Persoonallisuusteoriat piirreteoriat psykodynaaminen persoonallisuusteoria behavioristinen persoonallisuusteoria humanistinen persoonallisuusteoria kognitiivinen persoonallisuusteoria sosiokulttuurinen näkökulma persoonallisuuteen

Käsittelyrunko: 1. synty ja kehittäjät 2.      tekijät, jotka säätelevät ihmisen toimintaa 3.      näkemys persoonallisuuden rakenteesta 4.      keskeisimmät tiedonkeruumenetelmät 5.      persoonallisuuden kehitys 6.      persoonallisuuden muuttamisen mahdollisuudet ja keinot 7.      myöhempi kehitys 8.      vahvuudet 9. keskeisimmät kritiikin aiheet

PIIRRETEORIAT Allport, Eysenck 1930 -> Piirteillä vahva biologinen pohja (myös ympäristö vaikuttaa)

3. Ihminen on yksittäisten piirteiden kokonaisuus, Viisi peruspiirrettä (Big Five) ekstroversio (ulospäinsuuntautuneisuus) tunnollisuus (vrt. Eysenck introversio) tasapainoisuus (vrt. E ei-neuroottinen) ystävällisyys (vrt. E ei-psykoottinen) avoimmuus

Eysenck: 3 peruspiirrettä: 1) ekstroversio: ulospäinsuuntautunut - sisäänpäinsuuntautunut 2) neuroottisuus: ahdistuneisuus - tunne-elämäntasapaino 3) psykoottisuus: aggressiivinen/ - kyky impulssien kontrolliin impulsiivinen piirteet hierarkkisia

4. kyselylomakkeet, standardoidut persoonallisuustestit 5. – 6. vähäiset; persoonallisuudella biologinen perusta, ei voi juurikaan muuttaa 7. –

8. + laajat tutkimusaineistot + sovellusmahdollisuudet esim. opiskelijavalinnoissa

9. – ihmisen olemusta liikaa yksinkertaistava - ei selitä persoonallisuuden piirteiden muuttumista elämänaikana ei ota huomioon tilanne ja kulttuuritekijöitä, biologisten tekijöiden ylikorostus ei selitä persoonallisuuden syviä rakenteita (tiedostamatonta, mitkä voimat ohjaavat ja motivoivat toimintaa)

PSYKODYNAAMINEN PERSOONALLISUUSTEORIA Sigmund Freud 1910-> viettienergia ohjaa ihmistä = mielensisäisiä, yleensä tiedostamattomia voimia libido pyrkii mielihyvään thanatos pyrkii tuhoon ja haluamisen loppumiseen

3. Persoonallisuus syntyy ristiriitaisten tarpeiden dynamiikasta: ”sikailija” ID, pääosin tiedostamaton järkevä EGO, pääosin tietoinen SUPEREGO eli omatunto + ihanneminä, osin tiedostamaton

t TIETOINEN EGO EGO ESITIETOINEN SUPEREGO TIEDOSTAMATON ID

4. Tapaustutkimus potilaista psykoanalyysin yhteydessä, lasten havainnoiminen 5. - libido kiinnittyy eri-ikäisinä eri asioihin (suu, ulostaminen…) - takertumat: libido voi jäädä liiaksi kiinni lapsen omaisiin kohteisiin esim. mielihyvä suunkautta - sublimaatio: halut muokataan sosiaalisesti hyväksyttävään muotoon -oidipuskompleksi keskeinen tapa selittää neurooseja, erityisesti liian ankaraa omaatuntoa

6. - hidasta ja vaivalloista tapahtuu tiedostamisen avulla: osa hysteerisistä potilaista parani, kun he tiedostivat kiellettyjä haluja tai muistoja hypnoosi, unet, virhetoiminnot ja vapaa-assosiaatio tiedostamattoman tutkimisen välineitä torjutun tiedostaminen herättää aluksi vastarintaa kielletty muisto tai halu näkyy usein neurooseissa symbolisesti (kielletty seksuaalinen halu voi muuttua tarpeeksi peseytyä)

7. Uudistajat: egopsykologit (esim. Erikson): korostavat järkevän egon mahdollisuuksia, persoonallisuuden kehitys lapsuuden jälkeen objektisuhdepsykologit (esim. Mahler): objektisuhteet ja –mielikuvat vievät kehitystä eteenpäin

8. huomioi yksilöllisyyden, persoonallisuus nähdään moniulotteisesti, otetaan huomioon tiedostamaton ja minän ristiriidat 9. vaikea tutkia luotettavasti, painottanee liikaa mielen sairaita puolia ja seksuaalisuutta, saattaa yliarvioida lapsuuden merkitystä, yleistettävyys eri kulttuureihin ja aikakausiin ongelmallista