TIEDONHAKU INTERNETISTÄ JA GOOGLEN EDISTYNYT KÄYTTÖ KIRAVO-projekti 2012 Kiravo – kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär – biblioteket som ett öppet lärcentra

Sisällöt  Internet-tiedonhaun ja -tiedon luonteesta  Internet-tiedonlähteiden arviointi  Kuinka hakukoneet toimivat?  Miten hakutulokset muodostuvat?  Googlen edistynyt käyttö  Vaihtoehtoisia hakukoneita  Syvä verkko

Internet-tiedonhaun ja -tiedon luonteesta

Internet-tiedonhaun keveys  Googlaamisen helppous  Arkipäiväinen tiedonhaun mekaanisuus  Vähimmän vaivan periaate  Omia hakutaitoja ei pysähdytä miettimään  Hakukoneiden mekanismeja ei tunneta

Internet-tiedon olemus  Sisältää hyvin monenlaista tietoa mm. kaupallista, tieteellistä ja yhteiskunnallista tietoa  Tietoa mielipiteistä ja trendeistä  Ajankohtaisempaa tietoa saa paremmin kuin painetusta  Julkista, suojattua ja yksityistä tietoa  Paljon materiaalia englanninkielisiltä alueilta vähemmän Suomesta  Verkkotiedon luotettavuus ja sensuuri

Internet-tiedonlähteiden arviointi

 Tekijän asiantuntemus  Kuka on sivuston tekijä? (henkilö, yhteisö)  Onko tekijän yhteystiedot mainittu?  Annetaanko tekijän pätevyydestä tietoja sivustolla?  Mikä on tekijän taustaorganisaatio tai julkaisijataho: tiedontuottajien luotettavuusjärjestys: 1. Viranomaiset ja yliopistojulkaisut 2.Uutistoimistot 3. Järjestöt 4. Yksityisten sivut 5. Keskustelupalstat 6. Huijaussivustot  Millainen maine tekijän taustaorganisaatiolla on?

Internet-tiedonlähteiden arviointi  Tiedonlähteen tarkoitus ja kattavuus  Mikä tarkoitus tiedon tuottamisella on ollut?  Kenelle sivu on suunnattu?  Onko mielipiteet, mainonta ja faktat eroteltu toisistaan?  Onko tiedonlähde kattava esitys aiheesta?

Internet-tiedonlähteiden arviointi  Tiedon oikeellisuus  Onko sivulla oleva tieto paikkansa pitävää, luotettavaa ja virheetöntä?  Perustellaanko sivulla olevat väitteet?  Onko sivustolla lähdeluetteloa?  Onko lähteet mainittu?  Onko sivuston kieliasu virheetöntä?  Löytyykö vastaavaa tietoa muista lähteistä?

Internet-tiedonlähteiden arviointi  Ajantasaisuus  Milloin tiedonlähde on julkaistu internetissä?  Päivitetäänkö sivustoa säännöllisesti?  Toimivatko linkit?

Verkkosivun arviointitehtäviä  1. Tee haku Googlesta sanoilla ordering petrol. Tarkastele ensimmäistä hakutulosta sivustoa PetrolDirect Onko sivusto luotettava?  2. Valitse jokin seuraavista ruokavalioista tai dieeteistä ja hae siitä tietoa Googlesta:  karppaus tai vähähiilihydraattinen ruokavalio  veriryhmädieetti  GI-dieetti  Atkinsin dieetti

Verkkosivun arviointitehtäviä  Valitse sen jälkeen kahdelta ensimmäiseltä hakutulossivulta mielestäsi äkkiseltään luotettava tiedonlähde ja arvioi valitsemaasi tiedonlähdettä seuraavien kysymysten avulla:  Kuka on tiedonlähteen kirjoittaja?  Milloin tiedonlähde on julkaistu tai päivitetty?  Kenelle tiedonlähde on suunnattu?  Onko sisältö objektiivista? Onko sisällössä ristiriitaisuutta?  Mistä löytyisi luotettavaa tietoa aiheesta?

Kuinka hakukoneet toimivat?

