Kurikka 26.3.2013 ja 4.4.2013 Pirjo Tammela Tukihaku info Kurikka 26.3.2013 ja 4.4.2013 Pirjo Tammela
Tukihaun viimeinen palautuspäivä tiistai 30.4.2013 Sähköinen haku on auennut 19.3. Kylvöalamuutokset ma 17.6. mennessä.
Tilatuki Tasaosa Muutokset rahamäärissä B-C1-alue 201,00 €/ha Lisäosa Pienenee 35 % täydestä Muista!! Vuokrasopimuksia ja peltokauppoja tehdessä, muista tukioikeuden siirrot Tukioikeuden siirtopaperit palautettava maaseututoimistoon 17.6. mennessä. Kaikille lähetettävästä tukioikeuslomakkeesta 103A voi tarkistaa uudet tukioikeuksien arvot Tukioikeuslomakkeen 103A saa myös Vipu-palvelusta Tukioikeuksien käyttö vähintään joka toinen vuosi
Tilatuki jatkuu Varannosta haku päättyy 30.4.2013 Hakulomake 289 Ei uusia varantoperusteita Hakulomake 289 Modulaation leikkausprosentti on vuonna 2013 10 % tilalle maksettavien suorien tukien 5 000 euroa ylittävältä osalta ja 14 % 300 000 euroa ylittävältä osalta. Suoria tukia: Tilatuki Valkuais- ja öljykasvipalkkio Tärkkelysperunapalkkio Uuhipalkkio ja sen LFA-lisä EU:n nautapalkkio (sonnit, härät, emolehmät ja emolehmähiehot) Teuraskaritsan laatupalkkio
Luonnonhaittakorvaus Uuden 5-vuotisen sitoumuksen voivat antaa viljelijät, joilla aiempi sitoumus päättyy tänä vuonna (eli v. 2008 annettu) aiempaa sitoumusta ei ole Hallinnassa vähintään 3 ha tukikelpoisia lohkoja Sitoumusehdot voivat muuttua 2014 jos täydentävät ehdot, kansallinen lainsäädäntö tai rahoituskehykset muuttuvat muutostilanteessa mahdollista luopua ilman takaisinperintää Ikävaatimus Hakijana olevan luonnollisen henkilön tai tämän puolison oltava 18-65-vuotias Yhteisömuotoiselta tai yhtymältä vaaditaan, että yksi viljelijä, yhteisön jäsen, osakas tai yhtiömies täyttää ikää koskevan vaatimuksen
LFA:n kansallinen lisäosa Voi sitoutua vain, jos sitoutuu yhtä aikaa LFA:han Sitoutuminen samaksi 5-vuotiskaudeksi Sitoumusehdot voivat muuttua 2014 Muutostilanteessa mahdollista luopua ilman takaisinperintää Ikävaatimus LFA:n mukainen Sitoutuminen kasvi- tai eläintilana Kotieläintilalla vähintään 0,4 ey/ha TAI 0,2 ey/ha ja 10 ey Kotieläintilan statuksen voi menettää jos tukikelpoinen peltoala kasvaa Vaikuttaa myös sikasiipikarjatuen maksuun!!!!
