita voi lisätä yksitellen 64-bittinen Kellotaajuudet: DDR (100,133,167,200) DDR-2 (200,266,333,400 MHz) Datanopeudet: DDR (200,266,333,400) DDR-2 (400,533,667,800 MHz) Erilaiset kammat yleensä erottaa kamman alaosassa olevasta tai olevista koloista

Muistin nopeus Tiedon saantiaika piiriltä Tietoa siirtyy yhden siirron aikana kamman bittisyyden verran (64) Ilmaistaan megahertzeinä, jotka ilmoittavat kuinka nopeaan muistiväylään on tarkoitettu Tiedonsiirtonopeus lasketaan kaavalla: Väylän nopeus (MHz) * väylän leveys tavuina * siirtomäärä kerralla (1 tai 2) * kanavien määrä 100MHz SDRAM siirtää 100 * 8 * 1 * 1 = 800 Mt/s 133 MHz DDR siirtää 133 * 8 * 2 * 1 = 2128 Mt/s 200 MHz DDR siirtää 200 * 8 * 2 * 1 = 3200 Mt/s 200 MHz DDR-2 siirtää 200 * 8 * 2 * 2 = 6400 Mt/s Jne…

ROM-muisti Eroaa RAM-muistista, että sitä voidaan vain lukea ROM-muistissa säilytetään sellaista tietoa, jonka halutaan olevan heti käsillä, kun kone käynnistetään Nimitys Read Only Memory on harhaanjohtava  voidaan nykyään kirjoittaa/päivittää esim. BIOS-ROM BIOS-ROM joudutaan päivittämään, jos BIOS ei toimi oikein, emolevyn jokin ominaisuus ei toimi tai käyttöjärjestelmä ei tunnista komponentteja

Välimuisti (Cache) Käytetään RAM-muistin, kiintolevyn ja CD-ROM aseman käytön nopeuttamiseen Perusperiaate on, että jos tieto löytyy välimuistista, niin toiminta on nopeampaa Tärkeimmät välimuistit löytyvät prosessorista (Level 1 ja 2), muistipiireistä sekä kiintolevystä

Muistien nopeusvertailu Aikaan suhteutettu nopeusvertailu datan käsittelyssä (vertailu on suuntaa-antava) Prosessori = 1 sekunti L1 – 3 välimuisti = n. 10 sekuntia RAM-muisti = n. 3 minuuttia Kiintolevy = n. 1 vuosi

Muistikortit Käytetään liikuteltavien tallennusvälineinä kuten digitaalikamerat, puhelimet, taskutietokoneet yms. Suurimmat koot tällä hetkellä 256 MB – 8GB Memory Stick, Memory Stick Pro, Memory Stick Duo, Memory Stick Pro Duo SmartMedia, CompactFlash, MultimediaCard, RS-MMC SecureDigital, Mini SD, XD Picture Card Tietysti on vielä liikuteltavia USB-muistitikkuja