Ilmastovastaava Leo Stranius Ilmastonmuutos tulee Miten pienentää omaa hiilijalanjälkeä 4V-hanke ja Vantaan Aikuisopisto 15.10.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius

Suomen luonnonsuojeluliiitto Suomen suurin ympäristöjärjestö Perustettu 1938 15 alueellista piiriä + nuorisojärjestö Luonto-Liitto Lähes 200 paikallisyhdistystä, henkilöjäseniä n. 35 000 Työntekijöitä noin 30 Suomen Luonto -lehti ja jäsenlehti Luonnonsuojelija Tavoitteena suomalaisen luonnon ja ympäristön suojelu: Haasteet: Ilmastokriisi, sukupuuttoaalto, luonnonvarojen ylikulutus Saavutuksia: Ympäristölainsäädäntö, kansallispuistot, ympäristöhallinto...

Ilmastokriisi: Hyviä ja huonoja uutisia

Huonoja uutisia Päästöt lisääntyvät nopeammin kuin pahimmissa ennusteissakaan on arvioitu. Kolmannes kaikista maapallon lajeista uhkaa kuolla sukupuuttoon. Korallit ja Amazonian sademetsä häviävät sekä jäätiköt sulavat. Miljardit ihmiset kärsivät vesipulasta, äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät. Tulossa satoja miljoonia ilmastopakolaisia Ilmaston lämpeneminen uhkaa riistätyä palautekytkentöjen seurauksena käsistä. Nykyiset poliittiset toimet eivät riitä.

Hyviä uutisia Aikaa päästövähennyksille on vielä joitakin vuosia. Tarvittava teknologia on olemassa. Päästöjen vähentäminen on halpaa verrattuna tilanteeseen, jossa mitään ei tehdä. Ihmiset ovat valmiita muutokseen.

Sisällys Lämpenemisen seuraukset ja teollisuusmaiden päästövähennystarpeet Missä mennään kansainvälisessä ilmastopolitiikassa, entä tilanne Euroopassa, Pohjoismaissa ja Suomessa? Kuinka suuri hiilijalanjäki meillä on? Tarvitaanko henkilökohtaisia päästökiintiöitä? Onko muutos mahdollinen – mitä minä voin tehdä? Yhteenveto

I Lämpenemisen seuraukset ja teollisuusmaiden päästövähennystarpeet

Pienikin lämpeneminen aiheuttaa suuria muutoksia Lähde: VNK julkaisuja 13/2008: Kahden asteen ilmastotavoite - mitä riskejä vältetään, miten paljon päästöjä tulee vähentää

IPCC: Teollisuusmaiden osalta päästövähennystarve 80-95 % vuoteen 2050 mennessä

Päästöt kasvavat nopeammin kuin pahimmatkaan ennusteet Lähde: IPCC / Ilmatieteen Pääjohtaja Petteri Taalas, YM ilmastoseminaari 5.5.2009

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus Noin 15-20 miljoonaa vuotta sitten mioseenikaudella ilmaston hiilidioksidipitoisuus oli nykyisellä tasolla. Maapallon keskilämpötila oli 2,8 – 5,6 astetta korkeampi kuin nyt, ja merenpinta oli arviolta 22 – 36 metriä korkeammalla kuin tänään. Pohjoisilla merialuiella ei ollut pysyvää jääpeitettä, ja Etelämantereella sekä Gröönlannissa oli hyvin vähän (Lähde: Science-BBC-YLE (13.10.2009)

Maailman kasvihuonekaasupäästöt Lähde: Baumert, K. A. et al. 2005. Navigating the Numbers – Greenhouse Gas Data and International Climate Policy. World Resources Institute.

Lähde: Helsingin Sanomat 20.9.2009

II Missä mennään kansainvälisessä ilmastopolitiikassa, entä tilanne Euroopassa, Pohjoismaissa ja Suomessa?