Ympäristötuki Ympäristötukisitoumukset V. 2008 sitoutuneet voivat jatkaa 5-vuotista sitoumusta yhdellä vuodella (30.4.2014 asti) Ei ikärajoitetta, yli 65-vuotias voi hakea jatkoa Sitoumuksen jatkoa haetaan lomakkeella 101B (onnistuu sähköisenä) Uusi ympäristötukisitoumus 2013 → rajoitettu mahdollisuus) Sitoumus siirretään aina kun vain mahdollista Sitoumuksen jako useammalle mahdollinen tietyissä tapauksissa (spv, perinnönjako, ositus, yhtymän purku) Komission vaatimus ravinnetasetoimenpiteestä sitoumuksiin v. 2012 alkaen 7
Ympäristötuen jatkositoumus Koskee v. 2008 sitoutuneita Lisätoimenpiteiden muuttaminen jatkositoumuksen yhteydessä Lomakkeella 438 (onnistuu sähköisenä) lisätoimenpiteitä oltava C- tukialueella 0-2 kpl lisätoimenpiteen ehdot selvitettävä ennen sitoutumista! Huomioi tilatyyppi, pois sulkevat lisätoimenpiteet ja erityisympäristötuet Lisätoimenpiteiden määrä ei voi lisääntyä 8
Uusi ympäristötukisitoumus Uuden ympäristötukisitoumuksen voi tehdä vain viime vuonna ympäristötukisitoumuksissa olleesta pellosta tai yli 65-vuotiaalta sitoutumattomalta viljelijältä tulevista pelloista Lomake 111 (+111A) ei sähköisenä
Tukikelpoisiksi hyväksyttävät alat lfa ja ymppi Peruslohkolle voidaan myöntää tukikelpoisuus, jos hakijan lohko täyttää myönnön edellytykset Yli 65-vuotiaalta tulevat tukikelvottomat alat tilusjärjestelylohkot sitoumus täyttää myönnön edellytykset, eli lohko voidaan liittää vanhaan sitoumukseen (ympäristötuessa ja LFA:ssa) lohko voidaan hyväksyä uuteen sitoumukseen (vain LFA:ssa)
Tukikelpoisiksi hyväksyttävät alat jatkuu Yli 65-vuotiaalta sitoutumattomalta tulevat alat ei sitoutunut kyseiseen tukeen, viljelijä tai puolisonsa yli 65-vuotias, itse viljellyt siirtyvää peltoalaa edeltävänä kasvukautena, siirtyvä määrä yhteensä yli 2 ha ja mahdollinen vuokrasopimus kattaa lopun sitoumuskauden. Tilusjärjestelyalat Kiinteistönmuodostamislain 88 §:n mukaisen lainvoimaisen uusjakosuunnitelman mukaisesti viljelijän haltuun tulleet tukikelvottomat peltoalat, edellyttäen, että hallinnasta on myös poistunut tukikelpoisia aloja 11
Tukikelpoisuuden vaihto pysyvästi ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen tukikelpoisuuden vaihtoa tukikelpoisen peltoalan ja tukikelvottoman peltoalan välillä vaihdettava tukikelpoinen peltoala on ilmoitettu peruslohkona vaihtoa edeltävänä vuonna tukikelpoisuus vaihdetaan pois koko peruslohkolta vaihdettava peltoala on tilakohtaisesti vähintään 1 ha vaihtamista voidaan hakea vain viljelijän omistuksessa olevien, tukikelpoisuuden vaihtamista edeltävänä tukivuonna pinta-alatukea koskevalla hakemuksella ilmoitettujen peltoalojen välillä. Tukikelpoisuuden vaihtaminen on pysyvä toimenpide, ja vaihto ei saa johtaa tukikelpoisen peltoalan kasvamiseen. Lomake 193, ei sähköisenä
