Kappale 14 Näköaisti on ihmisen tärkein aisti. Kaksi silmää katsovat hieman eri kulmista, jolloin syvyysnäkö onnistuu. Kahden silmän kuvat menevät isoaivojen näköalueella päällekkäin. Hämärä/pimeänäkö on mahdollista verkkokalvon sauvasolujen näköpurppuran avulla.
Silmän rakenne Luomet ja kyynelneste suojaavat silmiä. Silmiä käännetään lihaksilla. Silmän sisärakenne: kuva 51 A Valoa taittavat osat: sarveiskalvo, kammiovesi ja linssi ylösalainen kuva verkkokalvon keltatäplään kuva 53 C. Värikalvo, iiris, säätelee silmään pääsevän valon määrää. Testi
Silmän mukautuminen Silmä mukautuu katsomaan eri etäisyyksille sädelihaksen avulla. Kauas katsottaessa sädelihas lepää ja linssi on litteä. Lähelle katsominen rasittaa sädelihasta. Lihas on supistunut ja linssi paksu.
Sauvat & tapit Verkkokalvolla on kahdenlaisia näköaistinsoluja: tappeja ja sauvoja. Tappisolut aistivat valossa kaikki värit. keltatäplä Aina tapit eivät toimi oikein värisokeus, kuvat 54 AB Sauvasolut toimivat hämärässä. Niillä nähdään vain harmaan sävyjä. Sauvat tuottavat A-vitamiinista näköpurppuraa hämäränäkö
Kuvankäsittely Isoaivojen näköalue tulkitsee silmien välittämää kuvaa. Kuvat päällekkäin Syntyy näköaistimus. Aikaisemmat kokemukset vaikuttavat aistimukseen. Kuva 52 C.
Taittovirheet Likinäköisyyttä (ei näe kauas) korjataan koverilla miinuslaseilla. piirros Kaukonäköä (ei näe lähelle) korjataan kuperilla pluslaseilla.
Kaihi Harmaakaihissa (katarakta) linssi samenee. Yleisin sokeuden syy Viherkaihissa (glaukooma) näköhermon kyky välittää tietoa näköalueelle heikkenee, joka aiheuttaa puutteita näkemisessä. Kohonnut silmänpaine, ikä, geenit