Kioton jälkeiset kansainväliset neuvottelut etenevät Balilta Kööpenhaminaan

Kööpenhaminan ilmastosopimuksen elementit: Ympäristöjärjestöjen vaatimukset Sopimuksen tulee perustua ilmastotieteen mukaisille vaatimuksille pitää lämpeneminen alle kahden asteen: Teollisuusmaiden 40 % päästövähennykset Kehitysmaiden 15-30 % päästövähennykset normaaliin päästökehitykseen verrattuna Rahoitusmekanismit ja teknologian siirto Metsäkadon pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä

Nykyiset päästövähennystarjoukset eivät riitä! Lähde: Helsingin Sanomat 20.9.2009

EU:n päästöt laskussa – Suomi 10 % Kioton tason yläpuolella EU-15 maiden päästöt 5,0 prosenttia vuoden 1990 tason alapuolella. EU-27: 9,3 % vuoden 1990 tason alapuolella. Suomen päästöt 2007 10,3 prosenttia vuoden 1990 tason yläpuolella. Yhtä paljon tai enemmän päästöt ovat kasvaneet vain Espanjassa, Irlannissa, Itävallassa, Kreikassa ja Portugalissa. Source: EEA (29.5.2009): EU greenhouse gas emissions fall for third consecutive year

Ilmastojohtajat Pohjoismaissa Tanska vastaa COP15-järjestelyistä; Kööpenhamina maailman ensimmäinen hiilineutraali pääkaupunki. Ruotsi toimii EU:n puheenjohtajana; Tavoitteena 40 % päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä. Norja on sitoutunut 40 % päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä ja tavoitteena olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Suomi: Tavoitteena vähentää päästöjä 5-10 % vuoteen 2020 mennessä; EU:n energiatehokkuustavoitetta ei täytetä ja turpeen syöttötariffia halutaan jatkaa seuraavat 10 vuotta.

Mitä Suomen pitäisi tehdä? Vähintään 40 prosentin päästövähennystoimet vuoteen 2020 mennessä Tarvitaan ilmastolaki vuosittaisista viiden prosentin päästövähennyksistä. Vähennykset riittäisivät ilmastotieteen kanssa yhteensopiviin päästövähennyksiin (-38% 2020 ja -87 2050) Energiatehokkuuden parantamien 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä Uusiutuvien energialähteiden voimakas lisääminen Henkilökohtaiset päästökiintiöt käyttöön

III Kuinka suuri hiilijalanjäki meillä on III Kuinka suuri hiilijalanjäki meillä on? Tarvitaanko henkilökohtaisia päästökiintiöitä?

Jokaisella ihmisellä yhtäläinen oikeus tuottaa päästöjä? tonnia hilidioksidia/ asukas Lähde: Tilastokeskus 2006 Lähde: Tilastokeskus 2006

Henkilökohtaiset päästökiintiöt?

Henkilökohtaiset päästökiintiöt Ympäristöoikeudenmukaisuuden näkökulmasta jokaisella pitäisi olla yhtäläinen oikeus käyttää resursseja ja tuottaa päästöjä 26

Henkilökohtainen päästökauppa Personal carbon trading (PCT) Kehitelty Iso-Britanniassa Jokaisella päästökiintiö, jonka kokoa voi säädellä oikeuksia myymällä/ostamalla Mukana yksilöt (aikuiset ja mahd. lapset) sekä joissakin malleissa organisaatiot Kattavuus: sähkö ja lämpö (kaasu, hiilivoima, öljy), liikennepolttoaineet sekä mahd. lentäminen Ruoka puuttuu!

Hiilikredittejä kortilla 28

Kotitalouksien päästöjen hallinta Climate Bonus (2009): tuotteiden hiilijalanjäljet + kotitalouskohtainen seuranta- ja palautejärjestelmä + bonukset Testikotitaloudet pitivät järjestelmää kiinnostavana ja itselleen hyödyllisenä Arvio mahdollisesta päästövähenemästä n. 15 – 20 % (ruoka) Laajasti käyttöön 3 – 7 v. sisällä?