Muistettavaa ympäristötuessa Vuonna 2011 ympäristötukeen sitoutuneiden tehtävä maatilan monimuotoisuuskartoitus Vuonna 2011 perustetut lhp monivuotiset nurmet niitettävä viimeistään 2013 Pientareet ja suojakaistat Viljavuustutkimus Kasvinsuojelu Ajokortti ja rekisteriote Viljelysuunnitelma ja lohkokirjanpito Lisätoimenpiteiden ehdot Luonnonhoitopeltojen ehdot
Pientareet ja suojakaistat Valtaojan varrella vähintään 1 m piennar Valtaojaa suurempien vesiuomien ja vesialueiden varsilla vähintään keskimäärin 3 m suojakaista Pientareen ja suojakaistatarpeen voi tarkistaa Digikartasta Vipu-palvelun karttatasoista 1. taso Valtaojat ja vesistöt Sama tieto kuin viljelijän digikartalla 2. Pohjavesi ja 3. Natura-alueet 4. Uomaverkosto Uuden vesilain mukaiset vesistöt Hoito: Monivuotisen nurmikasvillisuuden peittämä Sadon saa korjata Ei saa lannoittaa eikä käyttää kasvinsuojeluaineita Pesäkekäsittely sallittu => ilmoitus kuntaan Pesäkekäsittelyn jälkeen kylvettävä uusi nurmikasvusto saman kasvukauden aikana Hukkakaura torjutaan torjuntasuunnitelman mukaisesti Suojakaista suositellaan niitettävän kerran kasvukaudessa Jos uhkaa vesakoitua niin niitettävä sekä piennar että suojakaista
Viljavuustutkimus 5- vuoden välein Näyte jokaista yli 0,5 ha peruslohkosta. Jos peruslohkon koko yli 5 ha niin yksi näyte jokaista alkavaa viittä hehtaaria kohden Alle 0,5 ha lohkoista yksi näyte jokaista alkavaa 2 hehtaaria kohden Näytettä ei tarvitse ottaa viljelemättömistä ja hoidetuista viljelemättömistä pelloista silloin kun niitä ei lannoiteta Näytteet otetaan viljelemättömistä pelloista ja viljelijän hallintaan tulleista pelloista sen kasvukauden aikana kun viljely aloitetaan Puutarhatilat Viljavuustutkimus vähintään 3-vuoden välein Monivuotisilla puutarhakasveilla ja eräillä siemenmausteilla ei saa perustamisvaiheen lannoitusta suunniteltaessa käyttää yli kahta vuotta vanhemman viljavuustutkimuksen tuloksia.
Muistettavaa lfa:ssa ja ympäristötuessa HUOM! Muista laskea eläinmäärä/ peltohehtaarit peltoalan lisääntyessä esim. lisämaan vuokraus Ympäristötuen kotieläintila 0,4 ey/ha tai vähintään 25 ey LFA:n lisäosan kotieläintila vähintään 0,4 ey/ha tai vähintään 0,2 ey/ha ja samalla vähintään 10 ey Eläinyksiköt lasketaan ympissä eri tavalla kuin lfa:ssa Voit käyttää laskennan apuna lomakkeita 111a ja 176a
Erityisympäristötuet Uusia sopimuksia voi hakea vain luomuun sekä monivaikutteisen kosteikon tai perinnebiotoopin hoitoon, jos viljelijä on toteuttanut ei tuotannollisen investoinnin Nyt ei tuotannollista investoinnin tukea voivat hakea vain yhdistykset Kaikkiin keväällä tai syksyllä päättyviin erityissopimuksiin voi hakea vuoden jatkoa Vanhoilla ehdoilla, aloilla ja tukitasoilla Luomun jatkoon voi hakea lisäalaa max. 50 % alkuperäisestä sopimusalasta (lomakkeet 215K ja 215E) Alkuperäisrodun kasvattamiseen voi hakea eläinmäärän lisäämistä (lomake 218M) Hakemukset Elyyn 30.4.2013 mennessä Myös syksyllä päättyviin haku keväällä 2013.