Verkkoa haravoivat Googlen botit ”ottavat haaviinsa” kirjoituksesi. Hakiessasi tietoa Googlella et hae tietoa koko verkosta vaan Googlen välimuistissa olevasta sisällöstä. Googlen botit seuraavat linkkejä. Jos sivullesi ei ole linkkejä, sivuasi ei haravoida säännöllisesti. Tiedonhaku Googlella. Google ehdottaa avainsanoja kirjoittaessasi hakutermejä. Hakutulos luodaan. Kirjoitat blogikirjoituksen tai lisäät sisältöä verkkosivuillesi. Sivu indeksoidaan.

Hakutulokseen sovelletaan Googlen omia suodatuksia. Google lisää hakutulosten joukkoon viitteitä uutisista, tuotteista, videoista, kirjoista ym., mikä voi olla relevanttia tiedonhakijalle. Google tuo hakutulokseen verkkosivuja, joissa on aiemmin vierailtu. Google voi painottaa trendikkäitä hakutuloksia. Voit estää tämän poistamalla verkkohistorian käytöstä. Googlen sosiaalinen haku lisää oman verkostosi suosittelemaa sisältöä hakutulokseen.

Miten hakutulokset muodostuvat?

Verkkosivujen ranking-järjestys hakutuloksessa  Tavallisessa internet-tiedonhaussa hakukoneet seulovat internet-sivuja ja ajan myötä sivustoille kehittyy ranking-järjestys.  Ranking eli sivuston nouseminen hakutuloksen kärkeen johtuu yhdeltä osaltaan sivuston linkityksen paljoudesta. Tästä syystä Wikipedia nousee hauissa yleensä kärkeen.  Hakutulosten järjestys muuttuu hitaasti.  Google pyrkii järjestämään hakutulokset alueellisesti valikoiden eli se pyrkii tarjoamaan suomalaisille suomalaisia hakutuloksia  Google arvottaa sivuja myös niiden tärkeyden mukaan ja antaa sivuille sitä korkeamman PageRank –arvon, mitä tärkeämpänä se niitä pitää.  Mitä enemmän linkkejä, sitä korkeammalle sivusto kohoaa PageRankissa.

Hakukoneoptimointi  Hakukoneoptimoinnilla(search engine optimization, SEO) nostetaan tietyn verkkosivun sijoittumista hakutuloslistassa.  Hakukoneoptimointi tehdään yleensä tutkimalla, millä hakusanoilla tietty sivusto halutaan löydettävän sekä parantamalla sivuston otsikointia ja lisäämällä väliotsikoita ja meta-kuvauksia.  Myös sivustolle linkittämistä pyritään kehittämään, koska runsas linkitys nostaa sivustoa Googlen ”silmissä”.

Hakukoneoptimointi  Verkkosivuston teksti kannattaa kirjoittaa yleisimmin käytettyä termiä viljellen, mutta käyttäen myös vastaavia sanoja.  Termejä voi analysoida mm. Google Analytics- ohjelman avulla  Hakukoneoptimoinnilla voidaan parantaa huomattavasti yrityksen tulosta ja saada uusia asiakkaita.

Googlen edistynyt käyttö

Googlea edistyneesti  Googlen aika- ja kielirajaukset  Tarkennettu haku  Google Scholar  Google Kirjat  Google Ilmoitukset  Google Maps

Vaihtoehtoisia hakukoneita

Vaihtoehtoja Googlelle  Metahakukoneet: hakee samaan aikaan monien eri hakukoneiden avulla esim. Dogpile  Klusteroivat hakukoneet: luo erilaisia kategorioita, aihepiirin mukaisesti esim. Yippy ja Carrot Clustering  Reaaliaikaisen verkon hakukoneet esim. Twitter search  Visuaaliset hakukoneet esittävät hakutulokset visuaalisessa muodossa esim. oSkope, Quintura ja RedZ

Vaihtoehtoja Googlelle  Sosiaalisten yhteisöjen sisäinen haku esim. Facebook, Twitter, Slideshare, Delicious  Kuva- ja videohaku esim. Flickr, Youtube

Syvä verkko

 Mikään hakukone ei pysty löytämään kaikkea, mitä verkossa on.  Google ja muut hakukoneet löytävät vain pienen osan verkon informaatiosta  Aineistoa, joka sijaitsee esim. salasanan takana tietokannassa, organisaation sisäverkossa tai kirjastojärjestelmässä.  Tällaista aineistoa varten on olemassa ns. syvän verkon hakukoneet esim. Complete Planet