Climate Bonus -seurantamalli 30

Vuonna 2015 kaupassa 31

Vuonna 2015 kotona ja liikenteessä 32

Henkilökohtaiset päästökiintiöt (plussaa) + Reilua (jos oikeudet jaetaan tasan) + Läpinäkyvä ja helposti ymmärrettävä + Lisää ihmisten kiinnostusta + Tehokasta (kattavat markkinat) + Vapaus valita elämäntapavaihtoehtojen välillä suorien kieltojen sijaan + Ei ylitsepääsemättömiä teknisiä esteitä 33

Henkilökohtaiset päästökiintiöt (miinusta) Laskentamallien kehittäminen ja datan kerääminen monimutkaista Yksityisyyden suoja ja väärinkäytökset? Järjestelmän hinta toistaiseksi korkea 34

Pohdittavaa Onko henkilökohtaisille päästökiintiöille vaihtoehtoja reboundin torjunnassa? Kulutuskiintiöt? Ylikulutusverot? Tulojen tasaaminen? Globaalit tuotantokiintiöt? Kattava tuottajien päästökauppa? Joka tapauksessa vain osa rakennemuutosta 35

IV Onko muutos mahdollinen – mitä minä voin tehdä?

Ilmastonmuutos huolestuttaa suomalaisia kaikkein eniten TNS Gallup Oy 1/2009

Lähes jokainen suomalainen on valmis tekemään jotain ilmastonmuutoksen hillitsemikseksi! 77 % valmis tinkimään omasta kulutuksestaan 69 % valmis siirtymään joukkoliikenteen käyttäjäksi 33 % valmis maksamaan ilmastoveroa Lähde: Helsingin Sanomat/Gallup 7.10.2009

Tarvitaan esimerkkejä!

40

41

42

43

44

45

46

47

Mitä minä voin tehdä?

Suomessa yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä 3/4 muodostuu asumisesta, liikkumisesta ja ruuasta.

Mittatikkuhanke: Kulutuksen ympäristövaikutukset Lähde: SYKE Mittatikkuhanke, http://www.ymparisto.fi/mittatikku elintarvikkeet asuminen autoilu virkistys ja kulttuuri

Ilmastonystävän TOP5 vinkkiä! Vähennä omaa energiankäyttöäsi ja lämpimän veden kulutusta Vaihda ekoenergiaan osoitteessa: http://www.norppaenergia.fi Liiku julkisilla kulkuvälineillä, pyöräile ja kävele. Vältä lentämistä, laivamatkustamista ja autoilua. Suosi ilmastoystävällistä kasvisruokaa, vähennä lihansyöntiä. Älä osta mitään ellei ole pakko, mieti kulutuksesi vaikutuksia. Kannusta päättäjiä toimimaan tulevaisuutemme puolesta ja ottamaan ilmastoasiat huomioon päätöksenteossa.

Suosi ilmastoystävällistä kasvisruokaa

FAO:n mukaan maatalouseläinten kasvatus on maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Kuva: Laura Räsänen Lähde: Steinfeld et al. (FAO) (2006) Livestock’s long shadow. Environmental issues and options, http://www.virtualcentre.org/en/library/key_pub/longshad/A0701E00.htm

Elintarvikkeiden TMR, eli kokonaismateriaalintarve (kg/kg) Lähde: Kauppinen, Lähteenoja, Lettenmeier (2008) Kotimaisten elintarvikkeiden materiaalipanops (MTT) http://www.mtt.fi/met/pdf/met130.pdf

Lähde: Kauppinen (2008) Elintarvikkeiden materiaalipanosten ja ravintoarvojen tehokkuusanalyysi. Teknillinen korkeakoulu.