Kompastuskivet erityisympäristötuissa Luomusopimuksen kanssa ei voi olla vähennetty lannoitus – lisätoimenpidettä Luomukotieläintilalla ei voi olla eläinten hyvinvointituen eläinlajikohtaisia lisäehtoja (5-7) nautojen/(sikojen) laidunnus kasvukaudella Luonnonhoitopeltojen tukea ei makseta muulle erityissopimusalalle kuin luomussa olevalle peltoalalle Lhp-tuki voidaan maksaa lohkolle, jolle on tehty esim. lietelannan sijoittaminen peltoon erityistukisopimus, jos näiden erityistukisopimusten maksua ei haeta ko. lohkolta. Ympäristötuen erityistuki estää lhp:n maksun Esim. säätösalaoja sopimuslohkolla ei saa lhp-tukea Lohkolla esim. lantasopimus tai turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely Ei voi saada molempia/ tai kumpaakaan tukea Erityistuen maksu tulee kasvulohkolomakkeella ilmoitettujen kasvien perusteella
Luonnonhoitopellot ja kesannot Luonnonhoitopelto Jaetaan kahteen tyyppiin Monivuotiset nurmipellot (2v) 170 €/ha Monimuotoisuus pellot Riista (1v.) Maisemapelto (1v.) Niittykasveilla kylvetyt pellot (2 v.) 300 €/ ha
Luonnonhoitopellot Ympäristötuki voidaan maksaa luonnonhoitopelloille vain perusympäristötukeen sitoutuneille tiloille ja ympäristötukikelpoisille lohkoille Vuodesta 2009 alkaen tehtyjen ympäristötuen sitoumusten osalta luonnonhoitopeltojen tuki voidaan maksaa vain, jos viljelijä on antanut LHP-sitoumuksen. Tällöin hänen on ilmoitettava tukikelpoisesta peltoalasta vuosittain vähintään 5 prosenttia kuitenkin vähintään 0,5 ha on luonnonhoitopeltona. Tukea maksetaan enintään 15 prosentille tukikelpoisesta alasta 15 % ylittävä osa katsotaan viherkesannoksi, hoito myös viherkesantosääntöjen mukaan Luonnonhoitopelloille noudatetaan luonnonhoitopelloille säädettyjä hoitovaatimuksia.
LUONNON-HOITOPELTO Perustaminen Hoito Sadon käyttö Kasvuston päättäminen Monivuotinen nurmipelto Olemassa oleva monivuotinen nurmi tai kylvö 30.6.2013 mennessä. Typensitojakas-veja max. 20% siemenseokses-sa. Niitto, kun rikkakasvien leviämisen estäminen sitä edellyttää, Mutta väh. joka 3. vuosi. Kas-vinsuojeluainei-den käyttö on kielletty Sadon saa korjata pois ja hyödyntää taloudellisesti. Laidunnus mahdollista, nurmipeitteisyys säilyttävä Toisena, kolmantena jne. vuotena 31.8. alkaen. Jos kylvetään syyskylvöinen kasvi, voidaan päättää 15.7. alkaen Niittykasveilla kylvetty pelto Kylvö 30.6.2013 mennessä. Niitto sallittu 1.8. alkaen. Kasvinsuojelu-aineiden käyttö on kielletty. Sadon saa korjata pois ja hyödyntää taloudellisesti
LUONNON-HOITOPELTO Perustaminen Hoito Sadon käyttö Kasvuston päättäminen Maisemakas –veilla kylvetty pelto Kylvö 30.6.2013 mennessä. Niitto sallittu 1.8. alkaen. Kasvinsuojelu-aineiden käyttö on kielletty. Sadon saa korjata pois ja hyödyntää taloudellisesti Kylvöä seuraavana keväänä 2014 Riistakasveilla kylvetty pelto Sato käytettävä riistan ruokintaan
Niittykasvien siemenseoksessa on oltava LHP-niityn kasvit Niittykasvien siemenseoksessa on oltava joko nurmiröllin, lampaannadan tai jäykkänadan siemeniä sekä vähintään yhden monivuotisen niittykasvin siemeniä. Niittykasvi voi olla harakankello, valkoailakki, ahdekaunokki, keltasauramo, ketoneilikka, mäkitervakko, nurmikohokki, purtojuuri, puna-ailakki, päivänkakkara, ruusuruoho, särmäkuisma tai muu vastaava niittykasvi. Apila ei enää hyväksyttävä niittykasvi 2010 ja sen jälkeen perutetuissa kasvustoissa Lisäksi seoksessa voi olla yksivuotistenkasvien kuten ruisvirnan tai hunajakukan siemeniä. LHP-maisemakasvit Maisemakasvien siemenseoksessa on oltava vähintään kahden seuraavan kasvin siemeniä: auringonkukka, hunajakukka, sinimailanen, persianapila, keltalupiini, ruisvirna, ruiskaunokki, malva, kehäkukka sekä valko- ja keltamesikkä. Maisemakasviseoksessa voi olla myös nurmi- ja heinäkasvien siemeniä, mutta niiden osuus saa olla enintään 30 % siemenseoksen painosta.
