Sanomalehdistön historia Poliittisen lehdistön aikakausi

Poliittisen ja mielipidelehdistön kukoistusaika 1750 – n •Vuonna 1789 tapahtunut Ranskan (suuri) vallankumous merkitsi maailmanhistoriallista käännettä. •Ranskan vallankumouksen jälkeen alettiin huomata, että lehdistö on voimakas poliittinen väline. •Lehdistön avulla voitiin levittää ajatuksia, herättää yhteiskunnallisia liikkeitä, kiihottaa kansaa barrikadeille. Kun lehdistä tuli poliittisen taistelun välineitä, ei tavoitteena ollut neutraali tiedon jakelu, vaan vastustajien lyöminen ja oman asian edistäminen. Ihmisiä opetettiin näkemään asiat tietyltä kannalta.

•Porvaristo (kauppiaat, ammatinharjoittajat, ja nyt myös tehtailijat) alkoi nousta johtavaksi luokaksi eri puolilla Eurooppaa – ja käytti taistelussa aseenaan myös lehdistöä.

•tehdastyöväestö alkoi järjestäytyä ja vaatia parempia työoloja itselleen. Poliittista taistelua tukemaan perustettiin työväenlehtiä, jotka jatkoivat porvarillisen poliittisen lehdistön taistelevaa linjaa. Työväestön järjestäytyminen ja vaatimukset paremmasta palkasta sekä lyhyemmästä työajasta olivat suoraan teollisuuspohattojen etujen vastaisia asioita.

•Poliittisen journalismin kukoistuksen kaudella lehtiin ilmestyivät nykyään yhä käytössä olevat juttutyypit: pääkirjoitus, yleisönosasto, uutiset puhetilaisuuksista, selostukset oikeudenkäynneistä ja parlamentin istunnoista sekä teatterikritiikit. Kotimaan uutisoinnin määrä kasvoi, koska politiikkaa tehdään juuri kotimaassa.

Tanska •Tanskassa 1800 luvun lopulla toimi nelilehtijärjestelmä – pienissäkin kaupungeissa ilmestyi usein kunkin neljän pääpuolueen äänenkannattajaa. Ihmisen poliittiseen kantaan vaikutti sosiaalinen asema.

Suomen lehdistö jälkijunassa •Eurooppaan verrattuna syksyn lehdet laskeutuivat myöhään Suomessa. Suomi tulikin lehdissä jälkijunassa. •Suomessa varsinainen lukeva kansa oli ruotsinkielisiä. Pääkaupunkien lehtiä tilattiin Suomeen Ruotsista, mm. Tukholmasta koska tieyhteydet olivat hyvät Turun ja Tukholman välillä, kun Turku oli vielä Suomen pääkaupunki. Ei pidä unohtaa Turun suurta paloa vuonna 1827, jonka jälkeen loputkin vaikuttavasta hallinto elimestä siirtyi Helsinkiin.

Suomen poliittinen lehdistö •Poliittisen lehdistöjärjestelmän suuruuden kausi (1905-n.1930) •Politiikka laajasti ymmärrettynä alkoi kuulua ihmisten todellisuuteen 1800-luvun lopulla ja vaikutti heidän käyttäytymiseen, myös siihen, miten he perustivat sanomalehtiä ja valitsivat niitä luettavakseen.

•Suomessa poliittinen lehdistöjärjestelmä syntyi 1800-luvun lopulla kielipolitiikan ympärille. •Nousi kasvuun Venäjän vallan aikana. Suomen itsenäistyttyä sanomalehdistön poliittisuus sai tuulta purjeisiinsa. •Suomessa poliittisen lehdistön suuruuden aikakausi rappeutui 1930 luvun lamaan.

Sanomalehtien luoma maailmankuva •Sanomalehden maailmankuva on sen ohjelma toteutettuna. Se on kuva ympäröivästä maailmasta, jonka lehti lukijoilleen koko sisällöllään antaa ja jonka toimitus luo. •Jokaisella sanomalehdellä, on se puoluepoliittisesti sitoutunut tai sitoutumaton, on ohjelmansa ja tavoitteensa, jotka heijastuvat sen materiaalin valintaan, näkökulmiin ja esitystapaan.

•1895 perustettu Työmies oli ensimmäinen työväenlehti •Enemmän sosialidemokraattisia työväenlehtiä alkoi ilmestyä vuoden 1905 suurlakon jälkeen.

Lähteet: ( ) -Sanomalehdistön historiaa -Sanomia kaikille. 1998, Oy Edita Ab Päiviö Tommila, Raimo Salokangas