Esimerkkinä soijaruoheesta ja jauhelihasta tehdyn makaronilaatikon vertailu KASVIS-MAKARONILAATIKKO 14 annosta à 350 g   Raaka-aine Käyttöpaino (kg) TMR Soijarouhe 0,4 kg 0,2 0,60 Vesi 0,4 0,00 Porkkanakuutio 4x2,5kg 0,3 0,61 Sipulikuutio 6 mm 2,5 kg 0,1 0,20 Pasta SK-makaroni 10 kg 0,8 2,17 Maitojauhe 25 kg 26% rasvaa Valio 0,44 3,6 0,04 Suola hieno 12x 1 kg 0,017 0,02 Kananmunamassa 5 kg (kokomunamassa HetiValmis) 3,25 Raakapaino yht.: 5,82 7,33 Saanto yht.: 5                 JAUHELIHA-MAKARONILAATIKKO 14 annosta à 350 g Raaka-aine Käyttöpaino (kg) TMR Naudan jauheliha kypsä 0,9 41,58 Pasta SK-makaroni 10 kg 0,8 2,17 Sipulikuutio 6 mm 2,5 kg 0,1 0,20 Maitojauhe 25 kg 26% rasvaa Valio 0,44 Vesi 3,6 0,04 Suola hieno 12x 1 kg 0,025 0,03 Kananmunamassa 5 kg (kokomunamassa HetiValmis) 0,3 3,25 Raakapaino yht.: 5,83 47,70 Saanto yht.: 5   Jauheliha-makaronilaatikon kokonaismateriaalintarve (TMR) yhtä annosta kohti 3,41, kasvis-makaronilaatikon 0,52. 56

Foodchain -hanke Eläinperäisten tuotteiden ympäristövaikutukset ovat suhteellisen suuria kasvipohjaisiin tuotteisiin verrattuna. Ruokajäte rasittaa ympäristöä enemmän kuin pakkaukset. Kuljetusten ja pakkausten osuus ruuan kokonaisympäristövaikutuksista ei ole kovin suuri. Ympäristövaikutuksia voi vähentää tehokkaammin valmistamalla enemmän ruokaa kerralla, pakastamalla ja lämmittämällä mikroaaltouunissa sekä kiinnittämällä huomiota omaan kaupassa asiointiin. Valmistamalla puuro mikroaaltouunissa lieden sijaan ilmastovaikutus vähenee noin 70 prosenttia. Lisätietoja: Foodchain - ympäristövaikutukset ruokakorissa, https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Hankkeet/Foodchain/

Juuston vaikutus ilmastonmuutokseen syntyy pääasiassa tuotantovaiheessa. Tuotantoon liittyvien kuljetusten, pakkauksen ja säilytyksen merkitys on pienehkö. Kotiinkuljetus autolla (7 km) vaikuttaa vain vähän ympäristöön, kun juusto haetaan samalla kertaa 12 muun ostoksen kanssa. Jos kaupasta haettaisiin vain juusto, kuljetuksen merkitys nousisi yli kolmasosaan tuotannon ympäristövaikutuksista.

Kasvihuonekaasupäästöt (kg co2-ekv) Source: UNEP 2008: Examples of GHG emission amounts generated by different activities or goods

Yhteenveto Ilmaston lämpeneminen etenee nopeammin kuin hurjimmatkaan ennusteet. Teollisuusmaiden päästövähennysten tulee olla vähintään 80-95 % vuoteen 2050 mennessä. Siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan edellyttää perustavaalaatua olevia muutoksia elämässämme. Ihmiset ovat valmiita muutokseen. Pelkkä tieto ei riitä. Tarvitaan vertaistukea, esimerkkejä ja yhteiskunnallisia rakenteita tukemaan järkeviä valintoja. Yksilön voi pienentää hiilijalanjälkeään erityisesti asumisessa, liikkumisessa ja ruuassa.

Tämän sukupolven haaste: Siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan

KIITOS ! Ota yhteyttä: Leo Stranius leo.stranius@sll.fi puh. 040-754 7371 Lisätietoja: http://www.sll.fi/ilmasto Ilmastoblogi osoitteessa: http://www.sll.fi/ilmastoblogi

Lisätietoja SLL:n ilmasto- ja energiatoiminta: http://www.sll.fi/ilmasto Ilmastoblogi osoitteessa: http://www.sll.fi/ilmastoblogi Ilmasto lautasella -kampanja: http://www.sll.fi/ilmasto-lautasella Ilmastolaki -kampanja: http://www.polttavakysymys.fi Ympäristöjärjestöjen ylläpitämä tietopankki: http://www.ilmasto.org