LHP-riista Riistakasvien siemenseoksessa on oltava vähintään kahden seuraavan kasvin siemeniä: viljat, tattari, auringonkukka öljypellava, herne, rypsi, rapsi tai sinappi, rehukaali, rehurapsi, öljyretikka, rehujuurikkaat (rehusokerijuurikas, naattinauris tai turnipsi), heinäkasvit ja apilat Jos heinäkasvia/apilaa, niin lisäksi aina joku muu edellä mainittu yksivuotinen kasvi Voidaan kylvää kaistoina Ei saa perustaa vilkasliikenteisen tien läheisyyteen. Liikennetiheys yli 3000 autoa/vrk. (Google ”liikennemääräkartta”)
Kesannot Viherkesannot Perustettava 30.6 mennessä Lannoittaminen sallittu monivuotisen viherkesannon perustamisen yhteydessä ja kylvettäessä syyskylvöisiä kasveja I- ja II-luokan pohjavesialueella viherkesannolla typensitojakasveja enintään 20 % Voivat olla yksi- tai monivuotisia Rikkakasvien leviäminen estettävä Niitto 31.8 mennessä vuosittain. Niitossa huomioitava linnut ja nisäkkäät Päättäminen mekaanisesti tai kemiallisesti 1.9 alkaen tai aiemminkin kylvettäessä syyskasveja Taloudellinen hyödyntäminen sallittua Ympäristötuki kelvottoman lohkon riistapelto ilm. viherkesantona
Sänkikesanto Avokesanto Edellisen tai sitä vanhemman kasvukauden viljan, öljykasvien, kuitukasvien tai siemenmausteiden muokkaamaton sänki Niitto tarvittaessa 31.8 mennessä Huomioidaan rikkakasvien torjunnan onnistuminen Voidaan ruiskuttaa ja tehdä pellon kunnostus-toimenpiteitä Avokesanto on mahdollinen vain erityisistä syistä − kun torjutaan vaikeita rikkakasveja − lyhytaikaisen kunnostustoimen yhteydessä sen vaatimassa laajuudessa (salaojitus, ojien kaivuu ja perkaus, kalkitus) − Ensikertaa viljelyyn otettava lohko ei voi olla avokesantoa - Tarvittaessa niitettävä 31.8 mennessä KASVIPEITTEISYYDESTÄ POIKETTAESSA LAITA PERUSTEET LOHKOKORTILLE.
Viherlannoitusnurmi Osana tilan viljelykiertoa Viherlannoitusnurmena voidaan ilmoittaa viherlannoitusta varten perustettava tai edellisenä vuonna suojaviljaan perustettu nurmilohko Viherlannoitusalana voidaan ilmoittaa myös öljyretikka- ja valko-sinappialat. Tällöin siemenseoksen ei tarvitsen sisältää typensitojakasveja. Sato hyödynnetään viherlannoitusnurmen jälkeen viljelykasvin lannoitteena Viherlannoitusnurmeksi ilmoitetulta lohkolta voi myös korjata sadon. Viherlannoitusnurmien perustamiseen käytetyn siemenseoksen painosta on vähintään 20 prosenttia oltava typensitojakasvin siemeniä. Käytetty siemenmäärä ilmoitetaan 102B lisätiedoissa Viherlannoitusnurmeksi vuosittaisella tukihakemuksella ilmoitettavien kasvulohkojen pinta-ala voi olla enintään 50 % tukikelpoisesta pinta-alasta Saman alan voi ilmoittaa tukihakemuksessa viherlannoitusnurmeksi korkeintaan kahtena peräkkäisenä vuonna. Kasvusto voidaan päättää sekä kemiallisesti että muokkaamalla (luomutuotannossa vain muokkaamalla) Viherlannoituskauden jälkeen lohkoa ei voi ilmoittaa minkään hoidetun viljelemättömän peltoalan tyypiksi, tilapäisesti viljelemättömäksi eikä viljelemättömäksi alaksi.
Valkuais- ja öljykasvipalkkio Ei muutoksia Tukikelpoiset öljykasvit: syysrypsi, syysrapsi, kevätrypsi, kevätrapsi, auringonkukka, öljypellava, öljyhamppu ja ruistankio Tukikelpoiset valkuaiskasvit: peltoherne (ruokaherne, rehuherne), härkäpapu, makea lupiini Tukikelpoiset valkuaiskasvit: Seoskasvustot Seoskasvustot: Seoskasvustossa voi olla useampaa kuin yhtä tukikelpoista valkuaiskasvia (herne, härkäpapu, makea lupiini) Vain valkuaiskasvin ja viljan seoskasvustot Peltoherneen, härkäpavun tai makean lupiinin sekä viljan seoskasvustot, joissa kasvulohkolle kylvetyn seoksen yhteenlasketusta kylvösiemenmäärän painosta alle 50 % on viljan siementä. Seoksen siemenmäärät (kg/ha) pystyttävä osoittamaan mahdollisessa valvonnassa esim. lohkokirjanpidosta Herne-vilja seoskasvusto voi olla suojaviljana seuraavan vuoden nurmelle, herneen määrä lasketaan herne-viljasiemenseoksen painosta Palkkioon oikeuttavien kasvien yhteenlaskettu viljelyksessä oleva peltoala pitää olla vähintään 10 prosenttia hakijan peltoalasta Pellon, jolla valkuais/öljykasveja viljellään ei tarvitse olla ymptuessa/lfa:ssa tukikelpoinen, uusi raivattukin pelto käy VALKUAISKASVIN SAA KORJATA TUOREENA, ESIM. SÄILÖREHUKSI
Kansalliset peltotuet Pohjoinen hehtaarituki Liittyy pinta-alarajoite Asetettu tukiyksikkökerroin 0,65 Tukiyksikkökerrointa muutetaan, jos tuen myöntämisen perusteena olevien tukiyksiköiden määrä ylittyy
Kansallinen kotieläintuki C-alueella tuotantosidonnaisia kansallisia eläinyksikkötukia tullaan maksamaan C1–C2-alueilla enintään 700 ey. Rajoitteen ylittävistä eläinyksiköistä maksetaan vuonna 2013 vain 25 %. Rajoite koskee nautoja (myös teurashiehoja), uuhia, kuttuja ja hevosia Hevostuen hakijalla on oltava hallinnassaan (1.5.-8.8.2013) tukeen oikeuttavia hevosia vähintään 3 ey. Sika-siipikarjatalouden tukitaso laskee C1 alueella: 0 – 146 ey =208€/viitemäärä ey yli 146 ey =105 €/viitemäärä ey
Eläinten hyvinvointituki Uusia EHT-sitoumuksia ei tehdä Päättyviä jatketaan vuodella Noudatetaan vuoden 2008 sitoumuksen ehtoja ja tukitasoa! Jatkositoumuksessa oltava voimassa oleva terveydenhuoltosopimus, tehty viimeistään sitoumusvuonna 2012 (Mavin koulutusmateriaali Vuokatti 6-7.2.2013) MUISTA! Terveydenhuoltosuunnitelman ja terveydenhuoltokäyntien asiakirjat kuntaan viimeistään 30.4.2013 Varautumissuunnitelma (sisältää palontorjunta- ja pelastussunnitelman) on nyt perusehdoissa, palohälytin ei pakollinen
Täydentävät ehdot Uutta 2013 Kaikilla tiloilla pitää noudattaa pohjavesidirektiiviä ympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden päästöjen osalta (polttoaineet, voiteluaineet, kasvinsuojeluaineet) Uuden vesilain mukaan aikaisempaa pienemmät vesiuomat kuuluvat vesistön käsitteeseen Viljelijä voi tarkistaa Vipu-palvelusta, onko oma peltoviljelys uuden vesilain mukaisen uoman varrella. osa vanhan vesilain mukaisista noroista on uuden vesilain mukaan puroja, jotka luetaan vesistöihin (ojat eivät vesistöjä) puro= uomassa virtaa jatkuvasti vettä ja kulkee merkittävissä määrin kalaa valuma-alueen koosta riippumatta noro= pienempi vesiuoma, jonka valuma-alue on vähemmän kuin 10 neliökilometriä ja jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä kalankulku ole merkittävissä määrin mahdollista Vipu-karttapalvelussa: sininen → 3 metrin suojakaista ja keltainen → 1 metri eli piennar Siipikarjatilojen salmonella-valvonta → velvoitetta ottaa hautomossa untuvikkonäytettä ei enää ole Eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonta Tarkastetaan tilan kaikkien vuoden alusta alkaen rekisteriin tehtyjen eläinten tapahtumailmoitusten ilmoitusaikojen noudattaminen → seuraamuksia täydentävien ehtojen valvonnassa
KERTAUSTA: Vastuu täydentävien ehtojen noudattamisesta Tukihakemuksen jättänyt viljelijä vastuussa koko sen kalenterivuoden, kun tukihakemus jätetty (1.1.-31.12.) Lohkon hallinnan muutokset: lohkon vastaanottaja on vastuussa, joka on itse hakenut tukea kyseisenä tukivuonna siltä ajalta kuin lohko hänen hallinnassaan jos siirtyneen lohkon haltija ei ole ko. vuonna tuenhakija, vastuu ehtojen noudattamisesta on alkuperäisen tuenhakijan vastuulla < suositeltavaa kirjallisesti sopia siitä, kenen vastuulla ehtojen noudattaminen on Täydentävät ehdot koskevat tuen hakijan kaikkea maatalousmaata, vaikka vain osalle haettaisiin tukea
TÄYDENTÄVIEN EHTOJEN LAIMINLYÖNNIT-SEURAAMUKSET Laiminlyönnillä tarkoitetaan mitä tahansa lakisääteisten hoitovaatimusten tai hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattamatta jättämistä Seuraamukset kohdistuvat sen kalenterivuoden tukiin, jolloin laiminlyönti on havaittu Ensimmäisenä vuonna, jolloin laiminlyönti havaitaan, seuraamusprosentti voi olla 0 (vähäinen laiminlyönti, joka korjataan annetussa määräajassa), 1, 3 tai 5 %, pääsääntöisesti seuraamusprosentti on 3 % mikäli sama laiminlyönti toistuu, seuraamusta korotetaan kertoimella kolme > laiminlyönti on toistuva, kun sama laiminlyönti toistuu useammin kuin kerran kolmen vuoden aikana Keskimäärin seuraamus n. 17 €/ha pinta-alatuista ( nautapalkkio ym. korottaa
Täydentävät ehdot Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset pientareet ja maaperän kunto hukkakauran torjunta viljely hyvän maatalouskäytännön mukaan viljelykiertovaatimus kesantojen ja luonnonhoitopeltojen hoito maisemapiirteiden säilyttäminen (alueet, joiden tilatukiominaisuus on pelto/pysyvä laidun) kasteluveden otto pysyvien laitumien säilyttäminen ja hoito
Täydentävät ehdot Lakisääteiset hoitovaatimukset : ympäristö lannan ja lannoitteiden käsittely ja varastointi (ns. nitraattidirektiivi) puhdistamolietteen käsittely (ns. puhdistamolietedirektiivi) pohjaveden suojelu (ns. pohjavesidirektiivi) luonnonsuojelu (ns. luonto- ja lintudirektiivi) Lakisääteiset hoitovaatimukset: kansanterveys sekä eläinten ja kasvien terveys eläinten merkitseminen ja rekisteröinti kasvinsuojeluaineiden käyttö tuotantoeläimiltä kielletyt aineet elintarvikkeet maidon- ja munantuotantotilojen hygienia siipikarjatilojen salmonellavalvonta rehut eläintaudit
TULEVAA: Kasvinsuojeluaineet/ Kasvinsuojelukoulutus- ja tutkinto Muutokset koskevat ammattimaista kasvinsuojeluaineiden käyttöä: Maa-, puutarha- ja metsätalous, kasvinsuojeluaineiden kauppa, varastointi, viheralueet, golfkentät, rataverkoston ja tiestön hoito jne. KOULUTUS Tutkintovaatimus kaikille kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjille ja myyjille Ammattikäyttäjien ja myyjien suoritettava on tutkinto 26.11.2015 mennessä Tutkinto suoritettava uudestaan 5 vuoden välein RUISKUJEN TESTAUS Testausvaatimus kaikille ammattikäytössä oleville levitysvälineille (muutamia poikkeuksia) Ammattikäytössä olevat levitysvälineet testattava vähintään kerran 26.11.2016 mennessä Testaus suoritettava uudestaan 5 vuoden välein 2020 asti, jonka jälkeen testattava 3 vuoden välein Ympäristötukeen sitoutunut viljelijä suorittaa uuden tutkinnon, kun tukiehtoihin sidottu kasvinsuojelukoulutus tai erityistutkinto umpeutuu Ympäristötukeen sidottu levitysvälineen testaus kelpaa uudessa järjestelmässä voimassaoloaikansa umpeutumiseen saakka Tukesin tehtävänä huolehtia, että ammattikäyttäjille on tarjolla koulutusta sekä vastaa testaustoiminnan järjestämisestä (koulutusjärjestelmä oltava valmiina 26.11.2013 mennessä)
Kasvinsuojeluaineiden suojaetäisyydet muuttuivat Uudet suojaetäisyydet suositellaan ottamaan käyttöön jo viljelykausina 2013-2014, pakollista uusien suojaetäisyyksien noudattaminen on kasvukaudella 2015 Aiemmin suojaetäisyydet asetettu aineiden myrkyllisyyden pohjalta, nyt otettu huomioon myös aineiden käyttömäärä/ha ja arvioitu tuulikulkeuma Uudistuksessa otettu käyttöön tuulikulkeumaa alentavat suuttimet riskinhallintakeinona ja joidenkin aineiden kohdalla niiden käyttö on pakollista Suojaetäisyyksiä on noudatettava ja tuulikulkeumaa alentavia suuttimia käytettävä, kun kasvinsuojeluaineita käytetään lähempänä kuin 100 m vesilain mukaisesta vesistöstä < suuttimien käyttö ei tarpeellista enää 100 m päässä vesistöstä Käytännössä uudet suojaetäisyydet vaihtelevat 3-50 m välillä; mitään kasvinsuojeluainetta ei saa levittää 3 m lähempänä vesistöstä Ojien varsille on aina jätettävä 1 m levyinen alue ruiskuttamatta Peltoviljelyksillä kasvinsuojeluainetta saa levittää valmisteesta riippuen 3-20 m metrin päässä vesistöstä (marjaviljelmät, koristekasvit, metsätaimitarhat suojaetäisyys 3-30 m; hedelmäpuut 3-50 m) Valmistekohtainen suojaetäisyys mitataan ruiskutushetken vesirajasta
Tulossa syksyllä 2013 Maatilatietojen ajantasaistus Kaikilta paperilla Lähetetään vain aktiivitiloille Vaaditaan kaikkien omistajien allekirjoitukset Päivitettävät tiedot Ensisijainen viljelijä (=luonnollinen henkilö) Sähköisen asioinnin käyttöoikeus Jakaa tarvittaessa oikeuksia eteenpäin tilan muille osallisille Muu osallinen-tiedot Maatila-tiedot
Kiitos mielenkiinnosta!